Paronitar Pontevan Prosciutto-päivälliset (novelli)

Anonyymi-ap

Hellock‑metsän varjoista kulkeutui sinä iltana saliin jotakin, mitä kukaan ei ollut kutsunut — mutta jonka kaikki tunsivat.
Se oli se sama tahmea jännite, joka oli jo värisyttänyt bratwurstikristalleja ja saanut smetanaherttuan monoclen heilahtamaan römpsykkäkuoren sisällä.
Mutta nyt se oli muuttunut… näläksi.

Ei hovin näläksi.
Ei ihmisnäläksi.
Vaan Pontevan näläksi, joka oli aina ollut oma rituaalinsa.

I. Prosciutto‑pöydän valmistelu
Paronitar Aikaterine Ponteva ei koskaan syönyt kevyesti.
Hänen päivällisensä olivat kuin pienoisrituaaleja, joissa jokainen liike, jokainen viipale, jokainen suolainen tuoksu oli osa hovin sisäistä diplomatiaa.

Tänä iltana pöydälle tuotiin:

Akryllin prosciutto, ohueksi leikattu, mutta vaarallisen tuoksuinen

Hellock‑metsän pähkinäjuuri, joka värisi kuin olisi kuullut juorun

Kallio‑Mairren murenevaa juurta, jota vain Hoss Bobbe Heugg söi ilman seremoniaa

ja pieni kulho smetanaherttuan omaa suolakurkkumehua, jota Ponteva käytti kuin viiniä

Hovimestari Grunwald Munsterhjelm asetti hopeatarjottimen pöydälle niin varovasti, että sen reunat eivät tällä kertaa vääntyneet.
Torbjörn Mössö‑Örkki seisoi ovensuussa, valmiina juoksemaan, jos jokin rituaalin osa alkaisi savuta.

II. Ensimmäinen viipale
Ponteva nosti prosciuttoviipaleen kuin olisi nostanut pienen, suolaisen ennustuksen.
Hän ei syönyt sitä heti.
Hän antoi sen leijua ilmassa, viitan kahistessa kuin kermavaahdon ja ruisjauhon sekoitus, joka ei ole koskaan täysin tyytyväinen.

Smetanaherttua Olof Lotsburg seurasi liikettä monoclen läpi.
Hän tiesi, että Pontevan prosciutto‑päivälliset eivät olleet pelkkää ruokaa.
Ne olivat kysymys.

“Paronitar… mitä aiotte tänään kutsua esiin?”

Ponteva hymyili.
Se oli se sama pieni, vaarallinen hymy, joka oli saanut Sporrjo‑Honggin vallihaudassa murahtamaan bratwurstin puraisusta.

“Prego”, hän sanoi.
Ole hyvä. Katsokaa itse.

III. Prosciutton rituaali
Kun Ponteva puraisi ensimmäisen viipaleen, sali värähti.
Ei kovaa — mutta juuri sen verran, että bratwurstikristallit heilahtivat ja harpunsoittaja unohti hengittää.

Prosciutto ei ollut tavallista lihaa.
Se oli Akryllin kallioiden alla kypsynyt, saanut makunsa vallihaudan mutaisesta hengityksestä ja Hellock‑metsän varjojen hitaasta liikkeestä.

Kun Ponteva söi, metsä kuunteli.

Kun Ponteva söi, vallihauta vastasi.

Kun Ponteva söi, Sporrjo‑Hongg murahti — syvemmin kuin koskaan ennen.

IV. Herttuan reaktio
Smetanaherttua Lotsburg nosti monoclen.

“Vot sättso miin, griik…
Mitä te olette herättämässä?”

Ponteva ei vastannut heti.
Hän pureskeli hitaasti, kuin jokainen suolainen säie olisi ollut osa hovin tulevaa päätöstä.

Sitten hän sanoi:

“Prosciutto ei ole lihaa.
Prosciutto on muisto.”

Munsterhjelm kalpeni.
Torbjörn Mössö‑Örkki teki ristinmerkin, vaikka ei ollut koskaan ollut uskonnollinen.

V. Muisto nousee
Hellock‑metsän varjo liikahti.
Sporrjo‑Hongg murahti uudelleen — tällä kertaa niin, että posliinilattia värisi.

Ponteva nosti toisen viipaleen.

“Prego”, hän sanoi.
Ole hyvä. Astu esiin.

Ja muisto astui.

3

<50

    Vastaukset 3

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi00001

      Novellin uudempi versio tulee tässä, olkaa hyvä:

      Hellock-metsän varjoista kulkeutui sinä iltana saliin jotakin, mitä kukaan ei ollut kutsunut mutta jonka kaikki tunsivat.
      Se oli se sama tahmea jännite, joka oli jo värisyttänyt bratwurstikattokruunuja ja saanut smetanaherttuan monoclen heilahtamaan römpsykkäkuoren sisällä.
      Mutta nyt se oli muuttunut näläksi.

      Ei hovin näläksi.
      Ei ihmisnäläksi.
      Vaan paronittaren näläksi, joka oli aina vaatinut omat järjestelynsä.

      I. Prosciutto-pöydän valmistelu
      Paronitar Aikaterine Ponteva ei koskaan syönyt kevyesti.
      Hänen päivällisensä olivat kuin pienoisrituaaleja, joissa jokainen liike, jokainen viipale, jokainen suolainen tuoksu oli osa hovin sisäistä diplomatiaa.

      Tänä iltana pöydälle tuotiin:

      Akryllin prosciutto, ohueksi leikattu, mutta vaarallisen tuoksuinen

      Hellock-metsän pähkinäjuuri, joka värisi kuin olisi kuullut juorun

      Kallio-Mairren murenevaa juurta, jota vain Hoss Bobbe Heugg söi ilman seremoniaa

      ja pieni kulho smetanaherttuan omaa suolakurkkumehua, jota Ponteva siemaili kuin viiniä

      Hovimestari Grunwald Munsterhjelm asetti hopeatarjottimen pöydälle niin varovasti, että sen reunat eivät tällä kertaa vääntyneet.
      Torbjörn Mössö-Örkki seisoi ovensuussa, valmiina juoksemaan, jos jokin rituaalin osa alkaisi savuta.

      II. Ensimmäinen viipale
      Ponteva nosti prosciuttoviipaleen kuin olisi nostanut pienen, suolaisen ennustuksen.
      Hän ei syönyt sitä heti.
      Hän antoi sen leijua ilmassa, viitan kahistessa kuin kermavaahdon ja ruisjauhon sekoitus, joka ei ole koskaan täysin tyytyväinen.

      Smetanaherttua Olof Lotsburg seurasi liikettä monoclen läpi.
      Hän tiesi, että Pontevan prosciutto?päivälliset eivät olleet pelkkää ruokaa.
      Ne olivat kysymys.

      Paronitar mitä aiotte tänään kutsua esiin?

      Ponteva hymyili.
      Se oli se sama pieni, vaarallinen hymy, joka oli saanut Sporrjo?Honggin vallihaudassa murahtamaan bratwurstin puraisusta.

      Prego, hän sanoi.
      Ole hyvä. Katsokaa itse.

      III. Prosciutton rituaali
      Kun Ponteva puraisi ensimmäisen viipaleen, sali värähti.
      Ei kovaa mutta juuri sen verran, että bratwurstikristallit heilahtivat ja harpunsoittaja unohti hengittää.

      Prosciutto ei ollut tavallista lihaa.
      Se oli Akryllin kallioiden alla kypsynyt, saanut makunsa vallihaudan mutaisesta hengityksestä ja Hellock?metsän varjojen hitaasta liikkeestä.

      Kun Ponteva söi, metsä kuunteli.

      Kun Ponteva söi, vallihauta vastasi.

      Kun Ponteva söi, Sporrjo Hongg murahti syvemmin kuin koskaan ennen.

      IV. Herttuan reaktio
      Smetanaherttua Lotsburg nosti monoclen.

      Vot sättso miin, griik
      Mitä te olette herättämässä?

      Ponteva ei vastannut heti.
      Hän pureskeli hitaasti, kuin jokainen suolainen säie olisi ollut osa hovin tulevaa päätöstä.

      Sitten hän sanoi:

      Prosciutto ei ole lihaa.
      Prosciutto on muisto.

      Munsterhjelm kalpeni.
      Torbjörn Mössö-Örkki teki ristinmerkin, vaikka ei ollut koskaan ollut uskonnollinen.

      V. Muisto nousee
      Hellock-metsän varjo liikahti.
      Sporrjo Hongg murahti uudelleen tällä kertaa niin, että posliinilattia värisi.

      Ponteva nosti toisen viipaleen.

      Prego, hän sanoi.
      Ole hyvä. Astu esiin.

      Sporrjo Hongg liikahti vallihaudassa ja tumma vesi loiskahti...

    • Anonyymi00002

      Laitan uudistetun version seuraavaksi, hetkonen...

      • Anonyymi00010

        PARONITAR PONTEVAN PROSCIUTTOPIIRI



        Hellock-metsän varjoista kulkeutui sinä iltana saliin jotakin, mitä kukaan ei ollut kutsunut, mutta jonka kaikki tunsivat.

        Se oli se sama vaaherkumpusiirappinen jännite, joka oli jo värisyttänyt bratwurstikattokruunuja ja saanut smetanaherttuan monokkelin heilahtamaan näkinkenkäkotelonsa sisällä.

        Mutta nyt se oli muuttunut näläksi.


        Ei hovin näläksi.

        Ei ihmisen näläksi.

        Vaan paronittaren päivällisiksi, jotka olivat jo vuosia olleet omat järjestelynsä vaativa banketti.


        I. Prosciutto-pöydän valmistelu

        Paronitar Aikaterine Ponteva ei koskaan syönyt kevyesti. Hänen päivällisensä olivat kuin pienoisrituaaleja, joissa jokainen liike, jokainen viipale ja jokainen suolainen tuoksu oli osa hovin sisäistä diplomatiaa.


        Tänä iltana pöydälle tuotiin:

        - Akryllin prosciutto, ohueksi leikattu, mutta rakuunaisen tuoksuinen.
        - Hellock-metsän papanat, jotka olivat maassa kasvavia tryffelinmakuisia pähkinöitä.
        - Kallio-Mairren mureneva juuri, jota vain Haba Nero söi ilman seremoniaa.
        - Ja pieni kulho smetanaherttuan tuottamaa suolakurkkumehua, jota siemailivat vain harvat ja valitut. Paronitar oli yksi heistä.


        Hovimestari Grunwald Munsterhjelm asetti hopeatarjottimen pöydälle niin varovasti, että sen pohja laskeutui tasolle täydellisessä kulmassa.

        Torbjörn Mössö-Örkki seisoi ovensuussa valmiina juoksemaan, jos jokin rituaalin osa alkaisi mennä pieleen.


        II. Ensimmäinen viipale

        Aikaterine nosti prosciuttoviipaleen kuin olisi nostanut pienen, suolaisen ennustuksen. Hän ei syönyt sitä heti. Hän antoi sen leijua ilmassa, viitan kahistessa kuin mansikkahillon ja rosmariinirisoton tarkoituksellisen disharmoninen liitto.


        Smetanaherttua Olof Lotsburg seurasi liikettä monokkelinsa läpi. Hän tiesi, että paronittaren prosciutto-päivälliset eivät olleet pelkkää ruokaa. Ne olivat istunto.


        "Kate, mitä aiot tänään kutsua esiin?"


        Aikaterine hymyili. Se oli se sama pieni, vaarallinen hymy, joka oli saanut Sporrjo Honggin vallihaudassa värähtämään bratwurstin puraisusta.


        "Prego", hän sanoi. "Ole hyvä. Katsokaa itse."


        III. Prosciutton rituaali

        Kun paronitar Aikaterine Ponteva puraisi ensimmäisen viipaleen, sali värähti. Ei kovaa, mutta juuri sen verran, että bratwurstikattokruunut heilahtivat ja Mössö-Örkki kiristi mandoliinista kielen poikki.


        Prosciutto ei ollut tavallista lihaa. Se oli Hellockin laihoilla laiduntanut, saanut makuunsa vivahteen Anethum mantegazzianumin mahlasta ja Hellock-järven mesimäisestä vedestä.


        Kun paronitar söi, Hellock-metsä kuiskasi.

        Kun paronitar Aikaterine söi, vallihaudan olento värähti.

        Kun paronitar Aikaterine Ponteva puraisi salamiviipaletta, Sporrjo Hongg olisi räväyttänyt silmänsä auki, jos sillä olisi silmäluomet.


        IV. Herttuan reaktio

        Smetanaherttua Lotsburg riisui monokkelinsa ja kysyi:

        "Vodaa tii arausni... hinni?!"
        (Mitä te olette... herättämässä?!)


        Aikaterine ei vastannut heti. Hän pureskeli hitaasti, kuin jokainen suolainen säie olisi ollut osa hovin tulevaa päätöstä.


        Sitten hän sanoi:

        "Prosciutto ei ole lihaa. Prosciutto on kutsu."


        Munsterhjelm kalpeni. Torbjörn Mössö-Örkki sanoi "Maigu Huddne Hessi!" ja teki ristinmerkin, vaikka ei ollut koskaan ollut uskonnollinen.


        V. Muurin takaa

        Akryllin linnaa ympäröivän Hellock-metsän pimeydessä välkähti jotakin. Vallihaudassa Sporrjo Hongg värähti tällä kertaa niin, että jopa ruokasalin posliinilattia tuntui liikahtavan.


        Aikaterine nosti toisen salamiviipaleen.


        "Prego", hän sanoi. "Ole hyvä. Astu esiin."


        Sporrjo Hongg liikahti vallihaudassa, ja tumma vesi loiskahti...


    Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ampuminen kylpylässä

      Onko vornasen timbe käynyt hiukan kylpemässä vai mikä tämä ampumatapaus on kylpylässä? Tuntuu aika villi meno olevan naa
      Naantali
      52
      1266
    2. Moottoripyöräonnettomuus

      Mopomiitissä tapahtunut onnettomuus ja uutisointi. Ajoradan ylityksen vaarallisuudesta ei mitään uutisointia. Ei myöskää
      Alajärvi
      86
      986
    3. haluatko lopettaa

      ihan lopullisesti
      Ikävä
      164
      917
    4. Jos oikeasti haluat mies

      Tiedät mitä on tehtävä. Luotan, että etenet jos haluat. En voi tehdä enää mitään kun ei ole numeroasi.
      Ikävä
      105
      854
    5. Uusi ruokapaikka

      Tuleeko Haapavedelle uusi lounaspaikka ,haetaan kokkia? Uusi firma kyseessä
      Haapavesi
      30
      843
    6. Kerro minulle totuus

      Minä haluan kuulla sen nyt. Kenen kanssa sinä olet nykyisin, ja miksi jätit minut? 🐒
      Ikävä
      201
      762
    7. Kemijärvellä vesionnettomuus

      Pitkänsillan ja taiteilijanniemen välillä nähty henkilön painuvan veden alle. Mitä on tapahtunut? Onko vesihiisi taas as
      Kemijärvi
      24
      729
    8. Hautakivien massapoisto aloitettu Härkökankaan vanhalla hautausmaalla kaikessa hiljaisuudessa!

      Suomussalmen seurakunnan kirkkoneuvosto on tehnyt historiansa surullisimman päätöksen hautojen haltuunotosta ja raivauks
      Suomussalmi
      44
      718
    9. Miten sinä voit?

      Kysytkö kukaan sitä sinulta? Olen huomannut, että jos kohtaa empaattisen ihmisen ja hän kysyy noin, saattaa padot murtua
      Ikävä
      93
      707
    10. voi luoja kun uskaltaisin

      laittaa viestiä sinulle...
      Ikävä
      25
      667
    11. Hei, voitko kuunnella

      Voisitko auttaa minua selvittämään asioita? En halua ajaa sinua hulluuteen kanssani, en sitoa sinua, en esittää vaatimu
      Ikävä
      123
      654
    12. VILLISIKALAUMA TULOSSA IISALMEEN

      Yle: Poliisi varoittaa Iisalmen keskustaa lähestyvästä villisika­laumasta Poliisi on pyytänyt Pohjois-Savossa Iisalmessa
      Iisalmi
      43
      606
    13. Miten yrität

      Vielä saada kaivattusi?
      Ikävä
      61
      602
    14. Useita poliisiautoja kunnantalolla

      Maijojen kyydissä tuttuja naamoja ja nyt kannetaan arkistolaatikoita autoihin. Nyt se on alkanut. Pidätykset.
      Ähtäri
      12
      575
    15. Joku porukka lähtenyt täältä

      Ihmeen hiljainen on palsta nyt. Yleensä tänne tulvii aloituksia yms, mutta nyt on kyllä erikoisen hiljaista.
      Ikävä
      137
      533
    16. Jos näkisimme vielä joskus

      ... mihin veisit miut treffeille? 😊
      Ikävä
      83
      528
    17. On todella ikävää

      Todella ikävää, että asiat ovat menneet tällaisiksi. Tämä ei ollut missään vaiheessa tarkoitukseni. Olen tehnyt virheit
      Ikävä
      78
      520
    18. 39
      495
    19. Olipa yllätys

      Kuten hyvin moni tiesi/arvasi että valetta alusta loppuun toi *olemme ystäviä* satu. Instassaan käsi kädessä kuva kertoo
      Kotimaiset julkkisjuorut
      185
      490
    20. sinulle....

      Olen ymmärtänyt, ettei minua haluta enää takaisin. Mitään pahaa en koskaan halunnut sinulle. Ikävä että kuvittelit niin.
      Ikävä
      75
      487
    Aihe