Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    tapaamiset

    meillä on nyt kaksi perhettä.. Toisessa lasten isä ja poika(12) ja toisessa minä, tyttö(6),mieheni ja hänen poikansa (10).Tyttö on ainoa "virallinen" lapsi meillä, muut menevät ja tulevat. En ole varmasti ainoa äiti, olla kuitenkin on kolme lasta joista kukaan ei oikein tunnu välittävän.. Lasteni isä ei haluaisi päästää poikaani "uuden" isän luo, tyttöä hän ei koskaan luokseen kutsu.. Aina pitää pyytää typyn puolesta kun kaipaa isiä. Uuden mieheni äiti taas ei halua pitää poikaansa luonaan kuin pari iltaa viikossa, vaikka onkin tämän virallinen huoltaja. Miten saisin nämä onnettomat tajuamaan että vaikka kyllä se elämä lasten kanssa vaikeaakin voi olla, on vanhemmuus kuitenkin lopulta pysyvin rikkaus elämässä?
    3513
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 3

    Vanhimmat

    minnekin ja on kenen lapsi;)

    Äänestä

    Miksi aikuisen miehen pitäisi olla äitinsä luona? Tuskin äidillä on aikuista miestä velvollisuus kotonaan pitää...

    "Uuden mieheni äiti taas ei halua pitää poikaansa luonaan kuin pari iltaa viikossa"

    Otahan alusta uusiksi... ;)

    Äänestä

    Meijän lapset ja muitten kakarat.

    Ymmärsin mitä tarkoitit--lapsuksia sattuu.
    Onko kuvio ollut kauankin ?
    harmittaa pikkutytön puolesta, jos isi ei halua häntä kotiinsa ja sitten uuden miehesi ent.vaimo...jaa-a.
    Voisko kuvioista tehdä tiukan joustavat säännöt.
    Jos miehesi ent.vaimo saa kaikki lapsilisät ja mies maksaa vielä pojasta elatusmaksun niin...eikö olisi kohtuullista, että hän (miehesi ex vaimo) myös huolehtisi pojasta.

    Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    Sarukka kirjoitti:

    meillä on nyt kaksi perhettä.. Toisessa lasten isä ja poika(12) ja toisessa minä, tyttö(6),mieheni ja hänen poikansa (10).Tyttö on ainoa "virallinen" lapsi meillä, muut menevät ja tulevat. En ole varmasti ainoa äiti, olla kuitenkin on kolme lasta joista kukaan ei oikein tunnu välittävän.. Lasteni isä ei haluaisi päästää poikaani "uuden" isän luo, tyttöä hän ei koskaan luokseen kutsu.. Aina pitää pyytää typyn puolesta kun kaipaa isiä. Uuden mieheni äiti taas ei halua pitää poikaansa luonaan kuin pari iltaa viikossa, vaikka onkin tämän virallinen huoltaja. Miten saisin nämä onnettomat tajuamaan että vaikka kyllä se elämä lasten kanssa vaikeaakin voi olla, on vanhemmuus kuitenkin lopulta pysyvin rikkaus elämässä?

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu