Painu jo helvettiin,
sua kaipaa en pätkääkään,
vie kaikki paska elämästäni,
katoa, saatana.
Ja niin taas...minut väärin ymmärrettiin...
Tule, ota syliin,
tahdon painautua sua vasten,
tee elämästäni elämisen arvoinen,
älä lähde...
Niin minun piti sanoa,
mutta ylpeys vei voiton,
ja nyt itken yksin ikävääni.
sua kaipaa en pätkääkään,
vie kaikki paska elämästäni,
katoa, saatana.
Ja niin taas...minut väärin ymmärrettiin...
Tule, ota syliin,
tahdon painautua sua vasten,
tee elämästäni elämisen arvoinen,
älä lähde...
Niin minun piti sanoa,
mutta ylpeys vei voiton,
ja nyt itken yksin ikävääni.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Etkö saa noita juttuja ..noita ... mitä ne nyt on..niin muualla esille kuin täällä anonyyminä? ei ihme :)
Joo, no itekin tänne runoja kirjoittelet, ja mitä mun pitäis saada esille muuten kuin täällä anonyyminä?
Runo on runo, ja muuten saan asiani esille ihan oikeassakin maailmassa...Jos jotain arvostelet, arvostele runoja, älä ihmisiä!
Mä tykkäsin! Mä oisin iteki voinu kirjottaa samanlaisen, en ehkä yhtä hyvää, mut...
Mä käytän tätä jo perinteeks muodostunutta lausetta: Ku just suoraan mun elämästäni!
..oon tonkinu sun runoja ja ne on masentavia. Varsinkin ku mä tuun niissä lähes kaikissa esille ja ny vertaat mua saatanaan? ylpeys on ihan hyvä asia, siitä kannattaa pitää kiinni, ihmisistä ei.