Pakkasin reppuani nopeilla liikkeillä, sillä kello oli jo yli neljän ja minua ei huvittanut katsella tämän lukion seiniä enää yhtään tälle päivälle. Nostin painavan repun selkääni ja tempaisin takin tuolin selkänojalta. Hymyilin kauniisti opettajalle ja harpoin kohti ovea, vapaa-aikaa! Ovella tuli eteen kuitenkin pakollinen pysähdys, sillä koko luokka yritti poistua samaan aikaan. Enkä edes yritä lähteä tallottavaksi näiden perisuomalaisten, ah niin kohteliaiden, lukiolaispoikien jalkoihin. Tällä kertaa kuitenkin yllätyin positiivisesti, sillä Ville perääntyi hymyillen ja viittasi minua kädellään menemään ensin. Väläytin hänelle kauneimman hymyni ja otin tilaisuudesta vaarin. Päästyäni käytävään tunsin kuitenkin olevani jollain tapaa velkaa hänelle ja kävelin hitaasti, odottaen että hän kirisi vierelleni. Ville tulikin heti perässäni ja hymyili minulle. En ollut ikinä oikein jutellut hänen kanssaan, mutta päätin, että nyt olisi aika korjata tämäkin asia. - Kotiinko on kiire? Mun bussi lähtee vasta puolen tunnin päästä, mutta pakko päästä ulos näiden seinien sisältä. Ville naurahti ja sanoi odottavansa kyytiä isältään, joka pääsisi vasta tunnin päästä. -Mitä sä sitten meinasit tehdä, odottaa täällä? Ei luoja, sä olet ollut liikaa koulun turmelevassa ilmapiirissä! -No, ei mulla muutakaan tekemistä ole. Läksyjä meinasin tehdä. Olimme jo tulleet käytävän päähän ja edessä oli rappuset alas. Lähdin laskeutumaan niitä, mutta pääsin vain pari porrasta ennenkuin tunsin käden olkapäälläni. -Hanne...sä olet tosi kaunis. Mun..mä olen yrittänyt sanoa sitä sulle ja nyt kun tulee viikonloppukin..niin sä voi unohtaa koko asia, jos ei kiinnosta. Jumaliste mä teen asiani taas selväks! Ville pyörähti kannoillaan ja lähti harppomaan pitkin käytävää, takaisin sinne suuntaan, mistä olimme tulleet. Minä vilkaisin ympärilleni ja totesin käytävän olevan tyhjän. Tuskin koko koululla olisi kovinkaan monta ihmistä enää, joten lähdin Villen perään. Ton asian tunnustaminen ei varmasti ollut mitenkään helppoa. Jouduin juoksemaan, että sain pojan kiinni ja kiilasin hänen eteensä. - Hei, sä et jääny kuuntelemaan mun reaktiota. Ethän sä voi sitä etukäteen tietää. En tiedä mikä minuun sillä hetkellä meni, mutta astuin askeleen lähemmäs Villeä ja painoin huuleni hänen huulilleen. Kesti hetken, ennenkuin Ville pääsi tilanteeseen mukaan, mutta vihdoin tunsin hänen lämpönsä painautuvan tiukemmin minuun kiinni ja huulien alkavan liikkua tavalla, joka tuntui todella hyvältä. Ville siirtyi hyväilemään kaulaani ja alkoi samalla liikkumaan vielä avoinna olevaa luokkaa kohti, työntäen minua edellään. Hengitykseni tiheni koko ajan ja hyväilin Villen pehmeitä hiuksia saaden tuosta huumaavasta läheisyydestä uskomatonta nautintoa. Menimme luokkaan, joka oli jo onneksi tyhjillään. Ville irrottautui minusta laittaakseen oven kiinni ja lähestyi sitten uudelleen. Hän nosti minut paripulpetille istumaan ja alkoi hitaasti ja hellästi avaamaan paitani nappeja. Pian tunsin kankaan valuvan alas käsivarsiani ja pysähtyvän selkäni taakse pöydälle. Rintaliivien hakasissa tätä miestä ei tarvinnut neuvoa, joten ne tekivät pian seuraa paidalle. Rintani olivat jo kiihottuneet ja Villen hyväillessä ja kiusoitellessa niitä kielenpäällään ne heräilivät entisestään. siitä olikin pitkä aika, kun joku oli minua lähemmin hyväillyt, joten nautin täysn rinnoin. Ville painoi minut kädellään selälleni pulpetille jäi katselemaan minua ylhäältä päin. - Sä olet oikeasti kaunis ja mä haluan sua aivan mielettömästi. Minä hymyilin epävarmasti kohti noita komeita piirteitä ja vetäisin ne lähemmäs kasvojani. Kieleni etsi tiensä pehmeiden huulien ohi kosteaan ja lämpimään suuhun, jossa se sukkelasti liikkuen tutki ja tunnusteli. Villen kädet hakeutuivat housuilleni, pujoittivat ne auki ja yhdellä tempaisulle nekin lähtivät pois. Kuuma suu laskeutui rintojeni ja vatsani yli kohti sykkivää alapäätäni ja kielen tavoittaessa sisäreidet voihkaisin jo hurmiossa. Kieli etsi tiensä häpyhuulteni välistä klitorikselleni ja sain huomata, että tämä poika olikin hyvä muussakin kuin rintaliivien hakasissa. Tajusin, etten ollut ensimmäinen ja tämä ajatus ei tuntunut yhtään pelottavalta tai häiritsevältä. Pikemminkin olin helpottunut, että pystyin nauttimaan ilman kysyviä katseita ja epävarmoja hipaisuja. Jostain taskunsa kätköistä Ville oli loihtinut esiin kondomin, jonka minä autoin hänen päälleen. Nousin ja rullasin kumin seisovan kalun suojaksi ja kumarruin ottamaan sen suuhuni. Hitaasti nuolin ja imin ja käytin käsiäni. Ville sulki silmänsä ja huokaili kiihtyvällä tahdilla. Tunsin, että hän tulisi pian. Äkkiä hän kuitenkin keskeytti minut ja työnsi minut takaisin selälleni. Nostin jalkani hänen olkapäilleen ja varman oloisena Ville työnsi peniksensä sisälleni aloittaen hitaat työnnöt. Liikutin lantiotani samassa tahdissa, vauhti kasvoi koko ajan. Kun orgasmi sitten tuli, oli taivaissa. En ikinä, ikinä , ollut kokenut mitään vastaavaa. Värit säteilivät silmissäni ja ihanat väreet kulkivat ristiinrastiin pitkin vartaloani. Unohdin hetkeksi hengittää ja ilma purkautui suureksi voihkaisuksi. Ville silitti minua sormillaan ja hymyili.
Koululla (n&m)
Tytseli
115669
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
tuo oli hyvä tarina.. vaikkakin tutunkuuloinen:)
olisinkohan lukenu sen jossain muualla..??
joo mäkin olen lukenu ton monta kertaa aiemmin..parilla eri sivulla..
kummallista...
Vanha tuttu tarinahan tämä on.
Mutta toinen juttu. Jos nykylukioissa äidinkielen opetus on tällä tasolla, korjattavaa on paljon.
Ei opetus ainakaan omalla kohdallani ole kappalejakoa hypännyt.
Et osaa edes kappaleisiin jakaa tekstiäsi.
Mihin tämä maa on oikeen menossa?
Kiitos :)
älkääs nyt älyköt sekoilko, aivan sama onko kappalejako, pilkut ja pisteet kohdallaan. Kunhan tarina on hyvä ja etenee, niin a vot.
Kirjota toki lisääkin.
Hieno tarina,kirjotappa lisää tällaisia!todella hyvä :)
jos ei nyt kuitenkaan, noit lisää noit helvetin paskoi tarinoita1!!! se oli niin helvetin tyhmä tarina....;=)
ketä noi ville ja Hanne oikeen on onks ne olemassa kenties?