Mitä insinöörikoulutukselle on tapahtunut? Olen kahdenkymmenen vuoden ajan toiminut insinöörien kanssa ja osan ajasta alaisinani on ollut insinöörejä. Olen myös ollut kahdenkymmenen vuoden ajan ottamassa insinöörejä töihin.
Vanhojen opistojen aikaan insinööreillä oli koulusta tultuaan hyvin nopeasti valmiudet itsenäiseen työskentelyyn. Heihin saattoi luottaa ja oma-aloitteisuus oli yleensä kiitettävää.
Ikävä sanoa, mutta minusta nykyinen AMK suoltaa ulos insinöörejä, joilla ei ole läheskään entisenlaisia valmiuksia työelämään. Vie vuosia, ennen kuin AMK-insinöörin voi laittaa yksin asiakkaan luokse, esimiestaitojen opetus on tainnut jäädä taka-alalle ja kyky tuottaa paperille ”julkaisu kelpoista” materiaalia on olematon. Nykyiset insinöörit tuntevat kyllä yhden kapean erikoisalan, mutta laajempi tekninen tietämys ja tekninen ajattelukyky puuttuvat.
Vanhojen opistojen aikaan insinööreillä oli koulusta tultuaan hyvin nopeasti valmiudet itsenäiseen työskentelyyn. Heihin saattoi luottaa ja oma-aloitteisuus oli yleensä kiitettävää.
Ikävä sanoa, mutta minusta nykyinen AMK suoltaa ulos insinöörejä, joilla ei ole läheskään entisenlaisia valmiuksia työelämään. Vie vuosia, ennen kuin AMK-insinöörin voi laittaa yksin asiakkaan luokse, esimiestaitojen opetus on tainnut jäädä taka-alalle ja kyky tuottaa paperille ”julkaisu kelpoista” materiaalia on olematon. Nykyiset insinöörit tuntevat kyllä yhden kapean erikoisalan, mutta laajempi tekninen tietämys ja tekninen ajattelukyky puuttuvat.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Entiseen hyvään aikaan kaikkilla oli oman alan harjoittelupaikka toimistossa tai työnjohdossa useana kesänä. Nyt pakollinen harjoittelu kuittaantuu pahimmillaan mansikkamaalla.
Opiskelijat ovat menettäneet oman arvostuksensa. Yläasteikäistä ei erota tavallisesta Teppo Tekulaisesta kuin kasvoista poistuneella lapsen pyöreydellä. Arvostus nousisi jos pikkutakki ja solmiopakko palautetaan pojille ja hamepakko tytöille. Samalla opettajien teitittely takaisin. Poissaolot nollatoleranssilla. Pieniä ja ilkeitä asioita jotka eivät kuulu opiskelijan vapauteen, merkittäviä asioita oppiessa vastuunkantamista.
Onhan se nyt aivan itsestäänselvää, että jos insinöörejä valmistuu viisi kertaa enemmän (en tiedä onko näin), niin laatu ei mitenkään voi säilyä samana.
Amk:sta valmistuu kuitenkin suunnilleen yhtä paljon niitä hyviä insinöörejä kuin opistoaikaankin. Seassa - "pannukakkuja hillon seassa" - on kuitenkin näitä kokemiasi ei-niin-hyviä insinöörejä. Nykyisillä työnantajilla onkin vaativa tehtävä, kun pitäisi osata erottaa se hyvä insinööri huonosta; ennen pelkkä insinööristatus antoi riittävästi tietoa kaverin taidoista.
Pointtini siis on lähinnä se, että amk:sta valmistuu aivan yhtä paljon hyviä insinöörejä kuin opistoaikaankin. (Ilmeisesti nämä vain eivät ole jostain syystä kiinnostuneita teidän työpaikastanne?)
"kyky tuottaa paperille ”julkaisu kelpoista” materiaalia on olematon"
I agree! Erityisesti yhdyssanat tuntuvat olevan vaikeita monille... :)
Diplomi-insinöörien suhteen on muuten aivan sama tilanne. Tietääkseni saman laadun huononemisen voi yleistää kaikkialle muuallekin korkeakoulutukseen.
Eikä se nyt pelkästään huono asia ole, että kaikille halukkaille annetaan mahdollisuus korkeakoulutukseen.
Ei kannata yksin osoittaa sormella opiskelijoihin.
Myös opettajien taso ja heidän opetuskykynsä ovat huonontuneet hyvistä opistoajoista. Kaikenlaiset huuhaa veikot ovat nykyään mukana opetustehtävissä vaikkei heillä ole välttämättä kunnon edellytyksiä hoita sitä virkaa.
Tuossa on varmaan totta takana, mutta en tarkoittanut kirjoitustani moitteeksi opiskelijoita kohtaan. Mielestäni nykyinen koulutusjärjestelmä ei jostain syystä kykene valmistamaan insinöörejä riittävästi työelämään.
Valmistuneita haastattelemalla ja käytännön työssä olen havainnut, ettei nykyään juuri opeteta johtamistaitoja, esiintymistekniikkaa jne. Tekniikan alallakin keskitytään etupäässä vain ”pääaineeseen”. Opistoaikana saattoi esimerkiksi tietotekniikan insinööri joutua opiskelemaan lujuusopin tai hydrauliikan perusteita. Tämä laajensi teknistä ajattelukykyä ja loi edellytyksiä toimia vaikkapa vaativien projektien vetäjinä.
On mahdollista, ettei yrityksemme ole riittävän houkutteleva AMK-insinööreille, vaikka se sitä opisto-insinööreille olikin.
"ettei nykyään juuri opeteta johtamistaitoja, esiintymistekniikkaa"
Tämä voi pitää kyllä paikkansa. Johtamisoppia on yleensä yhden tai kahden opintoviikon pituinen kurssi. Toisaalta väitän kyllä erityisesti tässä asiassa, että suurin syy löytyy sieltä opiskelia-aineksesta. Kaikista kun ei ole johtajiksi (ei pelkästään huono asia!), vaikka he kävisivät millaisia kursseja.
"Opistoaikana saattoi esimerkiksi tietotekniikan insinööri joutua opiskelemaan lujuusopin tai hydrauliikan perusteita."
Nykyään insinöörien "poikkitieteelliset" opinnot jakautuva lähinnä vain koulutusohjelmittain. Esimerkiksi koneensuunnittelun suuntautumisvaihtoehdossakin opiskellaan tosiaankin hydrauliikasta vain perusteet, lujuusopista sitten paljon enemmän. Automaation suuntautumisvaihtoehdossa taas opiskellaan tuosta lujuusopista vain perusteet. Tietotekniikan koulutusohjelmassa taas ei puhuta halaistua sanaa hydrauliikasta tai lujuusopista. Luultavasti opistoaikana erikoistuminen omalle alalle tapahtui laajempien yhteisten perusopintojen jälkeen. Nykyään nuo kaikille insinööreille suunnilleen yhteiset opinnot ovat kielet, matematiikka, fysiikka, kemia ja tietyt taloudelliset yms. aineet. Fysiikassa ei mennä teknillisen fysiikan suuntaan (lujuusoppi, statiikka, dynamiikka), vaan pitäydytään lukion tyyppisessä yleisessä fysiikassa.
Erikoistuminen vain pääaineeseen on siis ilmeisesti ihan oikea havainto.
Olisi muuten mielenkiintoista verrata opistoinsinöörin suorittamia pakollisia aineita amk-insinöörin vastaaviin. Ei keneltäkään opistoinsinööriltä sattuisi tosiaan löytymään jotain opintosuoritusrekisteriä tai vastaavaa listaa suorittamistaan kursseista? Amk-inssien opintoja kyllä löytyy ammattikorkeakoulujen kotisivujen opinto-oppaista.
Opetusministeriön tavoitteena on, että 70 % ikäluokasta suorittaa korkeakoulututkinnon. Tämä ei voi olla heijastumatta myös valmistuneiden tasoon: Eihän 70 % väestöstä voi olla keskimääräistä fiksumpaa.
Kollegoinani on ollut kymmeniä insinöörejä. Olen tehnyt saman havainnon.
Koodinvääntäjiä ja nörttejä kyllä löytyy, mutta laajempien ”insinööritieteiden” hallitsijaa ei tahdo saada.
"Eihän 70 % väestöstä voi olla keskimääräistä fiksumpaa."
Ei korkeakoulutetun tarvitsekaan olla keskimääräistä fiksumpi toimiessaan oman koulutuksensa mukaisessa tehtävässä hyvällä menestyksellä. Normaali älykkyys riittää useimpiin tehtäviin aivan hyvin.
Itse asiassa en usko menneinä vuosikymmeninäkään (tai edes vuosisatoina) yliopisto-opiskelijoiden olleen mitenkään oleellisesti älykkäämpiä verrattuna ei-opiskelijoihin. Heillä vain oli tiettyä kunnianhimoa ja/tai kiinnostusta tuollaista koulutusta kohtaan.
Lyhyesti ja ytimekkäästi: eivät läheskään kaikki korkeakoulutetut ole nytkään keskimääräistä älykkäämpiä.
Eikä nyt tarvitse nu**ia sen kanssa, että älykkyyden voi jakaa useisiin osa-alueisiin.
Jokainen, joka on käynyt armeijan, on katsellut vähintään puolen vuoden ajan miespuolisen ikäluokkansa läpileikkausta (yli 80 pros suorittaa tänäänkin asepalveluksen, joten otos on erittäin edustava).
Kun "rivistä" poimii satunnaisesti 10 miestä, niin OPM:n kannan mukaisesti seitsemälle (70%) tulisi tarjota "korkeakoulutus". Empiirinen arkipäivän havainto "rivistä" on, että ei ole mitenkään mahdollista löytää seitsemää korkeakoulutukseen kyvykästä miestä. Se ei ole mitenkään negatiivista, koska kaikilla ei voi olla samoja kykyjä. Korkeintaan tuosta 10 joukosta voisi löytyä 3-4 akateemiseen opiskeluun tarpeellista kyvykkyyttä omaavaa miestä, mikä sekin lienee optimistista. Vaikka otos koskeekin vain ikäluokan miespuolisia, niin voitaneen olettaa naisten "osuuksien" olevan saman suuntaisia. Summa summarum: ei ole mitenkään mahdollista kouluttaa 70 prosenttia ikäluokasta korkeakoulutasoisesti, koska "aines" ei ole riittävää Suomessa eikä missään muuallakaan.
Korkeakouluopiskelu ei tietenkään vaadi "keskimääristä suurempaa fiksuutta", mutta ei siitä haittaakaan ole. Perinteiset korkeakouluopinnot vaativat kuitenkin joitain sellaisia taitoja ja kyvykkyyksiä, joita kaikilla ei ole. Eikä tarvitsekkaan olla.
Jos AMK-järjestelmästä halutaan todella saada oikeasti "korkeakoulutasoinen", niin aloituspaikkoja tulisi vähentää oleellisesti ja karsintaa siten lisättävä. Nyt ideologia "kansankorkeakoulusta" tarkoittaa, että kaikille ikäluokasta tarjotaan vähintään amk-opinnot, jolloin taso ei voi nousta sellaiselle tasolle, mitä korkeakoulutuksella perinteisesti ymmärretään.
Jos tuosta rivistä poimii 7 sopivinta miestä korkeakoulutukseen, heistä todennäköisesti kolme kieltäytyy, koska se ei heitä kiinnosta. Heidän tilalleen joudutaan ottamaan miehet kolmen sopimattomimman joukosta. Lopputulos on, että joukossa on neljä sopivaa ja kolme vähemmän sopivaa. Tästä aineksesta sitten pitäisi tehdä korkeakoulutettuja insinöörejä.
"Korkeintaan tuosta 10 joukosta voisi löytyä 3-4 akateemiseen opiskeluun tarpeellista kyvykkyyttä omaavaa miestä, mikä sekin lienee optimistista."
70 % korkeakoulutettuja ja 30...40 % akateemisesti koulutettuja voisi muuten olla aivan mahdollinen tilanne :)
Olemme kuitenkin samoilla linjoilla. 70 % ikäluokasta ei ikinä tule hyviä korkeakoulutettuja (mukana siis myös amk).
Älykkyyden piikkiin vain en tätä syytä pistä, lähinnä vain perisuomalaiseen kiinnostuksen puutteeseen.
Mitä tuohon inttijuttuun taas tulee...
Meidän tuvan pahin härvääjä on valmistumassa oikeustieteellisestä, en kylläkään tiedä millä menestyksellä, mutta inttiaikoina hänelle olisi uskaltanut luvata tulevaisuuden lähinnä jonkun kumikorjaamon palveluksesta...
Yläasteen yksi pahimmista koulukiusaajista (minun lisäkseni..:-|) taas oli ainakin vielä vuosi sitten erään ministerin avustajana ja viime vaaleissa kansanedustajaehdokkaana. On myös puheenjohtajana poliittisessa nuorisoliigassa (en viitsi antaa kovin tarkkoja tietoja ettei maine mene alkuunsa).
Nuoriso kasvaa ja kehittyy...
Varoitan alkuunsa, ettei tätä ei kannata ottaa ryppyotsaisesti.
Leikitelläänpä numeroilla: Ihmisistä 50 % on keskimääräistä älykkäämpiä, 50 % tyhmempiä.
Älykkäämmästä puoliskosta 70 % haluaa korkeakoulutettaviksi, eli 35 % koko väestöstä. Koska on päätetty korkeakouluttaa 70 % koko väestöstä, on puuttuva 35 % otettava väestön tyhmemmästä puoliskosta.
Korkeakoulutuksen ulkopuolelle jää 30 % väestöstä. 10 % ei kouluttaudu mitenkään, jakautuen tasan väestön tyhmemmän ja viisaamman osan kesken. Koska tyhmemmästäkin osasta väestöä 70 % menee korkeakouluihin ja 10 % ei mihinkään jää tästä väestön osasta ammattikoulutettaviksi 20 %. Koska älykkäämmästä väestön puolikkaasta 70 % korkeakoulutettiin ja 10 % ei hakeudu mihinkään, jää tästä osuudesta ammattikoulutukseen hakeutuvien määräksi 20 % (= 10 % koko väestöstä).
Onko lopputulos, että korkeakoulututkinnon suorittaneista 50 % on keskimääräistä tyhmempiä? Ammattikoululaisista taas 50 % on keskimääräistä älykkäämpiä.
Tulin valinneeksi nimimerkkisi huomaamatta ollenkaan, että se oli jo edellisessä viestissä käytössä. Ei taida olla epäselvää, kumpaan väestön puolikkaaseen kuulun...
täytyy opiskella insinööriksi, niin voit todeta missä vika on?
Täytyi lamavuosina työntää nuoret pois työttömyystilastoista "opiskelijoiksi" ja sen jälkeen maaseutupoliitikot ovat pitäneet huolen, siitä että tuollaisen koulun yksikkö on jokaisessa kunnassa.
Ikävä kyllä sama on tapahtunut myös korkeakouluille. Sinnekin täytyy huolia kolmannes ikäluokasta. Mitä kukaan esim. luulee amk:un jäävän ? Tai vaikkapa Joensuun yliopistoon ?
"Mitä insinööreille on tapahtunut"... samaa minäkin olen pohtinut suurella hämmennyksellä.
Olen itse ollut opetustehtävissä reilun 15 vuoden ajan josta viisi vuotta myös AMK:ssa tuntiopettajana. Opetan yhtä osaa erään opintolinjan keskeisimmästä ammattiaineesta. Tämän lisäksi toimin teollisuudessa ja muissakin ko. opetusalaani liittyvissä teknisissä toimissa. Minulla on teknisen koulutuksen lisäksi kasvatustieteellinen ja opettajan koulutus.
Täytyy sanoa, että tämä viiden vuoden periodi AMK:ssa on ollut todella masentava. Opiskelija-aineksessa ei ole juurikaan eroa, opettaako ammattioppilaitoksen luokkaa vai AMK luokkaa.
Opiskelijoiden teknisen ajattelutavan kehittymiseen tarvittavat siemenet puuttuvat lähes kokonaan,jopa "tekninen intuitio". Asioiden esittäminen kirjallisessa muodossa, piirtäminen ja suunnittelun alkeistaidot ovat kokonaisuutena tarkastellen ala-arvoisia. Suullinen esitystapa on kuitenkin hyvä luokassa röyhtäilyyn. Oma-aloitteisuus ja omatoiminen asioihin perehtyminen hyvin minimaalista vaikka siihen suuntaan yrittäisi millä tahansa porkkanalla ohjata. Ammattiaineeseen sisältyvä matemaattinen käsittely ei onnistu.
Oppilaista edes jonkinlaisen teknisen tolkun omaavia ovat ammattioppilaitoksesta valmistuneet. Heidänkin osaamisestaan täytyy todeta, että ammattikoulussa on jäänyt vähintään kolmmannes opetussuunnitelman edellyttämistä asioista käsittelemättä tai ainakin oppimatta.
Voin kuitenkin sannoa, että oppilaat ovat sata prosenttisesti hyviä tyyppejä ihmisinä. Heistä ei siis ole sinänsä pahaa sanottavaa. Luokan eteen on aina mukava mennä ja vaihtaa opetuksen lomassa kuulumisia. Mukavia nuoria!
Minua surettaa suuresti se, että heitä on järjestelmän taholta tavalla tai toisella jymäytetty. On vaikea uskoa, että kaikista tulisi edes keskinkertaisia insinöörejä. Joistain kuitenkin ja muutamista tietysti ihan hyviäkin.
Toisen opetusvuoteni jälkeen olin varma siitä, että olin epäonnistunut tehtävässäni perusteellisesti. Näiden kahden vuoden kokeitten keskiarvot olivat vähän päälle kaksi (2,2/5). Vaihdoin kokeet sen jälkeen ammattikoulutasoisiksi ilman minkäänlaisia matemaattisia kysymyksiä. Kahden vuoden keskiarvo näistä oli 2,5/5.
Kun keskustelin muiden opettajien kanssa, he kertoivat kuitenkin aivan saman suuntaisia opetuskokemuksia: "anna vaan kokeesta ykkönen vaikkei ihan menis läpikään, turhaan teet itsellesi töitä, ei ne arvosanat siitä paremmaksi muutu"
Lopetan tämän syksyn jälkeen AMK opetukset turhautuneena, mutta kuitenkin surullisena oppilaitten puolesta. Varmaan siunaus molemmille osapuolille.
Olen sitä mieltä, että jotain on tehtävä AMK -maailmassa. Näin tämä ei voi jatkua.
"'anna vaan kokeesta ykkönen vaikkei ihan menis läpikään, turhaan teet itsellesi töitä, ei ne arvosanat siitä paremmaksi muutu'"
Tuo on ainakin sellainen asia, mikä pitäisi amk-järjestelmässä muuttaa. Ilmeisesti aina kyse ei ole edes mistään opettajan hyväntahtoisuudesta, vaan ylempää tullut selvä määräys hylättyjen arvosanojen vähentämisestä (näin kertoi vanha opettajani amk:sta). Pitkällä tähtäimellä aivan helvetin typerää.
Oikeastaan aivan samaa on havaittavissa yliopistossa (kokeesta läpi kun pisteitä oli 6/60).
Jotkut oppilaatkin ovat jopa tajunneet tämän. Viime keväänä nimittäin entinen luokkakaverini sanoi minulle, että matikanopettaja nönnönnöön EI OLISI PITÄNYT päästää häntä kursseista lävitse, koska hän on myöhemmin huomannut oman osaamattomuutensa olevan iso ongelma. Se on ongelma paitsi matikalle pohjautuvissa muissa opinnoissa, myös hänen nykyisessä kesätyössään. Tarkoittaa käytännössä sitä, että jatkossa joka ainoan opettajan täytyy hieman katsoa tämän oppilaan kokeita läpi sormien, koska niitä matikan perusteita ei varmastikaan tule myöhemmin enään opiskeltua.
Sinänsä tuo kaverini on kyllä todella hyvä tyyppi. On vain itsekin todennut, että minkäänlaista matemaattista älykkyyttä ei hänen päästään löydy...
Kyllähän se on aivan selvä asia, että jos vähemmälläkin työllä pääsee läpi, ei normaali ihminen jaksa kovin paljon panostaa mihinkään kokeisiin vaikka asia kiinnostaisi ja mahdollisuuksiakin löytyisi. Itseäni voisi pitää yhtenä esimerkkinä haastellisuuden tärkeydestä. Opiskelin pari vuotta amk:ssa ja siellä matikan kokeista tuli huonoimmillaan kolmosta. Nyt olen opiskellut yliopistossa matikkaa ja fysiikkaa, mutta huolimatta huomattavasti vaikeammista asioista, arvosanat ovat pysyneet suunnilleen samoina.
(Niin joo.. mulle on varmaan tullut se kaveriltani pois jäänyt matemaattinen älykkyys ja hän on saanut minulta kaiken sosiaalisen älykkyyden. Nämä on ilmeisesti niitä hyppiviä geenejä :))
Yksi esimerkki amk:n pisteytyksestä. Sähkötekniikan kokeessa oppilas sai eräästä tehtävästä yhden pisteen. Hän ei ollut tehnyt mitään muuta kuin piirtänyt täsmälleen saman kuvan kuin mikä koepaperissakin oli ollut! Vastauksessa ei siis ollut yhtään laskua, eikä mitään muutakaan, ainoastaan se täsmälleen samoin kopioitu kuva kuin mitä oli kysymyspaperissakin (tehtävä oli sellainen, että se sama kuva tosiaan kyllä kannatti piirtää, itse vastauksessa siihen kuvaan olisi sitten voinut merkitä vastusten arvoja ja virran suuntia yms.).
Kyseessä ei ollut minkään opettajan fiba, vaan joka ainoa joka oli kopioinut koepaperin kuvan oli saanut sen yhden pisteen. Arvatkaapa harmittiko niitä, jotka osaamattomuutensa tietäen eivät viitsineet edes piirtää sitä kuvaa?
Jos noin on asiat niin mun on varmaan turha lähteä edes kokeilemaan tekniikan alaa.. matikka ja kemia vaan kiehtoo kovasti. Mutta tuo suullinen esiintyminen on varmasti huonompaa kuin röyhtäily.. jos edes enää uskallan esiintyä, kun kuulee miten opettajat ajattelee oppilaistaan.
Hyvä kirjoitus, pistää ajattelemaan. Toivottavasti päättäjätkin heräävät, ennen kuin on myöhäistä.
Opistojen lakkautuksen myötä tehtiin monia virheitä. Yksi suurista oli teknikkokoulutuksen lakkauttaminen.
Ei kai ketään pidä säälistä läpi päästää, mielestäni ykkönen ei ole arvosana, mutta tunnen useita amk-opiskelijoita, joille riittää kyseinen arvosana. On mielestäni erittäin typerää päästää valmistumaan sellaista insinööriä, joka on päässyt säälistä läpi. Tällainen henkilö tulee luultavasti työelämässä pettymään, tai tekemään jotain vaarallista, ehkä suunnittelee jonkinlaisen kyhäelmän, joka vaarantaa ihmishenkiä.
Useimmiten harjoitustehtävät joita meille jaetaan, jää monilta palauttamatta, koska ne ei ole pakollisia, eikö juuri nämä tällaiset asiat edistä kykyä tuottaa esittämiskelpoista tekstiä, sekä opettaa tekijäänsä?
Poissaolot ovat monille amk-opiskelijoille tapa, josta on vaikea päästä eroon, vielä enemmän ärsyttää joissakin kanssa-opiskelijoissa jatkuva myöhästely. Opiskelumenestyksen huomaa läsnäoloissa, eräskin opiskelija kirosi erään kokeen palutuksen jälkeen hylättyä, vaikka kyseisen henkilön ainoa oppitunti oli tentti?! Poissaoloista vielä sen verran, että ei työpaikalta voi olla ilman pätevää syytä pois, ainakaan toistuvasti.
Koulu jossa itse opiskelen, omaa erittäin hyvän opetuksen laadun, ainakin ammattikouluun nähden. Insinöörin laatu, on paljoltikin kiinni ihmisestä/opiskelijasta itsestään.
näin opiskelijan kannalta surullista luettavaa on tällainen "laadun putoamisen havainnointi", mutta totta se kai on... itse koen yliopiston koulutuksen suuresti haasteellisena ,mutta opintosuunnitelmaa tuossa silmäiltyäni havaitsin sen, että johtamistaitojen tai kirjallisesti passelin sisällön tuottamisen maailmaa ei juuri edes raapaista.
Nykyisin kun opiskelijalle tulee rajat valtion puolesta. kun yliopistokoulutus rajataan viiteen vuoteen, ja pakollisia kursseja on paljon, niin "valinnaisista" kursseista ei tokikaan voi kaikkia mieleisiä lukea.
..muutenkin valtio komeasti rajaa opiskeluaikaa minimiin, ettei kouluissa maleksi "ikiteekkareita" , mutta tämä ei ratkaise ongelmaa. Suurin osa valmistuu silti alle 10:n vuoden, joka venyy tähän aikaan mm. perheen lisäyksen/ osa-aikaisen työn johdosta/ hitaamman sisäistyskapasiteetin johdosta.
jos opiskellessa on kamala kiire saada vain kursseja käydyksi, niin oppiminen kärsii, sillä asiasta seuraavaan pomppiessa ei paljoa päähän voi jäädä. nytkin toista vuotta opiskellessa huomaan, kun koulukaverit eivät muista viimevuonna olleiden kurssien keskeistä sisältöä!! miksei ? ... eivät he ole tyhmiä tms. vaan tieto on ollut liian vähän aikaa tarpeen ja mielessä... tieto ei kerkiä jäämään muistiin, kun seuraavaa asiaa jo ajetaan päälle... ja tähän johtaa vain kiire...
jos voisin opiskelijana mennä lakkoon, niin menisin, mutta ei se nykyisin mitään auta... toivottavasti opetushallinto herää kohta, ja tajuaa kuristaa koulupaikkoja , ja rajoittaa tahtia, jossa asiat on omaksuttava...
lisää kertausta, ja vähemmän kerrattavaa samalle hetkelle...
Nytkin tuntuu siltä, että jos tarvitsee suunnitella digitaalipiiri tms, niin ensin saa kaivaa hyllystä kirjan käteen, ja alkaa lunttaamaan... miksi ? ... koska asiat käytiin pikaisesti läpi, ja sitten oli perään vaikea tentti, josta ehkä pääsi läpi, kun hetken aikaa käytti ulkomuistia... miksi en alaltani voi saada harjoituspaikkaa tai kesätyöpaikkaa ?
joku mainitsikin jo kokemukseksi mansikkapellot, tähän lisään kaupan kassat, puutarhayksikkö, siivousfirmat, lastentarhat, kuljetus firmat, torikauppiaat, jne "tusina" hommat... toki nämäkin nimikkeet ovat yhteiskunnan kannalta tärkeitä, mutta jos insinöörit saavat kokemuksensa näissä paikoin, niin voiko kertyä kokemusta teknisestä lähestymistavasta... ? EI!
myöskin kaikki opetus nykyisin alkaa vaikuttamaan kaavalta : "tällaisiakin asioita on"...
suosittelisin opetuspuolelle tällaista lähestymistapaa "tällainen tilanne on, ja tähän pitäisi päästä... se onnistuu tällaisin työkaluin, ja tällaisella toiminnalla.."
myöskin yliopistossa saan huomata jatkuvan tulevaisuuden pelon... "meille ei ole edes töitä".. "näiden kurssien pohjalta ei voi tehdä vielä missään mitään"...
miksi ennen oli ylioppilaskin arvossaan, vaikkei tiennytkään enempää , kuin ylioppilas nykyisin ?
vika on varmasti sekä opiskelija-aineessa, opetuksessa ja yleisessä ilmapiirissä...
näin lopun yhteenvedoksi: hosumalla tule lasta eikä p***aa , kouluaikaa pidennettävä, ja paikkoja vähennettävä -- tehdään vaikka vähemmän, kunhan se on hyvää...
Valita Matti Vanhaselle tai muille kepuleille/demareille.