North American Laestadians were communists. Eli pohjoiamerikan lestadiolaiset olivat kommunisteja!

Tunnetko sellaisen ihmisen?

Anonyymi00004 kirjoitti:

Tunnetko sellaisen ihmisen?

Tunnen paljonkin lähdekriittisiä älykkäitä ihmisiä, onneksi.

Anonyymi00003 kirjoitti:

Tunnen paljonkin lähdekriittisiä älykkäitä ihmisiä, onneksi.

Olematta sitä itse?

Anonyymi00006 kirjoitti:

Olematta sitä itse?

Olen itse hyvin lähdekriittinen ihminen ja tunnistan nopeasti tekoälyn hallusinoinnit pyytämällä lähteitä ja käymällä lukemassa väitetyt lähteet. Kun asiasta huomauttaa tekoälylle, se myöntää auliisti, että linkatuissa lähteissä ei sanottu niin kuin se väitti. Amerikan lestadiolaiskommunistit ovat Saalemin pastorin keksintöä, jota hän on laittanut tekoälyn hallusinoimaan tarkoituksellisesti. Ei mene läpi kuin korkeintaan ihmisten typerimpään osaan, jos heihinkään.

Anonyymi00003 kirjoitti:

Olen itse hyvin lähdekriittinen ihminen ja tunnistan nopeasti tekoälyn hallusinoinnit pyytämällä lähteitä ja käymällä lukemassa väitetyt lähteet. Kun asiasta huomauttaa tekoälylle, se myöntää auliisti, että linkatuissa lähteissä ei sanottu niin kuin se väitti. Amerikan lestadiolaiskommunistit ovat Saalemin pastorin keksintöä, jota hän on laittanut tekoälyn hallusinoimaan tarkoituksellisesti. Ei mene läpi kuin korkeintaan ihmisten typerimpään osaan, jos heihinkään.

tekoäly pyrkii aina vastaamaan käyttäjän toiveosiin

Anonyymi00003 kirjoitti:

Olen itse hyvin lähdekriittinen ihminen ja tunnistan nopeasti tekoälyn hallusinoinnit pyytämällä lähteitä ja käymällä lukemassa väitetyt lähteet. Kun asiasta huomauttaa tekoälylle, se myöntää auliisti, että linkatuissa lähteissä ei sanottu niin kuin se väitti. Amerikan lestadiolaiskommunistit ovat Saalemin pastorin keksintöä, jota hän on laittanut tekoälyn hallusinoimaan tarkoituksellisesti. Ei mene läpi kuin korkeintaan ihmisten typerimpään osaan, jos heihinkään.

Väite tai rinnastus kommunismin ja lestadiolaisuuden (erityisesti vanhoillislestadiolaisuuden) välillä on herättänyt julkisessa keskustelussa ja nettipalstoilla vuosien varrella paljon tunteita. Kun aihe nousee esiin, sen jyrkkä kieltäminen on tyypillinen reaktio – mutta asia onhistorian ja sosiologian valossa hieman monimutkaisempi kuin pelkkä mustavalkoinen "kyllä" tai "ei".
Nykyaikaisen poliittisen kommunismin ja herätysliikkeen välillä ei ole ideologista tai opillista yhteyttä, mutta ilmiöllä on tiettyjä historiallisia ja rakenteellisia yhtymäkohtoja, jotka selittävät, miksi aiheesta ylipäätään puhutaan.
1. Miksi yhteys jyrkästi kielletään?
Kun lestadiolaisuuden piiristä tuleva henkilö tai liikkeen edustaja kuulee sanan "kommunisti" yhdistettävän liikkeeseen, reaktio on luonnollisesti kielteinen, koska:
* Maailmankatsomuksellinen ristiriita: Historiallinen kommunismi oli virallisesti ateistinen ja materialistinen aate, joka vastusti kirkkoa ja uskontoa. Siihen liittyi Neuvostoliiton kaltaisia uskonnonvainoja, jotka olivat täysin vastakkaisia lestadiolaiselle herätysliikkeelle.
* Poliittinen historia: Lestadiolaisuus on perinteisesti ollut konservatiivinen ja oikeistolainen liike (esimerkiksi vahvasti Kokoomuksen ja Maalaisliiton/Keskustan suuntaan kallellaan oleva äänestäjäkunta).
* Leimaamisen pelko: Sanan "kommunisti" käyttö on usein tarkoitettu halventavaksi tai leimaavaksi retoriikaksi, jolla halutaan kyseenalaistaa liikkeen puhtaus tai luonne.
2. Miksi tästä aiheesta sitten puhutaan? (Historialliset ja rakenteelliset syyt)
Vaikka liike ei ole poliittisesti kommunistinen, keskustelupalstoilla viitataan yleensä tiettyihin sisäisiin piirteisiin ja historiallisiin ilmiöihin:
* Tiukka kollektivismi ja sosiaalinen kontrolli: Vanhoillislestadiolaisuus on hyvin yhteisöllinen liike, jossa ryhmän normit, moraalikäsitykset ja elämäntapaohjeet ohjaavat voimakkaasti yksilön elämää. Kriitikot ovat verranneet tätä sisäistä valvontaa ja poikkeuksellisen yhtenäistä linjaa "puoluekurismin" tai kollektiivisen järjestelmän kaltaisiin rakenteisiin.
* Historialliset vasemmistotaustat (Pohjois-Suomi): 1900-luvun alkupuoliskolla ja erityisesti sisällissodan jälkeisessä Suomessa herätysliikkeen ydinalueilla Pohjois-Suomessa oli paljon köyhälistöä, torppareita ja työväestöön kuuluvia lestadiolaisia. Osa heistä päätyi aikanaan sosialistiseen tai kommunistiseen työväenliikkeeseen, jolloin henkilötasolla saattoi kohdata kaksi tiukkaa yhteisöä (työväenliike ja lestadiolaisuus). Tästä on syntynyt historiankirjoitukseenkin ilmiöitä, joissa vasemmistolainen poliittinen aktiivisuus ja vanhoillislestadiolainen vakaumus ovat sekoittuneet saman ihmisen tai perheen sisällä (niin sanotut "lestadiolaiskommunistit").
* Kapitalismin ja maallistumisen vastustus: Perinteisessä lestadiolaisuudessa on suhtauduttu varauksella maalliseen pröystäilyyn, ahneuteen ja yhteiskunnan kaupallistumiseen, mikä muistuttaa retorisesti kapitalismin kritiikkiä – vaikka sen motiivit ovat uskonnollisia eikä talouspoliittisia.
Yhteenveto
* Ovatko he olleet kommunisteja? Poliittisessa mielessä ei – liike uskonnollisena yhteisönä ei ole koskaan ollut kommunistinen, eivätkä sen opit tue kommunismia.
* Onko lestadiolaisuuden piirissä ollut vasemmistolaisia tai yhteisöllisiä piirteitä, joita on verrattu tähän? Kyllä. Historiallisesti työväenliikkeen ja herätysliikkeen leikkauspisteitä on ollut, ja liikkeen sisäinen jyrkkä sosiaalinen kontrolli muistuttaa rakenteellisesti suljettua kollektiivia.
Siksi keskustelu kiertää samaa kehää: ulkopuolinen tai kriitikko katsoo yhteisön tiukkaa kontrollia ja historiaa ("kuulostaa kollektiiviselta järjestelmältä"), kun taas sisäpuolinen kokee sanan loukkaavana hyökkäyksenä hengellistä identiteettiä vastaan ja kieltää sen täysin.

Anonyymi00002 kirjoitti:

Väite tai rinnastus kommunismin ja lestadiolaisuuden (erityisesti vanhoillislestadiolaisuuden) välillä on herättänyt julkisessa keskustelussa ja nettipalstoilla vuosien varrella paljon tunteita. Kun aihe nousee esiin, sen jyrkkä kieltäminen on tyypillinen reaktio – mutta asia onhistorian ja sosiologian valossa hieman monimutkaisempi kuin pelkkä mustavalkoinen "kyllä" tai "ei".
Nykyaikaisen poliittisen kommunismin ja herätysliikkeen välillä ei ole ideologista tai opillista yhteyttä, mutta ilmiöllä on tiettyjä historiallisia ja rakenteellisia yhtymäkohtoja, jotka selittävät, miksi aiheesta ylipäätään puhutaan.
1. Miksi yhteys jyrkästi kielletään?
Kun lestadiolaisuuden piiristä tuleva henkilö tai liikkeen edustaja kuulee sanan "kommunisti" yhdistettävän liikkeeseen, reaktio on luonnollisesti kielteinen, koska:
* Maailmankatsomuksellinen ristiriita: Historiallinen kommunismi oli virallisesti ateistinen ja materialistinen aate, joka vastusti kirkkoa ja uskontoa. Siihen liittyi Neuvostoliiton kaltaisia uskonnonvainoja, jotka olivat täysin vastakkaisia lestadiolaiselle herätysliikkeelle.
* Poliittinen historia: Lestadiolaisuus on perinteisesti ollut konservatiivinen ja oikeistolainen liike (esimerkiksi vahvasti Kokoomuksen ja Maalaisliiton/Keskustan suuntaan kallellaan oleva äänestäjäkunta).
* Leimaamisen pelko: Sanan "kommunisti" käyttö on usein tarkoitettu halventavaksi tai leimaavaksi retoriikaksi, jolla halutaan kyseenalaistaa liikkeen puhtaus tai luonne.
2. Miksi tästä aiheesta sitten puhutaan? (Historialliset ja rakenteelliset syyt)
Vaikka liike ei ole poliittisesti kommunistinen, keskustelupalstoilla viitataan yleensä tiettyihin sisäisiin piirteisiin ja historiallisiin ilmiöihin:
* Tiukka kollektivismi ja sosiaalinen kontrolli: Vanhoillislestadiolaisuus on hyvin yhteisöllinen liike, jossa ryhmän normit, moraalikäsitykset ja elämäntapaohjeet ohjaavat voimakkaasti yksilön elämää. Kriitikot ovat verranneet tätä sisäistä valvontaa ja poikkeuksellisen yhtenäistä linjaa "puoluekurismin" tai kollektiivisen järjestelmän kaltaisiin rakenteisiin.
* Historialliset vasemmistotaustat (Pohjois-Suomi): 1900-luvun alkupuoliskolla ja erityisesti sisällissodan jälkeisessä Suomessa herätysliikkeen ydinalueilla Pohjois-Suomessa oli paljon köyhälistöä, torppareita ja työväestöön kuuluvia lestadiolaisia. Osa heistä päätyi aikanaan sosialistiseen tai kommunistiseen työväenliikkeeseen, jolloin henkilötasolla saattoi kohdata kaksi tiukkaa yhteisöä (työväenliike ja lestadiolaisuus). Tästä on syntynyt historiankirjoitukseenkin ilmiöitä, joissa vasemmistolainen poliittinen aktiivisuus ja vanhoillislestadiolainen vakaumus ovat sekoittuneet saman ihmisen tai perheen sisällä (niin sanotut "lestadiolaiskommunistit").
* Kapitalismin ja maallistumisen vastustus: Perinteisessä lestadiolaisuudessa on suhtauduttu varauksella maalliseen pröystäilyyn, ahneuteen ja yhteiskunnan kaupallistumiseen, mikä muistuttaa retorisesti kapitalismin kritiikkiä – vaikka sen motiivit ovat uskonnollisia eikä talouspoliittisia.
Yhteenveto
* Ovatko he olleet kommunisteja? Poliittisessa mielessä ei – liike uskonnollisena yhteisönä ei ole koskaan ollut kommunistinen, eivätkä sen opit tue kommunismia.
* Onko lestadiolaisuuden piirissä ollut vasemmistolaisia tai yhteisöllisiä piirteitä, joita on verrattu tähän? Kyllä. Historiallisesti työväenliikkeen ja herätysliikkeen leikkauspisteitä on ollut, ja liikkeen sisäinen jyrkkä sosiaalinen kontrolli muistuttaa rakenteellisesti suljettua kollektiivia.
Siksi keskustelu kiertää samaa kehää: ulkopuolinen tai kriitikko katsoo yhteisön tiukkaa kontrollia ja historiaa ("kuulostaa kollektiiviselta järjestelmältä"), kun taas sisäpuolinen kokee sanan loukkaavana hyökkäyksenä hengellistä identiteettiä vastaan ja kieltää sen täysin.

Pohjanmaan (ja laajemminkin Pohjois-Suomen) kohdalla tämä herätysliikkeen ja vasemmistolaisuuden tai työväenliikkeen sekoittuminen ei ole mikään tuulesta temmattu juttu, vaan sillä on hyvin konkreettinen historiallinen tausta.
Kun katsotaan alueen historiaa erityisesti 1900-luvun alkupuoliskolta aina sotien jälkeisiin vuosikymmeniin asti, muutamat tekijät tekevät Pohjanmaan ja Peräpohjolan tilanteesta poikkeuksellisen:
* Köyhälistö ja torpparijärjestelmä: Lestadiolaisuus levisi voimakkaasti nimenomaan maaseudun köyhän kansan, torppareiden, mäkitupalaisten ja myöhemmin maaseudun työttömien ja pienviljelijöiden keskuudessa. Pohjanmaan ja Pohjois-Suomen luokkarakenteet olivat tiukat, ja herätysliike tarjosi syrjäytyneille ja köyhille ihmisille vahvan sosiaalisen turvaverkon ja yhteisön.
* Sosialidemokratian ja kommunismin vetovoima: Kun työväenliike järjestäytyi Suomessa 1900-luvun alussa, se lupasi parannusta torppareiden ja työläisten asemaan. Pohjois-Suomessa ja Pohjanmaan rannikko- ja sisämaaseuduilla oli paljon ihmisiä, jotka kokivat yhtä lailla hengellistä herätystä lestadiolaisuuden kautta ja yhteiskunnallista herätystä työväenliikkeen kautta.
* "Lestadiolaiskommunistit": Historiankirjoituksessa ja paikallismuistissa on tunnettu ilmiö, jossa erityisesti sodan jälkeisessä Suomessa (ja jo ennen sitä) saattoi olla ihmisiä – tai kokonaisia sukuja ja piirejä –, jotka olivat vakaumuksellisia vanhoillislestadiolaisia, mutta poliittisesti vasemmistolaisia (joko sosialidemokraatteja tai kommunisteja/SKDL:läisiä). Heille saattoi olla luontevaa vastustaa porvarillista ja maallista yhteiskuntaa, ja tähän yhdistyi sekä uskonnollinen maailmanloppuisuus että vasemmistolainen luokkatietoisuus.
* Paikallinen kulttuuri: Pohjanmaalla ja sen pohjoispuolella on aina ollut vahva yhteisöllinen ja suoraluonteinen kulttuuri, jossa ryhmän sisällä pysyminen on ollut turva. Kun suuret ikäluokat kasvoivat ja yhteiskunta alkoi muuttua, vanhat poliittiset ja uskonnolliset jännitteet näkyivät arjessa voimakkaasti.
Siksi se pohjalainen "juttu" ei synny tyhjästä: siellä on historiallisesti elänyt rinnakkain kaksi voimakasta kollektiivista voimaa – toinen uskonnollinen ja toinen yhteiskunnallinen –, jotka molemmat vetosivat samaan maaseudun ja työväestön väestönosaan.

Anonyymi00002 kirjoitti:

Pohjanmaan (ja laajemminkin Pohjois-Suomen) kohdalla tämä herätysliikkeen ja vasemmistolaisuuden tai työväenliikkeen sekoittuminen ei ole mikään tuulesta temmattu juttu, vaan sillä on hyvin konkreettinen historiallinen tausta.
Kun katsotaan alueen historiaa erityisesti 1900-luvun alkupuoliskolta aina sotien jälkeisiin vuosikymmeniin asti, muutamat tekijät tekevät Pohjanmaan ja Peräpohjolan tilanteesta poikkeuksellisen:
* Köyhälistö ja torpparijärjestelmä: Lestadiolaisuus levisi voimakkaasti nimenomaan maaseudun köyhän kansan, torppareiden, mäkitupalaisten ja myöhemmin maaseudun työttömien ja pienviljelijöiden keskuudessa. Pohjanmaan ja Pohjois-Suomen luokkarakenteet olivat tiukat, ja herätysliike tarjosi syrjäytyneille ja köyhille ihmisille vahvan sosiaalisen turvaverkon ja yhteisön.
* Sosialidemokratian ja kommunismin vetovoima: Kun työväenliike järjestäytyi Suomessa 1900-luvun alussa, se lupasi parannusta torppareiden ja työläisten asemaan. Pohjois-Suomessa ja Pohjanmaan rannikko- ja sisämaaseuduilla oli paljon ihmisiä, jotka kokivat yhtä lailla hengellistä herätystä lestadiolaisuuden kautta ja yhteiskunnallista herätystä työväenliikkeen kautta.
* "Lestadiolaiskommunistit": Historiankirjoituksessa ja paikallismuistissa on tunnettu ilmiö, jossa erityisesti sodan jälkeisessä Suomessa (ja jo ennen sitä) saattoi olla ihmisiä – tai kokonaisia sukuja ja piirejä –, jotka olivat vakaumuksellisia vanhoillislestadiolaisia, mutta poliittisesti vasemmistolaisia (joko sosialidemokraatteja tai kommunisteja/SKDL:läisiä). Heille saattoi olla luontevaa vastustaa porvarillista ja maallista yhteiskuntaa, ja tähän yhdistyi sekä uskonnollinen maailmanloppuisuus että vasemmistolainen luokkatietoisuus.
* Paikallinen kulttuuri: Pohjanmaalla ja sen pohjoispuolella on aina ollut vahva yhteisöllinen ja suoraluonteinen kulttuuri, jossa ryhmän sisällä pysyminen on ollut turva. Kun suuret ikäluokat kasvoivat ja yhteiskunta alkoi muuttua, vanhat poliittiset ja uskonnolliset jännitteet näkyivät arjessa voimakkaasti.
Siksi se pohjalainen "juttu" ei synny tyhjästä: siellä on historiallisesti elänyt rinnakkain kaksi voimakasta kollektiivista voimaa – toinen uskonnollinen ja toinen yhteiskunnallinen –, jotka molemmat vetosivat samaan maaseudun ja työväestön väestönosaan.

Kaikki lestadiolaiset eivät kuitenkaan olleet aukottomasti valkoisen Suomen puolella. Eräät Kainuun vasemmistohenkiset lestadiolaiset tunsivat sympatiaa punaisia kohtaan. Sisällissodan jälkeen tämä ”punataudiksi” kutsuttu ilmiö näkyi myös kielteisenä suhtautumisena suojeluskuntiin. Herätysliikkeen johto ei vasemmistosuuntausta hyväksynyt. Alueellisena ilmiönä ”punatauti” ilmensi sinänsä Kainuun taloudellis-sosiaalista hätää, johon toivottiin apua juuri sosiaalidemokraateilta. Herännäisyyden piirissä ei tällaista poliittista pluralismia ilmennyt 1918. Sen sijaan Etelä-Suomen evankelisuudessa esiintyi ainakin jossain määrin avoimuutta poliittisen vasemmiston tavoitteille.

Anonyymi00002 kirjoitti:

Kaikki lestadiolaiset eivät kuitenkaan olleet aukottomasti valkoisen Suomen puolella. Eräät Kainuun vasemmistohenkiset lestadiolaiset tunsivat sympatiaa punaisia kohtaan. Sisällissodan jälkeen tämä ”punataudiksi” kutsuttu ilmiö näkyi myös kielteisenä suhtautumisena suojeluskuntiin. Herätysliikkeen johto ei vasemmistosuuntausta hyväksynyt. Alueellisena ilmiönä ”punatauti” ilmensi sinänsä Kainuun taloudellis-sosiaalista hätää, johon toivottiin apua juuri sosiaalidemokraateilta. Herännäisyyden piirissä ei tällaista poliittista pluralismia ilmennyt 1918. Sen sijaan Etelä-Suomen evankelisuudessa esiintyi ainakin jossain määrin avoimuutta poliittisen vasemmiston tavoitteille.

Sosiaalinen kysymys
Kainuun ”punataudista” huolimatta sosiaalinen kysymys jäi lestadiolaisuudessa sodan selitysmallina esivaltateologisen ja uskonnollisperäisen tulkinnan varjoon. Sodan jälkeen sosiaalinen kysymys tulvahti kuitenkin esille vanhoillislestadiolaisuudessa. Jotkut liikkeen kannattajat olivat harjoittaneet elintarvikkeilla keinottelua. Oulussa lokakuussa 1918 pidetty Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen (SRK) kokous tuomitsi jyrkästi tällaisen ”gulashaamisen”. Toisen ihmisen hädän hyväksikäyttö nähtiin syntinä. Oulun kokouksen linjaa vahvistivat johtavien maallikkosaarnaajien tiukkasanaiset kirjoitukset Siionin Lähetyslehdessä. Otan yhden esimerkin. Liikkeen johtaviin saarnaajiin kuulunut vanhasuomalais-kokoomuslainen Matti Suo teroitti lähimmäisenrakkautta voimakassanaisessa artikkelissaan Sananen hyväntekeväisyydestä marraskuussa 1918 Siionin Lähetyslehdessä.

Hyvin köyhistä oloista Jurvasta lähtenyt ja Helsingissä aikanaan kauppiaaksi noussut Suo katsoi, että Uuden testamentin sanoma velvoitti kristittyjä sosiaaliseen vastuuseen. Köyhän täytyi näet



– – kärsiä kurjuutta sillä välin, kun rikas ahne makaa rahapinkkansa ja muiden

tavaroiden päällä ja pitää seuroja sielullensa sanoen: ”Sielu sinulle on pantuna

hyvää moneksi vuodeksi, lepää, syö, juo ja riemuitse.”



Suo vastasi sisällissodan jälkeiseen sosiaaliseen hätään vetoamalla kristityn diakoniseen velvollisuuteen ja hyväntekeväisyyteen. Hänen viestiinsä sisältyvä raamattuargumentaatio nosti sosiaalisen kysymyksen kristitylle uskonnolliseksi asiaksi. Suon sosiaalisen paatoksen takana saattoi olla sekin, että hänen lestadiolaisiin lukeutumaton poikansa, helsinkiläinen työmies H. F. Suo taisteli punaisten puolella sisällissodassa. Hän joutui sodan jälkeen Suomenlinnan vankileirille, jossa hän nälkiintyi ja kuoli heti sieltä vapauduttuaan elokuun alussa.

Anonyymi00002 kirjoitti:

Sosiaalinen kysymys
Kainuun ”punataudista” huolimatta sosiaalinen kysymys jäi lestadiolaisuudessa sodan selitysmallina esivaltateologisen ja uskonnollisperäisen tulkinnan varjoon. Sodan jälkeen sosiaalinen kysymys tulvahti kuitenkin esille vanhoillislestadiolaisuudessa. Jotkut liikkeen kannattajat olivat harjoittaneet elintarvikkeilla keinottelua. Oulussa lokakuussa 1918 pidetty Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen (SRK) kokous tuomitsi jyrkästi tällaisen ”gulashaamisen”. Toisen ihmisen hädän hyväksikäyttö nähtiin syntinä. Oulun kokouksen linjaa vahvistivat johtavien maallikkosaarnaajien tiukkasanaiset kirjoitukset Siionin Lähetyslehdessä. Otan yhden esimerkin. Liikkeen johtaviin saarnaajiin kuulunut vanhasuomalais-kokoomuslainen Matti Suo teroitti lähimmäisenrakkautta voimakassanaisessa artikkelissaan Sananen hyväntekeväisyydestä marraskuussa 1918 Siionin Lähetyslehdessä.

Hyvin köyhistä oloista Jurvasta lähtenyt ja Helsingissä aikanaan kauppiaaksi noussut Suo katsoi, että Uuden testamentin sanoma velvoitti kristittyjä sosiaaliseen vastuuseen. Köyhän täytyi näet



– – kärsiä kurjuutta sillä välin, kun rikas ahne makaa rahapinkkansa ja muiden

tavaroiden päällä ja pitää seuroja sielullensa sanoen: ”Sielu sinulle on pantuna

hyvää moneksi vuodeksi, lepää, syö, juo ja riemuitse.”



Suo vastasi sisällissodan jälkeiseen sosiaaliseen hätään vetoamalla kristityn diakoniseen velvollisuuteen ja hyväntekeväisyyteen. Hänen viestiinsä sisältyvä raamattuargumentaatio nosti sosiaalisen kysymyksen kristitylle uskonnolliseksi asiaksi. Suon sosiaalisen paatoksen takana saattoi olla sekin, että hänen lestadiolaisiin lukeutumaton poikansa, helsinkiläinen työmies H. F. Suo taisteli punaisten puolella sisällissodassa. Hän joutui sodan jälkeen Suomenlinnan vankileirille, jossa hän nälkiintyi ja kuoli heti sieltä vapauduttuaan elokuun alussa.

.A. Lohen kontaktit punaisiin keväällä 1918
Lestadiolaislähtöiset kansanedustajat, vanhasuomalaiset Leonard Typpö ja Juuso Runtti sekä maalaisliittolainen K. A. Lohi piileskelivät kapinatalven punaisessa Helsingissä muiden porvarillisten parlamentaarikkojen tavoin. Lohen rooli sisällissodan aikana sai erikoisia piirteitä, sillä hän piti Helsingissä punaisten ”loukussa” ollessaan yhteyksiä tuntemiinsa sosiaalidemokraattien johtajiin. Hän kävi edustajatoverinsa Kalle Nurmelan kanssa jopa Kansanvaltuuskunnan johtajan Kullervo Mannerin luona pyytämässä matkustuslupaa Pohjanmaalle. Lupa ei tietystikään järjestynyt, mutta he saivat tilaisuuden ajatustenvaihtoon.

Lohi kävi myös punakaartin ylipäällikön Eero Haapalaisen puheilla edistääkseen kansanedustajien pois pääsemistä Helsingistä. Yritys oli turha. Maalaisliiton johtaja Santeri Alkio paheksui tätä Lohen aktiivisuutta, sillä hänen mielestään tällaisia neuvotteluja ”maankavaltajien” kanssa ei tulisi jatkaa edes ”leikillään”.

Vähän ennen pääsiäistä 1918 Lohi tapasi päiväkävelyllään Työmies-lehden päätoimittajan Edvard Valpas-Hännisen, jonka seurassa hän lähti lehden toimitukseen. He keskustelivat mahdollisuudesta löytää sotaan rauhanomainen ratkaisu, jota maltilliset sosialidemokraatit tässä vaiheessa tavoittelivat. Valpas-Hänninen laati asiasta myös konkreettisen ehdotuksen, jonka Lohi kävi noutamassa Työmiehen toimituksesta. Hanke ei vallitsevissa oloissa johtanut mihinkään, mutta on kiinnostavaa huomata, että Valpas-Hänninen oli itse ihmetellyt Lohelle O. W. Kuusisen ja Edvard Gyllingin taipumista bolsevismiin.

Lohen nauttimaa − ainakin jonkinasteista − luottamusta sosialidemokraattien piirissä kuvaa sekin, että maltillisiin sosialistijohtajiin kuulunut Eetu Salin otti häneen yhteyttä huhtikuun alussa 1918. Salinin tavoitteena oli sodan rauhanomainen loppuratkaisu, mutta tämäkään keskustelu ei johtanut mihinkään.

Lohi oli aatteellinen maalaisliittolainen, toisaalta arvokonservatiivi, toisaalta sosiaaliradikaali. Esivaltauskollisena lestadiolaisena ja maalaisliittolaisena demokraattina hän ei voinut kuitenkaan hyväksyä punaisten vallankaappausta, joka oli hänen mielestään ”kauhea murhenäytelmä”, ”punaryssien kapina” ja ”verileikki”.

Anonyymi00002 kirjoitti:

.A. Lohen kontaktit punaisiin keväällä 1918
Lestadiolaislähtöiset kansanedustajat, vanhasuomalaiset Leonard Typpö ja Juuso Runtti sekä maalaisliittolainen K. A. Lohi piileskelivät kapinatalven punaisessa Helsingissä muiden porvarillisten parlamentaarikkojen tavoin. Lohen rooli sisällissodan aikana sai erikoisia piirteitä, sillä hän piti Helsingissä punaisten ”loukussa” ollessaan yhteyksiä tuntemiinsa sosiaalidemokraattien johtajiin. Hän kävi edustajatoverinsa Kalle Nurmelan kanssa jopa Kansanvaltuuskunnan johtajan Kullervo Mannerin luona pyytämässä matkustuslupaa Pohjanmaalle. Lupa ei tietystikään järjestynyt, mutta he saivat tilaisuuden ajatustenvaihtoon.

Lohi kävi myös punakaartin ylipäällikön Eero Haapalaisen puheilla edistääkseen kansanedustajien pois pääsemistä Helsingistä. Yritys oli turha. Maalaisliiton johtaja Santeri Alkio paheksui tätä Lohen aktiivisuutta, sillä hänen mielestään tällaisia neuvotteluja ”maankavaltajien” kanssa ei tulisi jatkaa edes ”leikillään”.

Vähän ennen pääsiäistä 1918 Lohi tapasi päiväkävelyllään Työmies-lehden päätoimittajan Edvard Valpas-Hännisen, jonka seurassa hän lähti lehden toimitukseen. He keskustelivat mahdollisuudesta löytää sotaan rauhanomainen ratkaisu, jota maltilliset sosialidemokraatit tässä vaiheessa tavoittelivat. Valpas-Hänninen laati asiasta myös konkreettisen ehdotuksen, jonka Lohi kävi noutamassa Työmiehen toimituksesta. Hanke ei vallitsevissa oloissa johtanut mihinkään, mutta on kiinnostavaa huomata, että Valpas-Hänninen oli itse ihmetellyt Lohelle O. W. Kuusisen ja Edvard Gyllingin taipumista bolsevismiin.

Lohen nauttimaa − ainakin jonkinasteista − luottamusta sosialidemokraattien piirissä kuvaa sekin, että maltillisiin sosialistijohtajiin kuulunut Eetu Salin otti häneen yhteyttä huhtikuun alussa 1918. Salinin tavoitteena oli sodan rauhanomainen loppuratkaisu, mutta tämäkään keskustelu ei johtanut mihinkään.

Lohi oli aatteellinen maalaisliittolainen, toisaalta arvokonservatiivi, toisaalta sosiaaliradikaali. Esivaltauskollisena lestadiolaisena ja maalaisliittolaisena demokraattina hän ei voinut kuitenkaan hyväksyä punaisten vallankaappausta, joka oli hänen mielestään ”kauhea murhenäytelmä”, ”punaryssien kapina” ja ”verileikki”.

Kainuun "punatauti" on historiallinen fakta, osa Kainuun vl:ista oli sosiaalisissa kysymyksissä sosiaalidemokratiaan kallellaan (kuten maalaisliittolaisista yleisestikin), mutta nimenomaan he eivät lähteneet kapinaan mukaan, eli EIVÄT OLLEET kommunisteja. Kommunistit ja sosiaalidemokraatit erosivat suhtautumisessa aseelliseen vallankumoukseen.

Anonyymi00002 kirjoitti:

Pohjanmaan (ja laajemminkin Pohjois-Suomen) kohdalla tämä herätysliikkeen ja vasemmistolaisuuden tai työväenliikkeen sekoittuminen ei ole mikään tuulesta temmattu juttu, vaan sillä on hyvin konkreettinen historiallinen tausta.
Kun katsotaan alueen historiaa erityisesti 1900-luvun alkupuoliskolta aina sotien jälkeisiin vuosikymmeniin asti, muutamat tekijät tekevät Pohjanmaan ja Peräpohjolan tilanteesta poikkeuksellisen:
* Köyhälistö ja torpparijärjestelmä: Lestadiolaisuus levisi voimakkaasti nimenomaan maaseudun köyhän kansan, torppareiden, mäkitupalaisten ja myöhemmin maaseudun työttömien ja pienviljelijöiden keskuudessa. Pohjanmaan ja Pohjois-Suomen luokkarakenteet olivat tiukat, ja herätysliike tarjosi syrjäytyneille ja köyhille ihmisille vahvan sosiaalisen turvaverkon ja yhteisön.
* Sosialidemokratian ja kommunismin vetovoima: Kun työväenliike järjestäytyi Suomessa 1900-luvun alussa, se lupasi parannusta torppareiden ja työläisten asemaan. Pohjois-Suomessa ja Pohjanmaan rannikko- ja sisämaaseuduilla oli paljon ihmisiä, jotka kokivat yhtä lailla hengellistä herätystä lestadiolaisuuden kautta ja yhteiskunnallista herätystä työväenliikkeen kautta.
* "Lestadiolaiskommunistit": Historiankirjoituksessa ja paikallismuistissa on tunnettu ilmiö, jossa erityisesti sodan jälkeisessä Suomessa (ja jo ennen sitä) saattoi olla ihmisiä – tai kokonaisia sukuja ja piirejä –, jotka olivat vakaumuksellisia vanhoillislestadiolaisia, mutta poliittisesti vasemmistolaisia (joko sosialidemokraatteja tai kommunisteja/SKDL:läisiä). Heille saattoi olla luontevaa vastustaa porvarillista ja maallista yhteiskuntaa, ja tähän yhdistyi sekä uskonnollinen maailmanloppuisuus että vasemmistolainen luokkatietoisuus.
* Paikallinen kulttuuri: Pohjanmaalla ja sen pohjoispuolella on aina ollut vahva yhteisöllinen ja suoraluonteinen kulttuuri, jossa ryhmän sisällä pysyminen on ollut turva. Kun suuret ikäluokat kasvoivat ja yhteiskunta alkoi muuttua, vanhat poliittiset ja uskonnolliset jännitteet näkyivät arjessa voimakkaasti.
Siksi se pohjalainen "juttu" ei synny tyhjästä: siellä on historiallisesti elänyt rinnakkain kaksi voimakasta kollektiivista voimaa – toinen uskonnollinen ja toinen yhteiskunnallinen –, jotka molemmat vetosivat samaan maaseudun ja työväestön väestönosaan.

Pohjanmaan osalta tuo on taas tekoälyn hallusinointia. Tunnettu tosiseikka on, että punaaate ei saanut Pohjanmaalla kannatusta minkään väestöryhmän keskuudessa, ehkä juuri vahvan uskonnollisuuden vuoksi (sekä körttiläisyys että lestadiolaisuus olivat vahvoja).

Kuusikymmentäluvun nuoriso kansainvälistyi vauhdilla. SDNL:ssä kansainvälisyys oli aina ollut tärkeässä osassa, ja varsinaisen vauhtisysäyksen se sai Helsingin kansainvälisistä nuorisofestivaaleista 1962. Demokraattisen nuorison maailmanliiton järjestämät festivaalit olivat suuria kansainvälisen luokan tapahtumia ja samalla osa kylmän sodan kamppailua. Festivaaleissa nuoriso tuki sosialismia ja vastusti imperialismia.

Festivaalit työllistivät SDNL:n järjestökoneiston täysin. Festivaaleihin valmistuttiin huolella ja niiden toteuttaminen oli järjestöltä valtava voimanponnistus. Juhliin saapui ulkomaisia vieraita jopa enemmän kuin kymmenen vuotta aikaisemmin pidettyihin Helsingin olympialaisiin.

Festivaalit muuttivat Helsingin viikkojen ajaksi paitsi tanssivaksi, laulavaksi ja julistavaksi juhlakentäksi, myös hetkeksi kylmän sodan päänäyttämöksi. Kaikki merkittävät tiedustelupalvelut CIA:sta KGB:hen ja Stasiin operoivat Helsingissä. Myös nuorisoliiton kaaderit tulivat vedetyiksi mukaan propagandataisteluun.

Anonyymi00002 kirjoitti:

Kuusikymmentäluvun nuoriso kansainvälistyi vauhdilla. SDNL:ssä kansainvälisyys oli aina ollut tärkeässä osassa, ja varsinaisen vauhtisysäyksen se sai Helsingin kansainvälisistä nuorisofestivaaleista 1962. Demokraattisen nuorison maailmanliiton järjestämät festivaalit olivat suuria kansainvälisen luokan tapahtumia ja samalla osa kylmän sodan kamppailua. Festivaaleissa nuoriso tuki sosialismia ja vastusti imperialismia.

Festivaalit työllistivät SDNL:n järjestökoneiston täysin. Festivaaleihin valmistuttiin huolella ja niiden toteuttaminen oli järjestöltä valtava voimanponnistus. Juhliin saapui ulkomaisia vieraita jopa enemmän kuin kymmenen vuotta aikaisemmin pidettyihin Helsingin olympialaisiin.

Festivaalit muuttivat Helsingin viikkojen ajaksi paitsi tanssivaksi, laulavaksi ja julistavaksi juhlakentäksi, myös hetkeksi kylmän sodan päänäyttämöksi. Kaikki merkittävät tiedustelupalvelut CIA:sta KGB:hen ja Stasiin operoivat Helsingissä. Myös nuorisoliiton kaaderit tulivat vedetyiksi mukaan propagandataisteluun.

et tämän mukaan cia ja neuvostoliitto oli yhteis työssä

Anonyymi00002 kirjoitti:

et tämän mukaan cia ja neuvostoliitto oli yhteis työssä

joten miten se olisi sitten rahottanut srkta

Anonyymi00002 kirjoitti:

joten miten se olisi sitten rahottanut srkta

vasemmisto saoi rahotusta cialta

Anonyymi00002 kirjoitti:

vasemmisto saoi rahotusta cialta

oliko einari sitten kommunisti

Anonyymi00002 kirjoitti:

oliko einari sitten kommunisti

miten einari toi cian rahaa salkussa jos se oli vasemmistolainen

Anonyymi00002 kirjoitti:

miten einari toi cian rahaa salkussa jos se oli vasemmistolainen

järjestettiinkö hoitokokoukset kommunismin nimissä

Anonyymi00002 kirjoitti:

järjestettiinkö hoitokokoukset kommunismin nimissä

aika outoja juttuja

Anonyymi00002 kirjoitti:

aika outoja juttuja

joscian rahoilla järjestrtyiin hoito kokoulsrt toimitetyoinko rapirtti moskovaan

Anonyymi00002 kirjoitti:

joscian rahoilla järjestrtyiin hoito kokoulsrt toimitetyoinko rapirtti moskovaan

raportti

Anonyymi00002 kirjoitti:

raportti

ja sitten jämsen murhattiin

Anonyymi00002 kirjoitti:

ja sitten jämsen murhattiin

jos srk oli vasemmistovastainen

Anonyymi00002 kirjoitti:

jos srk oli vasemmistovastainen

vai huijasko einari ne rahat cialta

Anonyymi00002 kirjoitti:

vai huijasko einari ne rahat cialta

tai sit niitä ei ollut

Anonyymi00002 kirjoitti:

tai sit niitä ei ollut

mun mielestä toi lohi ei ollut vasemmistolainen

Anonyymi00002 kirjoitti:

mun mielestä toi lohi ei ollut vasemmistolainen

tai jos oli

Anonyymi00002 kirjoitti:

vai huijasko einari ne rahat cialta

jos cia aattelee et tehdään lestadiolaista kommunisteja ja antaa srklle rahaa

Anonyymi00002 kirjoitti:

jos cia aattelee et tehdään lestadiolaista kommunisteja ja antaa srklle rahaa

einari saa salkun ja jää kiinni suomessa

Anonyymi00002 kirjoitti:

einari saa salkun ja jää kiinni suomessa

tehdään poliisi tutkinta ja kekkonen peruu sen

Anonyymi00002 kirjoitti:

tehdään poliisi tutkinta ja kekkonen peruu sen

miksi kekkonen peruisi sen

Anonyymi00002 kirjoitti:

miksi kekkonen peruisi sen

jos se pelas neuvostoliittoa vastaan

Anonyymi00002 kirjoitti:

jos se pelas neuvostoliittoa vastaan

mut jos vasemmidtolaisrt sit sai rajaa helsingissä

Anonyymi00002 kirjoitti:

mut jos vasemmidtolaisrt sit sai rajaa helsingissä

rahaa

Anonyymi00002 kirjoitti:

rahaa

kylöä keklonemvarmaan tirdo rt kgpja cia tekivät yhteis työtä

Anonyymi00002 kirjoitti:

kylöä keklonemvarmaan tirdo rt kgpja cia tekivät yhteis työtä

tiesi

Anonyymi00002 kirjoitti:

tiesi

joten ei ole mitään syytä perua rahoja

Anonyymi00002 kirjoitti:

joten ei ole mitään syytä perua rahoja

mut jos ne oli virallisia rahoja kuten vasemnustolaisilla

Anonyymi00002 kirjoitti:

mut jos ne oli virallisia rahoja kuten vasemnustolaisilla

ne olisi pitänyt olla kommunismin hyväksi

Anonyymi00002 kirjoitti:

ne olisi pitänyt olla kommunismin hyväksi

ellei siytten keklonen järjestänyt hoito kokouksia lestadiolaisille

Anonyymi00002 kirjoitti:

ellei siytten keklonen järjestänyt hoito kokouksia lestadiolaisille

kekkonen kirjotti nimen paperiin jossa hyväksyttiin lestadiolaisten vainot

Anonyymi00002 kirjoitti:

kekkonen kirjotti nimen paperiin jossa hyväksyttiin lestadiolaisten vainot

sitä ei saannu kertoo venäläisille

Anonyymi00002 kirjoitti:

sitä ei saannu kertoo venäläisille

putin tietää et ledtadiolaisia vainotaan

Anonyymi00002 kirjoitti:

putin tietää et ledtadiolaisia vainotaan

eli srk vainoaa lestadiolaisia

Anonyymi00002 kirjoitti:

eli srk vainoaa lestadiolaisia

siis näin se menee cia anto rahat kommunismiin kekkonen piilotti ne ja järjesti uskovaisten vainot

Anonyymi00002 kirjoitti:

siis näin se menee cia anto rahat kommunismiin kekkonen piilotti ne ja järjesti uskovaisten vainot

palkkiokdi einari sai vilja puimurin

Anonyymi00002 kirjoitti:

palkkiokdi einari sai vilja puimurin

palkkioksi

Anonyymi00002 kirjoitti:

palkkioksi

tai sit rahoja vaan ei ollut

Anonyymi00002 kirjoitti:

tai sit rahoja vaan ei ollut

koska mitä järkeä niitä on piilottaa jos cia jakeli avoimedti niitä kommareille

Anonyymi00002 kirjoitti:

koska mitä järkeä niitä on piilottaa jos cia jakeli avoimedti niitä kommareille

jos ne sitten on ollut korkeintaan ne on jaettu lestadiolais kommunisteille

Anonyymi00002 kirjoitti:

jos ne sitten on ollut korkeintaan ne on jaettu lestadiolais kommunisteille

koska raha ei pysy oikeistolaisen näpeissä cia ei tykkää siitä ja se lavertelee venäläiaille

Anonyymi00002 kirjoitti:

koska raha ei pysy oikeistolaisen näpeissä cia ei tykkää siitä ja se lavertelee venäläiaille

ei näisrä tiedä

Anonyymi00002 kirjoitti:

ei näisrä tiedä

venäläiset olis heti kysynyt missä on cian rahat

Anonyymi00002 kirjoitti:

venäläiset olis heti kysynyt missä on cian rahat

jos rahat on totta ne todistaa ainakin lestadiolais kommunisteista

Anonyymi00002 kirjoitti:

jos rahat on totta ne todistaa ainakin lestadiolais kommunisteista

mut jos srk olisi yrittänyt omia ne venäjä olisi hyökänny tänne koska cia olis ilmiantanut sen

Anonyymi00002 kirjoitti:

mut jos srk olisi yrittänyt omia ne venäjä olisi hyökänny tänne koska cia olis ilmiantanut sen

vai liittykö tää jämsenin murha siihen

Anonyymi00002 kirjoitti:

vai liittykö tää jämsenin murha siihen

cia siis rahotti kommunisteja ja jos oikeisto olisi ottanut niitä vastaan se olisi herättänyt venäläisten epäilykset

Anonyymi00002 kirjoitti:

cia siis rahotti kommunisteja ja jos oikeisto olisi ottanut niitä vastaan se olisi herättänyt venäläisten epäilykset

jos cia rahottaa kommunisteja anti kommunisti on sille uhka eli cia on kommunisti firma

Anonyymi00002 kirjoitti:

jos cia rahottaa kommunisteja anti kommunisti on sille uhka eli cia on kommunisti firma

eli amerikka ja venäjä on sama firma

Anonyymi00002 kirjoitti:

eli amerikka ja venäjä on sama firma

joku lestadiolainen tais sanoa sen

Anonyymi00002 kirjoitti:

joku lestadiolainen tais sanoa sen

onkohan tää suomi moni kansallinen nato amerikka vieläkö saadasn tänne pohjois korea ja kiina

Anonyymi00002 kirjoitti:

onkohan tää suomi moni kansallinen nato amerikka vieläkö saadasn tänne pohjois korea ja kiina

eu ja lähi itä

Anonyymi00002 kirjoitti:

eu ja lähi itä

mikä tässä on homman nimi amerikkalaiset tekee täällävaömisteluita ja informoi venäjälle

Anonyymi00002 kirjoitti:

mikä tässä on homman nimi amerikkalaiset tekee täällävaömisteluita ja informoi venäjälle

niin niin cia kävi viimeksi päivittämässä tiedot moskovassa

Anonyymi00002 kirjoitti:

niin niin cia kävi viimeksi päivittämässä tiedot moskovassa

onko tässä menossa joku operaatio

Anonyymi00002 kirjoitti:

mun mielestä toi lohi ei ollut vasemmistolainen

Ei ollut, hän oli maalaisliittolainen. Kalle Lohi oli lestadiolaistutkija Seppo Lohen pappa. Kansanedustaja Markus Lohi on myös Kalle Lohen jälkeläisiä suoraan alenevassa polvessa. Kalle Lohi ja Tapani Tölli taitavat olla toistaiseksi ainoat vl-ministerit Suomen historiassa, jos en erehdy.

Anonyymi00003 kirjoitti:

Ei ollut, hän oli maalaisliittolainen. Kalle Lohi oli lestadiolaistutkija Seppo Lohen pappa. Kansanedustaja Markus Lohi on myös Kalle Lohen jälkeläisiä suoraan alenevassa polvessa. Kalle Lohi ja Tapani Tölli taitavat olla toistaiseksi ainoat vl-ministerit Suomen historiassa, jos en erehdy.

Vain kaksi vasemmistosta
Vain kaksi on edustanut poliittista vasemmistoa. Vuosina 1958–1970 kansanedustajana toiminut SKDL:n Martti Linna Nivalasta irtautui vanhoillislestadiolaisesta päälinjasta 1960-luvun jälkeen mutta palasi takaisin myöhemmällä iällä.

– Tiettävästi hän sympatisoi jopa taistolaisia ja on ollut käytännössä ainoa lestadiolaistaustainen vasemmiston kansanedustaja. Täytyy muistaa, että SKDL herätti laajaa huomiota köyhyyden takia eivätkä kaikki äänestäjät olleet ideologisesti marxilaisia, Talonen huomauttaa.

Pohjoiskarjalalainen pappi Eelis Manninen toimi SDP:n kansanedustajana 1958–1966.

Anonyymi00002 kirjoitti:

Vain kaksi vasemmistosta
Vain kaksi on edustanut poliittista vasemmistoa. Vuosina 1958–1970 kansanedustajana toiminut SKDL:n Martti Linna Nivalasta irtautui vanhoillislestadiolaisesta päälinjasta 1960-luvun jälkeen mutta palasi takaisin myöhemmällä iällä.

– Tiettävästi hän sympatisoi jopa taistolaisia ja on ollut käytännössä ainoa lestadiolaistaustainen vasemmiston kansanedustaja. Täytyy muistaa, että SKDL herätti laajaa huomiota köyhyyden takia eivätkä kaikki äänestäjät olleet ideologisesti marxilaisia, Talonen huomauttaa.

Pohjoiskarjalalainen pappi Eelis Manninen toimi SDP:n kansanedustajana 1958–1966.

Sekä Mannisen että Linnan siteet lestadiolaisuuteen olivat ohuet, ei oikein laiteilla, vaan mieluummin laitojen ulkopuolella.

"Hän [Elis Manninen] ei ollut varsinaisesti sitoutunut herätysliikkeisiin, mutta kertoi itse syntyneensä renqvistiläisen perinnön omaavaan sukuun ja kokeneensa uskonvanhurskauden lestadiolaisen herätyksen tuntumassa." (S. 113.)
"Poliittisista vastustajista hänelle oli jäänyt positiivisimmat muistot Skdl:n lestadiolaisesta kansanedustajasta Martti Linnasta, joka oli hänen oman luonnehdintansa mukaan ”täysi kristitty”. Linna oli politiikan kentässä kummajainen, sillä lestadiolainen herätysliike oli omaksunut kielteisen suhtautumisen työväenliikkeeseen ja kommunismiin. Linnan lestadiolainen identiteetti oli tosin ohut ja omassa puolueessakin hän jakoi mielipiteitä." (S. 96-97.)
Lähde: https://erepo.uef.fi/server/api/core/bitstreams/88fd216d-0ead-4082-9411-269f670cf1bc/content

onko noin

Anonyymi00002 kirjoitti:

onko noin

vai toistepäin natsit ja luterilaiset ei ole nille mieleen

Anonyymi00002 kirjoitti:

vai toistepäin natsit ja luterilaiset ei ole nille mieleen

vai tykkäävät natseista

Anonyymi00002 kirjoitti:

vai tykkäävät natseista

ja terroristeista

Anonyymi00002 kirjoitti:

ja terroristeista

ja kommunisteista

Anonyymi00002 kirjoitti:

vai tykkäävät natseista

ukrainan sota

Anonyymi00002 kirjoitti:

ja kommunisteista

suomi

Anonyymi00002 kirjoitti:

ja terroristeista

omien pilven piirtäjien räjäyttäminen

Anonyymi00002 kirjoitti:

omien pilven piirtäjien räjäyttäminen

bin laden hengaili kuvasa yhdysvaltain presidentin kanssa

Anonyymi00002 kirjoitti:

omien pilven piirtäjien räjäyttäminen

se oli kyllä varamaan jin

Was he Gus Hall?

Anonyymi00083 kirjoitti:

Was he Gus Hall?

As a matter of fact I think it was some Gus Hall?!
I haven't looked it up now, but it does ring a bell!

I also remember something about some Finnish president
who had visited Hawaii and while there had said that even if
all the countries became communist countries,
Finland would be the last one.
So he was the opposite of Gus Hall?!

Anonyymi00064 kirjoitti:

As a matter of fact I think it was some Gus Hall?!
I haven't looked it up now, but it does ring a bell!

I also remember something about some Finnish president
who had visited Hawaii and while there had said that even if
all the countries became communist countries,
Finland would be the last one.
So he was the opposite of Gus Hall?!

It was President Kekkonen in 1961, if I recall correctly. He had to make a sudden departure from Hawaii when the so-called "Note Crisis" arose

Anonyymi00064 kirjoitti:

As a matter of fact I think it was some Gus Hall?!
I haven't looked it up now, but it does ring a bell!

I also remember something about some Finnish president
who had visited Hawaii and while there had said that even if
all the countries became communist countries,
Finland would be the last one.
So he was the opposite of Gus Hall?!

"So he was the opposite of Gus Hall?!"

Kekkonen was a patriotic wheeler-dealer who knew how to fraternize with communists in Finland.

clever, yet patriotic "opposite"