pelottiko ajaa

Kyllähän ne ensimmäiset kerrat aina jännittää, kun ei oo sitä ajo-opettajaa varoittamassa vaarasta ja hyppimässä polkimille. Itsellä on tällä hetkellä jo rekkakortti taskussa, ja ensimmäiset kerrat jo pelkästään kuorma-auton ratissa jännitti.

Pelottavinta on varmaankin se että pelkää töppäävänsä jotenkin. Ja koskaan ei kannata kaahata, se vaan lisää sitä mahdollisuutta että töppää...

Pelotti jonkin verran, mutta hyvällä tavalla. Taskussa oli lahjaksi saatu A -kortti ja kokemusta siis 0km.

Pelottavinta oli ajatus siitä, että piti ajaa pyörä kaupasta kotiin. Luin ennen ajoa netistä löydetystä manuaalista, että mikä hanikka on tässä mallissa mikäkin, kun mopolla olin viimeksi ajanut ja ikääkin oli 34.

Kun lopulta pääsin pyörän selkään kaupasta lähtiessä, niin onneksi mopoiästä oli sentään jäänyt hallintalaitteen selkärankaan. Muistan elävästi, kun käänsin kaasua ekan kerran kaupasta lähdettyäni, niin ajattelin, että mitä helvettiä olen mennyt hankkimaan... sataheppainen pyörä siis oli kyseessä.

Kotiin ajelin pikkuteitä neljää viittäkymppiä ja autot ajoivat ohi.

Sitten oli edessä koulutusta, kouluttautumista, kursseja ym. ja nykyään ei tule kiksejä ihan 40km/h vauhdista. Voikun saisi nuo hetket takaisin.... Jälkeenpäin mietittynä oli todella hauskaa voittaa omat pelkonsa pyörää hakiessa :)

tulee pelottamaan. Mulla on just kortin haku menossa. Kirjalliset läpi, ja huomenna eka ajotunti.. Ikinä en ole ennen ajanu, penikkana joskus olen kyydissä ollut :D Mutta into on kova, se kortti on saatava kun pyöräkin jo kiiltelee pihassa ja ajamisen nautinto on yksin miehellä :/

Katsotaan ens viikolla, kuin on rouvalla pupu pöksyissä :D

Ei pelottanut, tosin 9 vuotta jo autolla-ajokokemusta mutta sehän ei auta muuta kuin liikenteen ymmärtämiseen. Tuhatta ja sataa ei ole tarkoitus ajaa alussa eikä myöhemminkään, täällä kun on 100 km/h suurin sallittu nopeus. Tosin 50-70 on paljon mukavampi vauhti.