Lohtu on joskus tarpeen

Katsoin ohjelman, jonka toimittaja Ani Kellomäki oli tehnyt lohdusta. Hoitokoteihin kasvatetaan aaseja, joita vanhukset saavat paijata. Lohdun saanti kuulemma näkyy selvästi heidänkin kasvoilla jotka eivät ole puhuneet enää pitkään aikaan. Myös vilkkaille lapsille tarjotaan samaa "hoitoa". Ani itse kerää asuinalueeltaan roskia.
Mietin mikä itseä lohduttaa. Läheinen sai pari vakavaa diagnoosia lähes samaan aikaan, enkä millään meinaa saada sitä mielestäni. Liippaa itseäkin joten ehkä tietoon sisältyy pelkoa. Siitä aloin miettiä mikä lohduttaisi ja huomasin yhden.
On tapana nakata korjaamista tarvitsevat tavarat ja vaatteet samaan syrjään ja ottaa niitä joskus työn alle. Eilen tein sen. Ompelin pari saumaa, valmistelin mekon lyhennyksen ja vaihdoin kuluneen kuminauhan. Tuli hyvin rauhallinen olo. Yleensä myös villasukan parsiminen tekee saman olon.
Mikä sinua lohduttaa ja rauhoittaa?
751
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

Jokaisella on joskus elämässään vaikeita hetkiä tai pitkiäkin
raskaita aikoja. Olen yrittänyt lievittää niitä jollakin konkreettisella
tekemisellä, esimerkiksi harrastuksillani piirtämisellä ja lukemisella
tai pihaa haravoimalla, kukkapenkkejä hoitamalla tai jopa siivoamisella. Käsillä tekeminen antaa aivoille muuta ajateltavaa.

Kun mieli murehtii nykyhetkeä, tulevaa tai mennyttä arjen rutiinit,
säännölliset ruoka-ajat ja lepo tuovat myös hiukan järjestystä ja
turvaa mieleen. En kylläkään tiedä yhtään tehokasta keinoa,
joka rauhoittaisi ja lohduttaisi, kun sisäinen maailma on
myllerryksessä. Vain rauhoittava lääke kunnolla auttaa,
ja unilääke, että saa nukutuksi, kun tilanne on raskas ja vakava.

Äänestä

Hoitokodeissa "käy" koiria ja kissojakin, joita saa silittää ja paijata.
Se on ehkä helpompaa kuin aasin kasvatus ja miten aaseja hoitokoteihin
roudataan ? Lammas olisi helpompi eikä se potki kaviollaan ?
Kannatan kuitenkin kaikkia ideoita, joista lohtua saa.

Äänestä

Miten yksinasuva lohduttaa itseään ? Ei se oikein onnistu.
Elämä on kolkkoa ja pelottavaa ilman myötätuntoa.
Eniten lohtua tarvitsee usein ihminen, joka kokee parhaillaan syvää surua, yksinäisyyttä, turvattomuutta tai pelkoa, erityisesti yksinasuvat vanhukset tai nuoret, joilla ei ole tukiverkostoa.
Tai myös kriisissä olevat, vakavasti sairastuneet, työpaikkansa menettäneet tai suuria elämänmuutoksia läpikäyvät ihmiset.
Lapsilla ja nuorilla ei aina ole vielä keinoja käsitellä suuria, pelottavia tunteita eikä tai maailman sekavia tapahtumia. Ymmärrämmekö me,
että hekin tarvitsevat tukea ja lohtua ?

Äänestä

Olin jo varma että ketään ei kiinnosta aloitukseni mutta kiva kun olette ottaneet kantaa.
Joo on tärkeä että on toinen ihminen tai ihmisiä lohduttamassa. Tässä oli kyse nimenomaan siitä miten itse voi itseään lohduttaa. Ei se varmaan yksin riitäkään.
Siinä neuvottiin myös konkreettinen teko. Laitan kädet sormet haralleen. Laita ne päällekkäin rinnan (sydämen) päälle niin että peukalot ovat kiinni toisissaan. Taputtele (helläsi läpsyttele) sormilla rinnan reunoihin. Usko tai älä, se tuntuu tosi rauhoittavalta. Toivottavasti osasin selittää täsmällisesti.

Tässä englanninkielisessä jutussa on kuva oikeasta otteesta sen mukaan miten Ani sen opetti. Muuten netissä on monta "väärää".

https://aspirecounselingmo.com/blog/the-butterfly-hug-resourcing-amp-bilateral-stimulation-in-emdr

Oikea kuva on otiskon "How to Use the Butterfly Hug" alla.

Aloittaja

Äänestä
  • Voi tuotakin kokeilla pikku murheisiin.

    1Äänestä

Ihan hyvä aihe. Keskustelu lohdusta voisi laajentukin.

Äänestä

Self-help lohtukeinoja ja -kirjoja on paljon, mutta toinen ihminen
on se paras lohtu.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Katsoin ohjelman, jonka toimittaja Ani Kellomäki oli tehnyt lohdusta. Hoitokoteihin kasvatetaan aaseja, joita vanhukset saavat paijata. Lohdun saanti kuulemma näkyy selvästi heidänkin kasvoilla jotka eivät ole puhuneet enää pitkään aikaan. Myös vilkkaille lapsille tarjotaan samaa "hoitoa". Ani itse kerää asuinalueeltaan roskia.
Mietin mikä itseä lohduttaa. Läheinen sai pari vakavaa diagnoosia lähes samaan aikaan, enkä millään meinaa saada sitä mielestäni. Liippaa itseäkin joten ehkä tietoon sisältyy pelkoa. Siitä aloin miettiä mikä lohduttaisi ja huomasin yhden.
On tapana nakata korjaamista tarvitsevat tavarat ja vaatteet samaan syrjään ja ottaa niitä joskus työn alle. Eilen tein sen. Ompelin pari saumaa, valmistelin mekon lyhennyksen ja vaihdoin kuluneen kuminauhan. Tuli hyvin rauhallinen olo. Yleensä myös villasukan parsiminen tekee saman olon.
Mikä sinua lohduttaa ja rauhoittaa?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu