Näemme piha-aidan ja pienen pojan.
Näemme äidin, joka pakkasi matkalaisen eväät.
Huoleton käden heilahdus ja poika matkaan lähti,
Repussaan äidin lämmin halaus.
Eipä kertonut äiti pojalleen,
ettei jokaista kyyneltä matkaltaan,
kannata reppuunsa noukkia.
Tämän pienen pojan tie on kapea ja mäkinen, mutta niin helppokulkuinen.
Suurin silmin hän katselee,
jokaista näkemäänsä.
Aika kuluu ja nyt vanhempana,
on tie leveä, mutta niin kivinen.
Nyytissään maailman surut,
mutta on muutama hymykin.
Viimeinen vilkaisu taakse,
jo kuljettua tietä.
Repustaan alimmaisena,
kaivaa halauksen lämpöisen.
Tuon äidin sydämellään kutoman viltin,
laittaa mies vanha harteilleen.
On kaika koputtaa porttiin valkoiseen,
ja punnita kantamus elämän.
Näemme äidin, joka pakkasi matkalaisen eväät.
Huoleton käden heilahdus ja poika matkaan lähti,
Repussaan äidin lämmin halaus.
Eipä kertonut äiti pojalleen,
ettei jokaista kyyneltä matkaltaan,
kannata reppuunsa noukkia.
Tämän pienen pojan tie on kapea ja mäkinen, mutta niin helppokulkuinen.
Suurin silmin hän katselee,
jokaista näkemäänsä.
Aika kuluu ja nyt vanhempana,
on tie leveä, mutta niin kivinen.
Nyytissään maailman surut,
mutta on muutama hymykin.
Viimeinen vilkaisu taakse,
jo kuljettua tietä.
Repustaan alimmaisena,
kaivaa halauksen lämpöisen.
Tuon äidin sydämellään kutoman viltin,
laittaa mies vanha harteilleen.
On kaika koputtaa porttiin valkoiseen,
ja punnita kantamus elämän.
Vastaukset 1
Vanhimmat
* erittäin kauniisti runoiltu *
ihana