Aamu valkenee. Aurinko paistaa taas keittiöön, vaikka paljon on sadellutkin. Minä menen pöydän ääreen. Isä ja jenkki-Andy istuvat jo siellä. Ne kohtelevat toisiaan tosi hienosti. Ne ovat kuin parhaat veljekset.
Isä taputtaa Andya selkään ja kaataa sille kahvia. Andy hymyilee komeilla valkohampaillaan ja näyttää isälle peukkua. Niiden välillä ei ole mitään riitaa. Ne nauravat yhdessä ja katsovat taas sitä urheilulehteä. Isä näyttää eri tyytyväiseltä ja ylpeältä. Melkein kuin se olisi itse voittanut kultamitalin Stadikalla.
Sitten äiti tulee huoneeseen. Äiti on ihan erilainen kuin ennen. Sen naama loistaa ja posket ovat tosi punakat. Äiti kävelee jotenkin varovaisemmin kuin yleensä. Melkein kuin sen jalkojen välissä olisi jotain jemmassa. Äiti ei katso Andya suoraan silmiin. Mutta se laittaa jenkin eteen kaikkein isoimman pullaviipaleen.
Kun äiti kääntyy tiskipöytään päin, se hymyilee itsekseen salaperäistä hymyä. Äidillä on jalassa ne Andyn tuomat ohuet nailonsukat. Minä katson niitä kaikkia kolmea. Talossa on tosi hyvä ja levollinen mieli. Se yön suuri salaisuus on nyt yhteistä, hienoa olympiahuumaa. Vaikka tulikin sitä jotain rojua eri paljon, mikä ei vissiin ollut niin hyvä juttu.
Isä ottaa lippalakin naulasta ja huutaa, että nyt mennään. Tänään on suuri päivä. Me lähdetään jenkki-Andyn kanssa taas Stadikalle. Minäkin pääsen mukaan! Me kävellään nopeasti aurinkoisen kaupungin läpi.
Stadionilla on hirveästi väkeä ja huutoa. Me nähdään, kun Andyn veli Will juoksee radalla aivan täysillä. Ihan finaalijuoksun. Se voittaa mitalin! Isä ja Andy hyppivät riemusta. Minä huudan mukana niin lujaa kuin pystyn. Se on eri mahtavaa.
Kun me tullaan illalla kotiin, kaikki ovat väsyneitä mutta onnellisia. Minä menen hakemaan keittiöstä mehua. Kuulen taas vanhempien supatusta. Isä sanoo äidille matalalla äänellä, että se Andy on kyllä uskomaton mies. Äiti vastaa siihen ihan hiljaa, että niin on. Ja punastuu. Sitten äiti sanoo, että vieraallamme on niin kovat halut koko ajan. Siihen isä toteaa, että niin totisesti on.
Myöhemmin illalla me istutaan kaikki olohuoneen pöydän ääressä. Andy ottaa esiin nahkaisen lompakon. Se hymyilee ja näyttää meille sieltä pieniä valokuvia. Andy osoittaa kuvia isolla sormellaan ja selittää amerikankielellä. Mutta me tajuamme. Kuvissa on Andyn kaunis vaimo ja niiden kolme pientä lasta Amerikassa. Sitten siellä on kuvia myös sen muista vahvoista veljistä. Ne ovat melkein yhtä isoja oriita kuin se juoksija-Will. Kaikki ne ovat komeita ja lihaksikkaita. Isä ja äiti katsovat kuvia eri kiinnostuneina.
Sitä sängyn narinaa on ruvennut kuulumaan joka ilta tai yö. Pikkuveli ja -sisko eivät sitä koskaan kuule, kun ne nukkuvat. Mutta minä kuulen. Minua ei nukuta. Ja Andyn kova hönkäily kuuluu. Ja äidin uikutus. Joskus äänet kestävät aika kauan. Ja sänky ihan paukkuu meidän lasten huoneen seinää vasten. Joskus kuuluu väliin, kun Andy naurahtaa kovemmalla äänellä. Tai äiti kikattaa iloisena. Tai kun ne kaikki kolme puhuvat vaimeasti, mutta sanoja en erota. Minusta on hyvä, että isä haluaa olla siellä mukana. Että äiti on turvassa. Kun Andy on niin vahva ja karvainen. Ja kun sillä on se iso lerssi ja aikamoiset vitjamunatkin.
Kyllä minä jo tiedän, mitä naiminen on. Pojat ovat siitä kertoneet. Se on sitä, että isä menee äidin päälle. Ja ne nujuavat vähän aikaa siinä ja ovat sen jälkeen iloisia. Mutta sitten Pekka sanoi, että on semmoistakin kuin nussiminen. Se on paljon raaempaa kuin naiminen. Sitä kuulemma tekevät paljon karskimmat miehet kuin isät. Niin kuin olympiaurheilijat, merimiehet ja gangsterit. Takuulla jenkit ainakin. Ne osaavat kaikkea. Isät vain pikkuisen naivat, jos halutaan vauva. Hämärästi muistan, miten isä on joskus kierähtänyt pois äidin päältä, kun olen nuorempana mennyt niiden makuuhuoneeseen yöllä. Silloin kun pissatti tai janotti. Varmaan ne olivat pikkuisen naineet silloin.
Pekka ja Era selittivät asiaa. Kovat miehet työntävät isoksi muuttuneet kalunsa naisten pieniin pillureikiin. Sitten ne nussivat kovaa. Niin että naiset huutavat suoraa huutoa. Eikä niillä ole kumeja. Mikä on vissiin sama kuin se kortonki. Sitten niiltä kovilta miehiltä lentää kalun päästä kusen sijaan lapsentekosiementä. Ja naiset tulevat joka kerta heti paksuksi, mutta kovat kaverit eivät välitä siitä mitään. Ne ovat jo lähteneet muualle nussittuaan. Meidän kaikkien poikien poskia kuumotti varmaan viikon sen jälkeen, kun Pekka ja Era kertoivat tuon.
Jatkuu...
Isä taputtaa Andya selkään ja kaataa sille kahvia. Andy hymyilee komeilla valkohampaillaan ja näyttää isälle peukkua. Niiden välillä ei ole mitään riitaa. Ne nauravat yhdessä ja katsovat taas sitä urheilulehteä. Isä näyttää eri tyytyväiseltä ja ylpeältä. Melkein kuin se olisi itse voittanut kultamitalin Stadikalla.
Sitten äiti tulee huoneeseen. Äiti on ihan erilainen kuin ennen. Sen naama loistaa ja posket ovat tosi punakat. Äiti kävelee jotenkin varovaisemmin kuin yleensä. Melkein kuin sen jalkojen välissä olisi jotain jemmassa. Äiti ei katso Andya suoraan silmiin. Mutta se laittaa jenkin eteen kaikkein isoimman pullaviipaleen.
Kun äiti kääntyy tiskipöytään päin, se hymyilee itsekseen salaperäistä hymyä. Äidillä on jalassa ne Andyn tuomat ohuet nailonsukat. Minä katson niitä kaikkia kolmea. Talossa on tosi hyvä ja levollinen mieli. Se yön suuri salaisuus on nyt yhteistä, hienoa olympiahuumaa. Vaikka tulikin sitä jotain rojua eri paljon, mikä ei vissiin ollut niin hyvä juttu.
Isä ottaa lippalakin naulasta ja huutaa, että nyt mennään. Tänään on suuri päivä. Me lähdetään jenkki-Andyn kanssa taas Stadikalle. Minäkin pääsen mukaan! Me kävellään nopeasti aurinkoisen kaupungin läpi.
Stadionilla on hirveästi väkeä ja huutoa. Me nähdään, kun Andyn veli Will juoksee radalla aivan täysillä. Ihan finaalijuoksun. Se voittaa mitalin! Isä ja Andy hyppivät riemusta. Minä huudan mukana niin lujaa kuin pystyn. Se on eri mahtavaa.
Kun me tullaan illalla kotiin, kaikki ovat väsyneitä mutta onnellisia. Minä menen hakemaan keittiöstä mehua. Kuulen taas vanhempien supatusta. Isä sanoo äidille matalalla äänellä, että se Andy on kyllä uskomaton mies. Äiti vastaa siihen ihan hiljaa, että niin on. Ja punastuu. Sitten äiti sanoo, että vieraallamme on niin kovat halut koko ajan. Siihen isä toteaa, että niin totisesti on.
Myöhemmin illalla me istutaan kaikki olohuoneen pöydän ääressä. Andy ottaa esiin nahkaisen lompakon. Se hymyilee ja näyttää meille sieltä pieniä valokuvia. Andy osoittaa kuvia isolla sormellaan ja selittää amerikankielellä. Mutta me tajuamme. Kuvissa on Andyn kaunis vaimo ja niiden kolme pientä lasta Amerikassa. Sitten siellä on kuvia myös sen muista vahvoista veljistä. Ne ovat melkein yhtä isoja oriita kuin se juoksija-Will. Kaikki ne ovat komeita ja lihaksikkaita. Isä ja äiti katsovat kuvia eri kiinnostuneina.
Sitä sängyn narinaa on ruvennut kuulumaan joka ilta tai yö. Pikkuveli ja -sisko eivät sitä koskaan kuule, kun ne nukkuvat. Mutta minä kuulen. Minua ei nukuta. Ja Andyn kova hönkäily kuuluu. Ja äidin uikutus. Joskus äänet kestävät aika kauan. Ja sänky ihan paukkuu meidän lasten huoneen seinää vasten. Joskus kuuluu väliin, kun Andy naurahtaa kovemmalla äänellä. Tai äiti kikattaa iloisena. Tai kun ne kaikki kolme puhuvat vaimeasti, mutta sanoja en erota. Minusta on hyvä, että isä haluaa olla siellä mukana. Että äiti on turvassa. Kun Andy on niin vahva ja karvainen. Ja kun sillä on se iso lerssi ja aikamoiset vitjamunatkin.
Kyllä minä jo tiedän, mitä naiminen on. Pojat ovat siitä kertoneet. Se on sitä, että isä menee äidin päälle. Ja ne nujuavat vähän aikaa siinä ja ovat sen jälkeen iloisia. Mutta sitten Pekka sanoi, että on semmoistakin kuin nussiminen. Se on paljon raaempaa kuin naiminen. Sitä kuulemma tekevät paljon karskimmat miehet kuin isät. Niin kuin olympiaurheilijat, merimiehet ja gangsterit. Takuulla jenkit ainakin. Ne osaavat kaikkea. Isät vain pikkuisen naivat, jos halutaan vauva. Hämärästi muistan, miten isä on joskus kierähtänyt pois äidin päältä, kun olen nuorempana mennyt niiden makuuhuoneeseen yöllä. Silloin kun pissatti tai janotti. Varmaan ne olivat pikkuisen naineet silloin.
Pekka ja Era selittivät asiaa. Kovat miehet työntävät isoksi muuttuneet kalunsa naisten pieniin pillureikiin. Sitten ne nussivat kovaa. Niin että naiset huutavat suoraa huutoa. Eikä niillä ole kumeja. Mikä on vissiin sama kuin se kortonki. Sitten niiltä kovilta miehiltä lentää kalun päästä kusen sijaan lapsentekosiementä. Ja naiset tulevat joka kerta heti paksuksi, mutta kovat kaverit eivät välitä siitä mitään. Ne ovat jo lähteneet muualle nussittuaan. Meidän kaikkien poikien poskia kuumotti varmaan viikon sen jälkeen, kun Pekka ja Era kertoivat tuon.
Jatkuu...
Vastaukset 1
Vanhimmat
Jatkuu...
Lauantaina koko meidän miesten porukka pakkaa taas pyyhkeet. Lähdetään sinne yleiseen saunaan miestenvuorolle. Nyt mukana on Andyn lisäksi myös juoksija-Will! Amerikan-ori, oikea mitalijuoksija. Me kävellään kaikki yhdessä peräkkäin. Andy ja Will ovat niin pitkiä ja komeita, että kaikki ihmiset kadulla kääntävät katseensa. Naiset varsinkin. Ja jenkit hymyilevät ja tervehtivät niitä kaikkia.
Me mennään saunan pukuhuoneeseen. Vaatteet otetaan pois. Kun kaksi jenkkiä riisuvat alushousunsa, pukuhuoneessa tulee taas aivan hiljaista. Kaikki suomalaiset pojat, miehet ja vanhat ukot tuijottavat niitä.
Minäkin katson silmät pyöreinä. Molemmilla veljeksillä on niin isot vehkeet. Niiden suurten, nahkaisten kalujen lisäksi ihmettelen pikkuveljen kanssa toista juttua. Niillä molemmilla roikkuu jalkojen välissä tosi raskaat ja suuret pallit. On niitä joskus suomalaisillakin, mutta enemmän vanhemmilla miehillä. Isällä ei ole semmoisia.
Minä katson Williä. Mietin sitä finaalijuoksua Stadikalla. Ihmettelen eri paljon, miten ihmeessä se Will pystyy juoksemaan niin kovaa. Ja voittamaan mitaleita. Kun sillä on tuollaiset raskaat pallit jalkojen välissä loiskumassa. Eivätkö ne ota kiinni reisiin, kun se ottaa niitä juoksuaskeleita
Me mennään lauteille kuumaan. Isä heittää taas löylyä. Andy ja Will istuvat vierekkäin munasillaan. Ne ovat molemmat eri karvaisia. Hikeä puskee ulos niiden lihaksikkaista vartaloista. Niiden suuret mulkut ja painavat munakivet lepäävät lauteiden reunalla. Isä istuu siinä jenkkien vieressä oman pienemmän kikkelinsä kanssa. Mutta se vain hymyilee tosi ystävällisesti meidän vieraillemme. Minä istun alempana veljen kanssa. Mietin, että meillä asuu kyllä nyt sellaista väkeä, jollaista ei tässä kaupungissa ole ennen nähty. Komeita jenkkejä.
Pihalla on paljon muita poikia. Me potkitaan palloa hiekalla. Kaikki pojat puhuvat vain olympialaisista. Minä seison siinä keskellä. Minä kerron niille meidän kodista. Rinta minulla on eri rottingilla. Minä olen aivan hirveän pollea muiden poikien edessä.
Minä sanon niille, että meillä asuu jenkki-Andy. Ja että se oikea mitalimies Will käy meillä melkein joka päivä. Minä kerron, miten isoja ja vahvoja ne Amerikan-oriit ovat. Ne pystyvät nostamaan minut ilmaan yhdellä kädellä. Ja eri karvaisiakin jenkkivieraat ovat.
Sitten minä kerron vielä siitä saunasta. Minä supatan muille pojille tosi hiljaa. Sanon, että niillä amerikkalaisilla on aivan jättimäiset vehkeet. Kauheat vitjamunat ja pötkölerssit kuin hevosilla. Muut pojat kuuntelevat suut auki. Kukaan ei väitä vastaan. Ne ovat ihan ihmeissään. Joken suusta pääsee, että älä hitossa, onko. Riku huomauttaa, että jenkeillä kaikki on isoa.
Sanon senkin, että suomalaisten miesten kikkelit ja kalut näyttävät niiden rinnalla ihan nysältä. Paitsi sen yhden VR:n-miehen. Ja Kalen ja Tepen isän. Ja yhden Markkasen. Ja yhden Lindhin. Ja Ripon isän. Ja romukauppias Reposen. Ja muutamien muiden, joilla on isot vehkeet. Mutta eri monen suomalaisen miehen kikkelit ovat nysiä kuitenkin jenkkien rinnalla.
Kaikki naapuruston pojat tuijottavat minua suu auki. Niiden silmät ovat ihan pyöreinä kateudesta. Kukaan muu poika ei pääse niin lähelle niitä olympiaurheilijoita. Minä olen nyt koko pihan kuningas, koska meillä asuu kaikkein isovehkeisin sankari ja sen veli käy meillä, mitalijuoksija.
(Jatkuu novellissa 5)