Vanhempamme Anna ja Eetu saivat meidät lapset minut Ellin ja Pertun avoliitossa. Eetu on isämme siis. Isä oli omistanut ja perinyt talon jonka nykyhinta on välittäjän mukaan on 420t €. Isä oli sairas 10v ennen kuolemaansa 2025. Äiti oli kuitenkin ostanut isän omistaman talon isältä 2023 150 t€ lla ja on myymässä nyt 2026 sitä 420 t€ lila. Talo on hyvällä paikalla ja mennee kaupaksi. Äiti väittää että hän talon omistajana saa kauppasumman emmekä me lapset (perimme isältä jotain osakkeita 2025). Äiti vetoaa siihen että isä sai eläessään tehdä omaisuudelle en mitä halusi vaikka myydä hänelle alihintaan. Erityisesti Perttu on ilmi riidassa äidin kanssa ja kaipaa osuuttaan. Itse voisin unohtaa koko asian eihän summa ole mahtava. Peetu haluaa että nostamme oikeusjutun äitiä vastaan.
Mitä jää lapsille
Anonyymi-ap
769
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kyse on riidasta siitä, onko alihintainen talokauppa ollut lahjanluonteinen, mikä loukkaa teidän rintaperillisten lakiosaa. Koska kyseessä on avoliitto, äidillä ei ole lesken suojaa, ja alihintainen kauppa voidaan katsoa perinnönjättäjän tekemäksi suosiolahjaksi.
--
Epäselvät kohdat vastauksineen.
Kyseessä on tyypillinen suosiolahja tai ennakkoperintö. Kun talo on myyty 150 000 eurolla, vaikka sen arvo on ollut huomattavasti korkeampi, kyseessä on lahjanluonteinen kauppa. Lain silmissä käyvän arvon ja kauppahinnan erotus (270 000 €) katsotaan lahjaksi.
Koska isä oli sairas ja kuoli pian kaupan jälkeen, tämä lahja voidaan vaatia lisättäväksi isän kuolinpesän varoihin lakiosaa laskettaessa. Äiti on talon omistaja ja saa kauppasumman, mutta teillä lapsilla on oikeus vaatia äidiltä lakiosan täydennystä, jos isän muu omaisuus (osakkeet) ei riittänyt kattamaan lakiosaanne koko perintömassasta.
Pertulla voi olla juridiset perusteet kanteelle, jos lakiosaa on loukattu.
Huomasitko sinä siis aloituksessa jonkin maininnan testamentista? Lakiosa täydennystä voi vaatia, jos testamentti loukkaa sitä.
Yössä on kyse, lahjanluontrisesta kaupasta, ei testamentista. Sekä lasten omalle äidille vielä myyty, eli haluttu turvata hänen asemansa, kun eivät olleet menneet naimisiin.
Lapsethan perivät myöhemmin myös äitinsä.
Jonka on täytynyt maksaa lahjaveroa jo, ja mikäli myy, maksaa vielä luovutusvoittoveroa.
Eli mitä väärää tässä on tapahtunut?
Tämä kommentti oli fantasiaa. Ensinnäkään lapsien toisen vanhempi ei ole perillinen, joten hän ei voi saada "ennkkoperintöä" ja vielä vähemmän voisi olla kysymys "suosiolahjasta", koska suosilahjajärjestelmä koskee rintaperillisten saamia lahjoja. Tässä tapauksessa lahjansaaja ei ole lahjanantajan rintaperillinen.
Ainoa keino puuttua mahdolliseen lahjanluonteiseen kauppaan, mikä ilmeisesti on kysymyksessä, on vedota testamenttiin rinnastuvaan lahjaan.
Testamenttiin rinnastuva lahja on kysymyksessä, kun lahja on anettu olosuhteissa, jossa lahjanantaja on antanut tietoisena lähestyvästä kuolemastaan. Avauksessa ei kerrottu, milloin talokauppa on tehty.
Hups, avauksessa on kerrottu, että kauppa on tehty 2023, kun lahjanantaja kuoli 2025. Testamenttiin rinnastuvaan lahjaan voi olla mahdollista vedota, mutta olosuhteiden on oltava kommentissani kerrotun luonteiset.
Olipa paljon virheitä.
Koska se oli Löpötin tekstiä.
Ensinnäkin, nimiperiaate. Omaisuus, joka on kiinteistö, on lainhuudatettu, ja on sen nimissä jolla on se lainhuuto.
Mikäli kauppa tapahtui jo ennen isänne kuolemaa, kiinteistö on äitinne omaisuutta.
Ositusta ei tule, vaan omaisuuden erottelu, että perillisten puoli pitää omansa, ja äitinne omansa.
Mutta jos kauppasumma ja omaisuuden todellinen arvo ovat realistiset, ts isänne jälkeen perukirjan on merkitty isompi arvo kiinteistölle, kuin mitä äitinne siitä on maksanut, verottaja muistaa äitinne lahjaverolla. Ja jos myy kalliilla, jatkossa, hänelle tulee myyntivoittoverotkin vielä maksuun.
Että jäitä nyt hattuihin. Ilmaiseksi hän siis ei saa sitä arvoa kiinteistöstä, minkä sai halvemmalla, eikä sitäkään mitä kalliimmalla myy.