Miksi naimisiin ulkomaalaisen kanssa?

minä naimisissa onnellisesti kiltin ja kivan amerikkalaisen miehen kanssa, meillä on kohta vuoden ikänen poika ja toinen ilmeisesti tulossa.
Mä voisin ihan yhtä hyvin kysyä et miksi joku menee suomalaisen kanssa naimisiin joka vetää viinaa ja hakkaa vaimoaan ja välil vähä lapsiaakii siinä sivussa!
Mun mies ei juo, ei polta eikä käy baareissa, tehään kaikkea kivaa perheen kanssa ja ollaan onnellisia.
lapsella etuoikeus tulla kakskieliseksi sekä oppii paremmin suvaitsevaksi ja ymmärtämään erilaisia ihmisiä ja kulttuureita.
opiskelen amk:ssa ja olen ns. kiltti hyvin kasvatettu tyttö joka sattui rakastumaan amerikkalaiseen ja tullaan olemaan yhdessä lopun elämämme.
toivottavasti sun liitto kestää yhtä pitkään..

Onhan se totta että kahden kulttuurin välisessä suhteessa syntyy useimmin enemmän ongelmia..siis kulttuurisista eroista,elämänkatsomuksesta,tavoista ym... mutta et voi alkaa kaikkia "arabeja" yleistämään...Ootko koskaan edes tutustunut johonkin eri kulttuuriin,veikkaisin että tulisit paljon rikkaammaksi ihmiseksi jo suvaitsevaisuutesi kannalta..ja kyllä niitä täysin mätämunia löytyy suomalaisten miestenkin joukosta,niinkuin mistä tahansa muistakin maista.
Yleensä suomeen nyt eksyy jonkin verran rikollista taustaa omaavat,sotaa pakoon lähtevät pelkurit..eihän ne ole edes miehiä...ja sitten ne odottaa että joku rakentaisi kaikki talot valmiiksi kotimaassa ym...mutta varmasti yritteliäistä porukkaa suomeen hyväksytään,joilla on nyt edes peruskoulu käyty...heistä saa ihan väärän kuva jotka juoksevat vain elintason perässä tänne,sitten vain ihmetellaan että miksi suomalaiset ovat rasisteja,harvat vain halveksuu ihmisiä ihonvärin perusteella,niitä vain ärsyttää kuin miksi he itse raatavat niska limassa ja raha on tiukoilla mutta jotkut saavat kaiken tekemättä mitään...no tässä ymmärrän molempia osapuolia..

Suomessa on ihania ja myös vähemmän ihania suomalaisia miehiä. Olen ollut pidemmässä suhteessa ihanan suomalaisen miehen kanssa, enkä etsinyt ulkomaalaista miestä koskaan.
Elämässä on asioita, jotka tapahtuvat yllättäen, itse niihin tilanteisiin hakeutumatta. Itse tapasin nykyisen aviomieheni (Länsi-Afrikkalainen) täysin sattumalta, suomalaisen miehen valheen seurauksena aloimme jutella. Silti en aluksi ollut missään nimessä ryhtymässä suhteeseen hänen kanssaan, tapasimme kuitenkin uudelleen ja hänen persoonansa miellytti minua (pitkästä aikaa mies, joka ei odottanut seksiä heti vaan halusi tutustua ensin ihmisenä ym.).
Eli se mitä yritän tässä sanoa on, että eivät kaikki juokse vain ulkomaalaisen perässä, itse olen sitä mieltä, että elämäni olisi helpompaa jos miehelläni olisi suomen passi ja valkoinen naama...
Minua kiinnostaisi tietää miten ketjun aloittaja tunnistaa "naiset jotka ovat kiinnostuneita somaleista tai muista sellaisista"? Onko esim. minussa joku merkki mistä tuntematonkin ihminen näkee, että olen naimisissa miehen, jonka pasiissa ei ole punaiset kannet, kanssa??

suomessa on ihania miehiä niinkuin kaikkialla muuallakin.ja sitten on niitä toisenlaisiakin niinkuin kaikkialla muuallakin.elikkäs eikös kohtaamisessa ole kyse siitä että ihastuu,rakastuu.ja menee naimisiin,perustaa perheen.-ihan normaalia. en minä ole koskaan suunnitellut kehen rakastun,sehän tapahtuu.kansainvälistyminen on normaalia ja yleistä.en minä todellakaan ajattele että lapseni kaapattaisiin,enkä itsekään niin aio tehdä.elän tavallista hyvää arkea ja monta vuotta olen ollut onnellinen ja yhä rakastunut.

arabit hyvin harvoin kaappavat lapsiaan. siinä puuhassa ovat kunnostautuneet paljon enemmän länsimaiset ja venäläiset.

mut muuten kirjoituksesi oli ihanan lutunen! pus pus vaan ja halit päälle - oot sika upee tohvelieläin.

Oletkos Piiti koskaan ajatellut,että rakkaus kun ei tunne rajoja.
Luulisin monen naisen rakastuvan mieheen ei hänen kansallisuuteensa,se kun on kaksi eri asiaa.
Meinaatko ihan tosissasi,että ihanat miehet loppuvat juuri siinä miswsä Suomen raja kulkee?
Kukaan ei ole kiinnostunet sinun mies suhteista mutta sinä peräti tunnistat naiset jotka ovat kiinnostuneita "somaleista tai muista sellaisista". Kysympä tässä miksi sinulla on tarve tunnistaa heidät?
Elä sinä omaa elämääsi ja anna toistenkin elää,äläkä suotta kanna paineita muiden valinnoista.

mutta niin on muukin maailma. :o) Jos osaa valita ns. jyvät akanoista, on aivan sama minkä kansan tai kulttuurin parissa sen valintansa tekee. Maailma on pullollaan ihania ihmisiä ja paras mahdollisuus löytää hyvä puoliso on kun ei rajaa otantaa suppeaksi... Valinta on kuitenkin taitolaji - kaikilla ei onnista, vaikka valitsisi naapuripihasta sen "tutun ja turvallisen" hiekkalaatikkokaverin. Silläkin kaverilla saattaa olla likaiset jauhot pussissa tai päässä pimahtaa jossain elämänvaiheessa - ei sitä koskaan tiedä. Elämä on uhkapeliä ja onnea.

Minä nyt vain satuin löytämään ihanan ULKOMAALAISEN miehen, joka ei a) ole lapsen kaappaaja, mutta eipähän myöskään b) kaljamaha tai c) naisen hakkaaja. :D

Kyllä, Suomi on täynnä ihania suomalaisia miehiä. Siinä olet oikeassa. Väärässä olet siinä, että jonkun _pitäisi_ naida arabi tai muu ulkomaalainen mies. Ja siinäkin, että tarvitsisi pelätä lasten kaappaamisen puolesta yhtään sen enempää kuin suomalaisen naineiden.

Oletko koskaan ajatellut, että suomalaiset - sekä naiset että miehet - opiskelevat ja työskentelevät ulkomailla tai ulkomaalaisten kanssa yhä enemmän. Kun sinkkuna lähdetään, niin puolison kanssa tullaan takaisin, tai jäädään kokonaan ulkomaille. Mitä paremmiksi liikennevälineet tulevat, sitä enemmän ihmiset matkustavat, ja matkustavat kauemmaksi.

Mielenkiintoista olisi tietää, mistä tunnistaa naisen, joka on kiinnostunut somaleista ja muista sellaisista. Ja mitä ne muut sellaiset ovat. :)))

1. Lapsia ei tehdä vaan saadaan, jos saadaan.

2. Kaikki muslimit eivät ole arabeja, kaikki arabit eivät ole muslimeja.

3. Kaikki arabit eivät ole lapsensieppaajia.

4. Kaikki suomalaiset miehet eivät ole ihania.

"tunnistan kyllä naiset jotka ovat kiinnostuneita somaleista tai muista sellaisista"

taidat olla joku Hitler-fani vai?

"Miksi pitää naida joku arabi tms. tehdä lapsia ja pelätä lastan puolesta."

En ole koskaan pelännyt lastan puolesta. Kaikki lapseni ja mieheni ovat jättäneet sen rauhaan.

Enkä pelkää itseni tai lapseni puolesta. On vain ihanaa ottaa vastaan niitä huomionosoituksia, joita mieheltäni tulee sekä minulle että lapsillemme. Toista on herätä Suomi-pojan vierestä ja pelätä jokaista joulua, uutta vuotta, juhannusta ja vappua, tietäen että on taas yksi noista päivistä, jolloin on "pakko juoda" eikä tiedä mitä tuleman pitää. Kun on naimisissa muslimin kanssa, ei tarvi pelätä ketä mies käy kiksimässä ensimmäisen kaljan jälkeen ja monetko oksennukset tarvii siivota.

Ei kukaan(?) rakastu "tahallaan" kehenkään, oli sitten kyse ulkomaalaisesta tai suomalaisesta miehestä. Kyllä se useimmiten on sattuman kauppaa kehen rakastuu!
Ja niin kuin joku jo kirjoittikin, sitä rakastuu IHMISEEN, PERSOONAAN, ei ulkomaalaiseen vain koska hän on ulkomaalainen.

Niin...olen ollut naimisissa suomalaisen miehen kanssa,joka oli kunnollinen ja kaikinpuolin hyvä mies.Rakkaus sammui vuosien saatossa ja se oli syy ,miksi erosimme.
Sen jälkeen en etsinyt etsimällä ketään ,vaan eräänä päivänä kohtasin miehen,jonka kanssa tuntui olevan niin paljon samankaltaisuutta ja sielujen sympatiaa.Rakastua rätkähdin...mieheen,joka nyt kansalaisuudeltaan sattui olemaan ulkomaalainen.
Hän on eurooppalainen,mutta hän olisi voinut olla mistäpäin maailmaa tahansa.Hän vain tuntui ja tuntuu oikealta ihmiseltä viereeni.
Kulttuurierot ovat toki pienet ja ne eroavaisuudet ,mitä joskus tulee eteen...pääosin ne ovat olleet ihan rikastuttavia asioita.
Ja olen kokenut rikkautena myös sen,että nyt saan opetella mieheni avustuksella lukioajalta lähtien uinumassa ollutta kieltä, jonka opiskeluun olen nyt saanut aivan erinlaista motivaatiota.
Joten ihminen on ihminen,oli hän mistä maasta tai minkä kansalaisuuden omaava tahansa.Pohjimmiltaan olemme kaikki samanlaisia :)

taisit olla vittun rasisti..........

Ööö, onko kaikki ulkomaalaiset sun mielestä somaleja tai arabeja tms?
Ihan naurettavaa. Itse olen menossa naimisiin brittimiehen kanssa, ja miksikö? Sattuipa elämä tuomaan hänet vastaan ja rakastuimme. Siksi!
Typerä kysymys!

kun se oikea kohdalle tulee niin onko väliä mitä maata hän edustaa.kyllä on rajoittunutta.

Ihan kuin kaikki suomalaismiehet olisivat ihania ja kaikki ulkomaalaiset kaappaajia ja niljakkeita, molemmista löytyy ne huonot osansa, mutta ei yksi tee kaikkia huonoiksi, tai hyviksikään
olen ollut vakavassa suhteessa kolmen suomalaismiehen kanssa, he kaikki olivat omalla tavallaan ihania, mutta heissäkin oli ne huonot puolensa. Heidän kanssaan suhde vain lopahti, kolmannen kanssa menin naimisiinkin ja erottiin, kun kolmen vuoden avioliiton jälkeen huomattiin elävämme täysin eri elämiä ja haluavamme aivan eri asioita. Sitten tapasin ihanan, italialaisen miehen, jonka kanss ameidät oli kuin luotu yhteen. Ongelmiakin on ollut, mutta nyt olemme onnellisesti naimisissa ja meillä on maailman ihanin poika.

jos toista rakastaa niin ei siihen väliin tule uskonto,ihonväri tai kansalaisuus.

" Tunnistan kyllä naiset, jotka ovat kiinnostuneet somaleista tms..."
=DDDDDDDDDD HAHAHAHAHAHAH Miten tunnistat??

Itse en voinut mitään sille, että rakastuin afrikkalaiseen mieheen. Yksi syy oli kyllä se, että en vain kiinnostunut kenestäkään suomalaismiehestä. Ne, joiden kanssa kävin ulkona, olivat hiljaisia eivätkä uskaltaneet olla vapautuneita. Ärsytti se jäisyys. Itse piti pitää keskustelua yllä.
Olen kyllä tavannut myös ihania suomalaisia miehiä, mutta olen jo yhdessä afrikkalaisen mieheni kanssa, enkä halua vaihtaa hänät mihinkään :)
Rakastumisellehan ei kukaan voi mitään.
Sitä seuraa yleensä lastensaantikin jossain vaiheessa ...
Ei nyt ihan ekaks mieleen tulisi, että mies yhtäkkiä ottaisi lapsemme ja veisi Afrikkaan. Mitä hän siellä edes tekisi, kun täällä on kaikki paremmin, enemmän rahaa ja lapselle ilmainen eurooppalainen koulutus ( ja mieheni muuten arvostaa todella paljon koulutusta). Mies haluaa että lapsemme oppii suomenkielen ja kasvaa eurooppalaiseksi.

Olisin mennyt naimisiin suomalaisen miehen kanssa mutta tämä ei halunnut.

Sattumalta sitten törmäsin nykyiseen ulkomaalaiseen mieheeni. Pitäisikö minun pyytää anteeksi hänen ulkomaalaisuuttaan?

Koulutukset ja työpaikat suuntautuvat yhä enemmän ulkomaille. Olemme globalisoitumassa, eikä sille asialle voi mitään. Meitä kehoitetaan hakemaan kokemuksia ja koulutusta ulkomailta ja tekemään töitä ulkomaalaisten kanssa. Onko se ihme jos sieltä sattuu löytämään miehenkin?

Eipä ole sattunut vaan sellaista ihanaa suomimiestä kohdalle joka olisi halunnut rengastaa. Pitäisikö minun siis ennemmin olla sitten yksin kuin ottaa ulkomaalainen mies?

Olen aivan järkyttynyt tästä kommentista! Itse asun Skotlannissa jo kolmatta vuotta, ulkomailla olen asunut viimeiset 5 vuotta eli olen itse täällä ns "ulkomaalainen". Opiskelen, työskentelen, teen paljon vapaaehtoistöitä ja autan rakentamaan uuden kotimaani yhteyiskuntaa. Minulla on vahvat siteet Suomeen mutta Skotlanti on kotimaani jonne olen rakentanut uuden elämän ja kokonaan uuden sosiaalisen verkoston.
Siis ensimmäinen pointti, MINÄ OLEN ULKOMAALAINEN, ihan perus suomalais-brittiläistynyt tyttö joka nyt on sattunut syntymään suomessa. Lähes koko elämäni on nyt Skotlannissa, niin pitäisikö Skottien syrjiä minua ja kohdella vieraana vain sen takia että olen syntynyt toisessa maassa??? Eikä paikallinen Skottimies saisi rakastua minuun koska olen syntyperältäni Suomalainen vaikka asun ja elän täällä?? Puhun natiivitason englantia ja olen osa yhteiskuntaa, kaikki läheisimmät ystäväni ja työkaverini ovat brittejä. Skottiystäväni ja kollegani ovat adoptoineet minut ja heille olen yksi heistä.


Nyt toiseen pointtiini. Seurustelen "ulkomaalaisen" miehen kanssa. Kyseessä on kiinalaisyntyinen Britanniassa syntynyt ihana mies. Hän on omalla kovalla työllään noussut vähävaraisesta ja epävakaasta lapsuudesta erittäin menestyneeksi terveysalan ammattilaiseksi. Hänellä on loistava ura, ihanat sisarukset, mahtava ystäväpiiri ja taloudellinen turva. Kaikki hänen oman raskaan työnsä ansiosta. Hän on älykäs, rehellinen, huolehtivainen, huumorintajuinen, hellä, seksikäs, henkisesti vahva ja kypsä. Hänen kanssaan tunnen oloni turvalliseksi ja rakastetuksi. Hän kertoo minulle että olen kaunis ja älykäs, arvostaa mielipiteitäni, kuuntelee tarkasti, pitää lähellään ja hellii, suutelee ja kertoo että rakastaa. Uskon että hän on elämäni rakkaus. Meilä ei ole ollut yhtään kulttuurin liittyviä ongelmia koska olen asunut täällä jo pitkään ja sopeutunut paikalliseen yhteiskuntaan. Syömäpuikoilla syöminen on tosin vielä vähän hankalaa, mutta muuten emme ole kokeneet mitään ongelmia. Itseasiassa hän joskus ihmettelee että olen vähän hiljainen ja pohdiskeleva. Voi näitä ulkomaalaisnaisia!!!

Kukaan suomalainen mies ei ole ikinä herättänyt minussa tällaisia tunteita. Tiedän että hän ei ikinä satuttaisi minua tai pettäisi. Tiedän että hän välittää ja on aina rinnallani. Asun vakituisesti ulkomailla enkä haaveile Suomeen muutosta, minulla on hyvä olla täällä. Miksi siis en saisi rakastaa tai tulla rakastetuksi uudessa kotimaassani??

Kolmanneksi, jos saamme lapsia he tulevat olemaan kiinalais-skotti-suomalaisia, ja voivat joutua rasistisen pilkan kohteeksi toisessa kotimaassaan Suomessa. Sydämeni vuotaa verta ajatuksesta että omat lapseni joutuvat täysin käsittämättömän julman kohtelun kohteeksi vain sen takia että he ovat puoleksi "ulkomaalaisia" ja näyttävät erilaiselta. He tulevat olemaan kolmen kulttuurin hedelmiä, kielitaitoisia, avarakatseisia ja itseäisiä.

Moninaisuus on rikkaus, Suomi on loppujenlopuksi mitättömän pieni maa jonka hieno kulttuuri on kansainvälisessä mittakaavassa erittäin huonosti tunnettu, ja eihän Suomi todellakaan ole Euroopan ainoa sivistynyt valtio!!! Miksi suomalaiset siis olisivat jotenkin parempia kuin muut ihmiset??

Samoista syistä ulkomaalaisen kanssa mennään naimisiin, kuin suomalaisenkin.

60-luvulla oli kuulemma meidän kylällä mainitsemisen arvoista, kun seurusteli Helsinkiläisen kanssa.

itse eronnut juurikin suomi-miehestä, joka ryyppäsi, valehteli ja petti, naisten kanssa ja pimitti raha-asioissa. Eli koko 10 vuotta kulissielämää.
Nyt on ulkomaalinen mies, kristitty. Ja en pois vaihtaisi. Rakastaa lapsiamme yli kaiken ja minua pitää kuin kukkaa kämmenellä. Miksi ottaisin ryyppäävän suomi-miehen???? On toki hyviäkin miehiä Suomessakin, ei vain ole osunut kohdalle. Ja sinulle tiedoksi, kaikki ulkomaaliset eivät suinkaan ole muslimeja, muslimeista kuten meistä kristityistäkin löytyy joka lähtöön sakkia, älä siis yleistä. Suomi on täynnä meitä tapakristittyjä jotka hakkaavat vaimojaan ja lapsiaan on insestiä jne.
Tietääkseni "oikeat" muslimit ovat erittäin hyviä ja mukavia ihmisiä, jotka kunnioittavat puolisoitaan ja heille on perhe tärkeä. Kuten sanottu en ole muslimi, mutta tiedän ettei heillä ainakaan ole tuota alkoholi-ongelmaan perheessä.

Kysymys oli, Miksi naimisiin ulkomaalaisen kanssa?
No miksi ei!!!
jokaisella ihmisellä on oikeus rakastua, saada lapsia ja mennä naimisiin ihan minkä maalaisen ihmisen kanssa vaan. Se on jokaisen ihmisen oma asia mitä elämällään tekee ja kenen kanssa, riippumatta siitä mistä maasta tämä ihminen on... Mihinkään ei ole kirjoitettu kenen kanssa ihminen voi viettää elämänsä!!! Voit kohdata elämäsi rakkauden missä vain, kun sitä vähiten odotat. Rakastuminen ei katso aikaa, paikkaa tai ihmisen ihon väriä eikä uskontoa se vaan tapahtuu..Itse tapasin nykyisen kumppanini pari vuotta sitten ja olen todella rakastunut ja onnellinen, vaikka hän onkin muslimi. Kaikki muslimit ja ulkomaaliset eivät ole vaimon hakkaajia tai lasten kaappaajia. toki myös sellaisiakin ihmisiä löytyy..

Kun kerrot mistä sellaisen miehen löytää niin heti ottaisin..suomalaisen ihanan miehen jonka kanssa kemiat ja tavoitteet kohtaa.

minä sain pelätä itseni ja lapsen puolesta suomalaisen miehen vuoksi vuosia,edelleen hän yrittää elämääni hankaloittaa lapsen kautta vaikka erosta ja aikaa kohta 10 vuotta.

Miksikö naimisiin ulkomaalaisen kanssa? Rakkaudesta! Ei se katso ihonväriä tai kulttuuritaustaa. Ai että inhoan tätä asettelua me vastaan ulkomaalaiset. Ihan kun suomalaiset olisi ainoastaan hyviä ja kelvollisia ja kaikki muut maailmassa ois jotenkin kiihkomuslimeja lapsenkaappajia! Mieheni on muslimi, mutta yhtä vähän uskonnollinen kuin minäkin ja kaukana lapsenkaappaajasta!

kaksi ihmistä rakastuiu ja tekee lapsen. Romanttista, mutta lapsen kannalta vaikeaa jos äiti ja isä eri kansallisuutta ja puhuvat eri kieltä. Jos tulee ero, niin siinä sitten seikkailee pienokainen kahden maan välillä. Vielä kun menee kouluun, niin sielläkään ei saa olla rauhassa kun pitää selitellä esim. huonoa suomenkieltä tms. Juurettomia näistä lapsista kasvaa.
50% aviopareista eroaa keskimäärin Suomessa 7 ensimmäisen avioliitto vuoden aikana. Luku kasvaa, jos asutaan avoliitossa. Luku kasvaa huimasti, jos ollaan eri kansallisuutta! Jos pariskunta on vielä hypännyt ulkomaalisen kanssa yhteen entisen parisuhteen aikana, ja heti tehnyt lapsen, niin eipä voi kun odotella koska pari eroaa. Eroamistodennäköisyys on 100% luokkaa!
Miksi ihmiset ovat niin tyhmiä, että tekevät lapsia kärsimään oman typeryytensä takia.

-Edelliseen asenteeseen:
Harvemmin se lapsi ihan ensimmäisenä tehdään.
Yleensä vanhemmilla on myös yhteinen kieli.
Monikulttuuriset lapset oppivat usein monikielisiksi (eli heillä on useampi äidinkieli - mikä on aina parempi kuin että olisi koulussa kieltä opiskellut).
"Juurettomia näistä lapsista kasvaa" - tai paremmin sanottuna: kansainvälistyneitä.
Kommenttiin: "Jos pariskunta on vielä hypännyt ulkomaalisen kanssa yhteen entisen parisuhteen aikana, ja heti tehnyt lapsen, niin eipä voi kun odotella koska pari eroaa. Eroamistodennäköisyys on 100% luokkaa!" - Ehkä tämä kertoo lähinnä naimisissa olleen puoliskon kevytkenkäisyydestä.
"Miksi ihmiset ovat niin tyhmiä, että tekevät lapsia kärsimään oman typeryytensä takia." - Miksi ihmiset ovat niin rajoittuneita, että pitävät itseään varauksetta parempana, kuin kaikkia muita.

voisko pikkusen tarkentaa "kiinnostunut somaleista tai muista sellaisista" että mitä ne on???? Vai väitätkö että olet niin juntti, ettet tajua että täällä meillä Suomessa on ihan valtavasti muistakin maista tulleita kristittyjä ihmisiä.
Itse olen kohta menossa naimisiin maahan muutaja miehen kanssa, varmaankin luulisi samoista sysitä kuin sinä kristittynä (olettaisi) ihmisenä. Se että miehellä on kaakaon värinen iho ei muuta mitään. Miehellä on Suomen kansalaisuus, on kristitty, ei riskorekisteriä, tekee töitä, maksaa veroja, ei juo, ei ole väkivaltainen, ei petä.
Jos olet tietoinen (ilmeisesti eti ole) lasten huoltaja yhdessä hakevat alaikäisen lapsen passia, jo toinen huoltaja ei anna lupaa niin lapsi ei saa passia ja lasta ei voi viedä maasta ulos.

Olin avioliitossa suomalisen miehen kanssa joka petti, joi, valehteli ja oli muutenkin sekopää, eli tämä minun nykyinen mieheni on huomattavasti turvallisempi ja ihanampi.

Avaa jo siniset silmäsi, et kuitenkaan loppu peleissä ole kuin rivi-luterilainen, kristittynä itseäsi pitävä, suvaitsematon ja pikkusieluinen ämmä.

Tapasin ihana italialaisen mieheni pari vuotta sitten, kun olin lomalla siellä. Seurustelua on takana reilu puolitoista vuotta ja nyt asumme yhdessä Suomessa. Puhumme keskenämme suomea ja englantia sekä vähän italiaa.
Tämän miehen kanssa vaan kaikki kolahti paikoilleen ja en voisi kuvitellakaan elämääni ilman häntä. En minä suomalaisiakaan miehiä moiti, olen seurustellut muutaman kanssa ja minua ei vain ollut tarkoitettu olemaan heidän kanssaan.

Minut itsenikin on kasvatettu kaksikielisesti ja en koe että siitä olisi ollut mitään haittaa.

Let's be logical.
1-Finland will not continue moving forward if it doesn't stop bringing into Finland uneducated people from Africa and the middle east. How a society can continue to progress if large inflows of lazy, unskilled, uneducated people keep taking advantage of the welfare system and become a burden to the country ?

2-Even if Finland educate these foreigners, it will still be detrimental to Finnish society because these people come from a different cultural background, where they are less hard working than Finns, less clean, less respectful of the law, less organized, less caring, they even have different opinions of what looks pretty or not.

3-Finland has plenty of educated, hard working men, so why a Finnish woman can be so unwise to focus her attention in an uneducated foreigner from Africa or the middle east ?. If she is looking for something different, then there are plenty of white educated guys in Countries like France, Germany, USA, England, Italy, etc.

''Eivät kaikki somalit ole samanlaisia! Ei saa yleistää! Suomalaiset kylläkin hakkaavat vaimojaan ja lapsiaan, heillä on kaljamaha, ja he juovat hirveästi viinaa.''

Siis mitä vittua? Niitä ihania somaleita ei missään nimessä saa yleistää, mutta te saatte yleistää suomalaisia miehiä? En kerta kaikkiaan voi käsittää ihmisiä, jotka kääntyvät omaa kansaa vastaan. Suomi, ja itse asiassa kaikki muutkin valkoiset valtiot, menevät koko ajan pahempaan ja pahempaan suuntaan. Ketkä täällä sitten yrittävät saada järkeä päähänne, että oikeasti ymmärtäisitte, miten asiat todella ovat? Aivan, juurikin me ''naisia pahoinpitelevät, viinaa juovat suomalaiset miehet''. Jonain päivänä kun katsotte silloista yhteiskuntaa, ja mietitte, mikä meni pieleen, lopulta ymmärrätte, että me olimme oikeassa.

Olin itte lyhyesti naimisissa ulkomaalaisen miehen kanssa ja taytyy kylla sanoa etta tuotti ongelmia, seuraavalla kerralla valkkaan vahan paremmin. Alussa kaikki oli niin hyvaa, mut sit alkaa huomaamaan miten muun maalaiset ihmiset yleensakin suosii sita omaa kulttuuriaan, oman maalaisia ihmisiaan, omaa rotuaan, omia tottumuksiaan ja ruokiaan. En sano etteiko yksi tai kaksi sekaliitto siella taalla saa suhdettaan onnistumaan mutta kylla oon huomannu et ne vuosien saatossa pikkuhiljaa eroavat just naiden eroavaisuuksien takia. Sitten seki etta joku joutuu aina asumaan kaukana perheestaan tai maastansa ja matkustus ei oo mitaan ilmasta. En kritisoi taalla ketaan joka on onnellinen mutta ittelleni sanoisin etta en enaa lahtis 'merta edemmas kalaan'. Vanhempi ja viisaampi olen nyt.

Rakkaudesta niinkuin yleensäkin parisuhteissa. ;)
Puolisoni on somalialainen, yhdessä 8 vuotta, joista 7 naimisissa ja olen kyllä onnellinen.
Tässä liitossa on helppo olla vaimo ja äiti ja nainen. Joskus minua ihan säälittää tuttavien puolesta, miten heidän ( suomalaiset tai muunkin maalaiset, eihän se taustasta kiinni ole ) miehensä kohtelevat heitä, eivätkä osaa hoitaa lapsia/ kotia, toisin kuin minun mieheni.
Meillä on kaksi ihanaa lasta ja hyvä olla perheenä yhdessä.

Kun kaksi ihmistä löytää aidosti toisen. Kunnioittaa, rakastaa. Samat arvot ja yhteisiä unelmia. Ei siinä muuta paljon tarvita onnistuneeseen suhteeseen.
Suomalaiset eroaa. Ulkomaalaiset erooa. Monikulttuuriset liitot eroaa. Ja kaikissa edellisissä myös ovat onnellisesti hamaan hautaan asti.

Kun vain jokainen saisi siihen kannustusta ja tukea ympäristöltä, niin onnistuminen onnellisuudessa olisi hieman helpompaa.

Kurjaa lukea, miten ihmiset voivat niin huonosti, että haluavat purkaa sen muihin ihmisiin.

Mun mies on ulkomaalainen, nimittäin ruotsalainen.

kohta naimisiin epygtiläisen kanssa

Itse en välitä suomalaisista. Mieheni on Irakilainen ja odotan nytten esikoistamme ja naimisiinkin ollaan menossa. Eka Suomessa sitten siel Irakissa. Pidän paljon erilaisist kulttuureista ja uskonnoista. Ne on aina kiehtonu minua. Ei ole mitään väärää jos ottaa ulkomaalaisen miehen itselleen. Koska se mitä ne on joskus tehny ei ole niitten syy ketä täällä nyt on. Kaikki ei ole samanlaisia.
Rakastan yli kaiken miestäni, Hän käy töissä. Ei juo. Joka yö on kotona. Kunnollinen mies.

Minusta on kiva kun mieheni äiti haukkuu minua huor*aksi ja koko heidän sukunsa vihaa minua. Mies pahoinpitelee minua säännöllisesti ja muut vain nauravat.

Jos olisin suomalaisen kanssa naimisissa voisin tehdä rikosilmoituksen, mutta täällä se ei onnistu sillä olen vankina omassa avioliitossani.

Jaahas. No. Asuin itse ulkomailla kymmenen vuotta ja minulla on kaksoiskansalaisuus. Minulla on ollut pitempiaikaisia suhteita sekä suomalaisiin miehiin että ulkomaalaisiin. Mieheni sattuu nyt olemaan ulkomaalainen, koska tapasin hänet asuessani ulkomailla. Hän on Etelä-Koreasta ja meillä on aivan ihana pieni poika. Odotan toista lastamme. Mieheni on korkeasti koulutettu ja opiskelee parhaillaan suomea, koska vasta saavuimme tänne.
Olen luvannut hänelle, että jos hän ei saa täältä kunnon työpaikkaa, lähdemme uudestaan ulkomaille -mikäs estää :)
Eli: miksei voisi olla onnellinen ulkomaalaisen kanssa? Tai suomalaisen? Ei se kansallisuutta katso.... Hymyilkää ihmiset!

Jos valitset puolison länsimaista, ei sitä voi verrata esim. Arabimaista tai Afrikasta puolison valitsemiseen. Miksei? Koska usiemmissa länsimaissa samantyylinen kulttuuri kuin Suomessa ja pahoinpitelyt ON kriminalisoitu! Eli poliisiin voi turvautua ongelmatapauksissa.

Käytännössä amerikkalaisen, ruotsalaisen, sveitsiläisen jne. puolison valitseminen ei ole suurikaan asia, eikä itsessään aiheuta ongelmia. Henkilön kannattaa valita puolisonsa tarkasti, oli hän sitten mistä tahansa kehittyneestä känsimaasta kotoisin. Selvästi erilaisesta kulttuurista ei kannata valita puolisoa, jos haluaa länsimaalaisen, ihmisarvoa ylistävän, tasa-arvoisen ja nautinnollisen suhteen.

En rakastunut kansalaisuuteen, rakastuin ihanaan mieheen, joka nyt sattui olemaan kreikkalainen. Tapasimme Englannissa, jossa mies oli töissä. Sitten mies tuli Ruotsiin töihin, jotta olisi lähempänä minua ja että voisimme tavata paljon useammin.
Meilläkin on kaksi ihanaa poikaa, joille en voisi toivoa parempaa isää kuin mieheni. Hän on ihana, hellä ja rakastava niin lapsiamme kuin minuakin kohtaan.Meillä ei ole hyvä, vaan meillä on erinomainen suhde.
Menimme naimisiin rakkaudesta, olimmehan eläneet yhteistä elämää jo viitisen vuotta. Nyt yhteistä elämää takana miltei kymmenen vuotta enkä kyllä vaihtaisi pois

I http://onlinewritingthatworks.com/ was questioning when you http://website-content.net/ have to be a guest poster on http://blogs-service.com/ my http://topseocopywriting.com/ web site? and in change you would embody a link your set up? pls reply while you get an opportunity and I http://writingworlds.com/ will boat you my contact details - thank you.

Ihminen menee naimisiin sen kanssa, johonka rakastuu. En usko, että monetkaan suunnittelee, että menenpä naimisiin afrikkalaisen tai Amerikkalaisen kanssa.. vaikka ei siinäkään mitään paha ole.

Mun kaksi siskoa löysi miehen ulkomailta ollessaan au-pairina. Toisella on Srilankasta mies ja toiselta Meksikosta. Kummallakin siskolla pitkä suhde ulkomaalaisen kanssa. Toinen on ollut 23 vuotta ja toinen 13 vuotta. Molemmilla lapsia miesten kanssa. Toki alkuvaiheessa oli pieniä kulttuurillisia ristiriitoja, mutta hyvin heillä on mennyt.

Minulla itselläni on suomalainen mies, mutta yhtä hyvin minulla voisi olla ulkomaalainen mies. Hyviä miehiä on suomessa että ulkomailla. Samoin huonoja miehiä on suomessa että ulkomailla.

Mun kaksi siskoa ovat ulkomaalaisen kanssa naimisissa, toinen Meksikosta ja toinen Intiasta. Kummallakin pitkät liitot takana ja useampi lapsi. Tottakai aluksi jotain kulttuurillisia ongelmia on, mutta ne menee ajan kanssa ohi. Siskojeni miehet ovat hyviä tyyppejä. Heidän lapsensa ovat paljon kauniimpia kuin tavis suomalaisten lapset. Mun mielestä on tyhmää kysyä, että miksi naimisiin ulkomaalaisen kanssa!! Ihminen menee naimisiin sen kanssa johon rakastuu ja ulkomaalainen voi olla ihan yhtä lailla hyvä tai huono vaihtoehto kuin suomalainen. Suomalaisistakin kun löytyy kaikenlaista sakkia.

Itse menin suomalaisen kanssa naimisiin syystä, että verbaliikka on minulle parisuhteessa kantava voima. Ulkomaalaisen miehen kanssa en olisi pystynyt keskustelemaan syvimmistä tunnoistani, vaikka viittä kieltä puhunkin. Sanavarastoni ei olisi riittänyt tuomaan ajatuksiani julki, siinä muodossa kuin olisin halunnut. Pelkkä ruumiinkieli ei minulle riitä.

Onneksi suomalaiset miehet eivät kaikki ole rapajuoppoja savukorsteeneja. Omani on raitis, ihana, lapsirakas ja muut huomioon ottava.