New age kysymys

totta joka sana

..kun kirjoitit näin:


"Valaistunut ihminen lakkaa olemasta mies tai nainen(sisäisesti), ja muuttuu androgyyniksi. Shiva ja Shakti yhtyvät hänessä. "


Tuomaan evankeliumista:

"Jeesus näki lapsia, joita imetettiin. Hän sanoi opetuslapsilleen, "Nämä imevät lapset ovat kuin ne, jotka astuvat sisälle valtakuntaan." He sanoivat hänelle, "Astummeko siis valtakuntaan sisälle lapsina?" Jeesus sanoi heille, "Kun teette kahdesta yhden, ja kun teette ulkopuolen sisäpuoleksi ja sisäpuolen ulkopuoleksi, ja yläpuolen kuin alapuoli, ja kun teette miehen ja naisen yhdeksi, niin ettei mies ole mies eikä nainen nainen, kun laitatte silmänne, kätenne ja jalkanne niille paikoille, mihin ne kuuluvat, kuvan kuvalle varattuun paikkaan, silloin te astutte sisälle [valtakuntaan]."


http://iportti.net/Johan/Kirja/thomas/suomennos.htm

acimlaine kirjoitti:

..kun kirjoitit näin:


"Valaistunut ihminen lakkaa olemasta mies tai nainen(sisäisesti), ja muuttuu androgyyniksi. Shiva ja Shakti yhtyvät hänessä. "


Tuomaan evankeliumista:

"Jeesus näki lapsia, joita imetettiin. Hän sanoi opetuslapsilleen, "Nämä imevät lapset ovat kuin ne, jotka astuvat sisälle valtakuntaan." He sanoivat hänelle, "Astummeko siis valtakuntaan sisälle lapsina?" Jeesus sanoi heille, "Kun teette kahdesta yhden, ja kun teette ulkopuolen sisäpuoleksi ja sisäpuolen ulkopuoleksi, ja yläpuolen kuin alapuoli, ja kun teette miehen ja naisen yhdeksi, niin ettei mies ole mies eikä nainen nainen, kun laitatte silmänne, kätenne ja jalkanne niille paikoille, mihin ne kuuluvat, kuvan kuvalle varattuun paikkaan, silloin te astutte sisälle [valtakuntaan]."


http://iportti.net/Johan/Kirja/thomas/suomennos.htm

Lue lisää

Tuomaan evankeliumi on helmi kirjoitusten joukossa.

acimlaine kirjoitti:

..kun kirjoitit näin:


"Valaistunut ihminen lakkaa olemasta mies tai nainen(sisäisesti), ja muuttuu androgyyniksi. Shiva ja Shakti yhtyvät hänessä. "


Tuomaan evankeliumista:

"Jeesus näki lapsia, joita imetettiin. Hän sanoi opetuslapsilleen, "Nämä imevät lapset ovat kuin ne, jotka astuvat sisälle valtakuntaan." He sanoivat hänelle, "Astummeko siis valtakuntaan sisälle lapsina?" Jeesus sanoi heille, "Kun teette kahdesta yhden, ja kun teette ulkopuolen sisäpuoleksi ja sisäpuolen ulkopuoleksi, ja yläpuolen kuin alapuoli, ja kun teette miehen ja naisen yhdeksi, niin ettei mies ole mies eikä nainen nainen, kun laitatte silmänne, kätenne ja jalkanne niille paikoille, mihin ne kuuluvat, kuvan kuvalle varattuun paikkaan, silloin te astutte sisälle [valtakuntaan]."


http://iportti.net/Johan/Kirja/thomas/suomennos.htm

Lue lisää

Täyttä potaskaa.Tuomaan evakeliumia ei ole RAAMATUSSA.Selvästi uuden aikakauden höpötyksiä ja harhoja.Lukekaa raamattua niin ei tarvitse hakea elämään tätsiä harhaopeista.

Mitä tarkoitat kun sanot olevasi valaistunut? Mitä siitä seuraa, kuinka sen voi todeta ja miten sen näkyy...

höhöhöh kirjoitti:

Mitä tarkoitat kun sanot olevasi valaistunut? Mitä siitä seuraa, kuinka sen voi todeta ja miten sen näkyy...

Ihmisellä on ego,toisilla se voi olla hyvinkin
voimakas.Valaistumisen päämäärä on vapautua tuosta
egosta eli minästä.Ne jotka ovat valaistuneet,
heillä ei ole enää egoa.Kun omassa elämässäsi elät
tunnet kyllä että "siellä" on MINÄ olemassa.Kun
vapaudumme tuosta MINÄSTÄ,saavutamme valaistumi-
sen.Mitä siitä seuraa?Niille jotka ymmärtävät va-
laistumisen,tuo minästä vapautuminen on uuden elä-
män alku eikä heidän tarvitse enää "taistella" o-
lemassaolostaan koska ei ole enää egoa eli minää
joka taistelisi.Myös moni ongelma minkä alkulähde
on usein ego,poistuu.Egohan pyrkii aina korosta-
maan itseään jos olen oikeassa ja aiheuttaa risti-
riitoja ihmisen mielessä.Kun ihminen valaistuu,hän
kyllä itse tietää sen koska sillä hetkellä kun hän
valaistuu,poistuu ihmisestä tuo MINÄ eli ego.Miten
se näkyy.Ihminen yleensä tuon jälkeen on rauhal-lisempi eikä hänen tai olisiko parempi sanoa että
egon ei tarvitse taistella olemassaolosta koska
ei ole enää Minää eli egoa.Ihminen on saavuttanut
tuolloin rauhan tilan.Oliko helppo ymmärtää?

Valaistunut kirjoitti:

Ihmisellä on ego,toisilla se voi olla hyvinkin
voimakas.Valaistumisen päämäärä on vapautua tuosta
egosta eli minästä.Ne jotka ovat valaistuneet,
heillä ei ole enää egoa.Kun omassa elämässäsi elät
tunnet kyllä että "siellä" on MINÄ olemassa.Kun
vapaudumme tuosta MINÄSTÄ,saavutamme valaistumi-
sen.Mitä siitä seuraa?Niille jotka ymmärtävät va-
laistumisen,tuo minästä vapautuminen on uuden elä-
män alku eikä heidän tarvitse enää "taistella" o-
lemassaolostaan koska ei ole enää egoa eli minää
joka taistelisi.Myös moni ongelma minkä alkulähde
on usein ego,poistuu.Egohan pyrkii aina korosta-
maan itseään jos olen oikeassa ja aiheuttaa risti-
riitoja ihmisen mielessä.Kun ihminen valaistuu,hän
kyllä itse tietää sen koska sillä hetkellä kun hän
valaistuu,poistuu ihmisestä tuo MINÄ eli ego.Miten
se näkyy.Ihminen yleensä tuon jälkeen on rauhal-lisempi eikä hänen tai olisiko parempi sanoa että
egon ei tarvitse taistella olemassaolosta koska
ei ole enää Minää eli egoa.Ihminen on saavuttanut
tuolloin rauhan tilan.Oliko helppo ymmärtää?

Lue lisää

Noilla viesteilläsi juuri todistit, ettet ole "valaistunut".

Mutta mistä sitten voi tietää onko joku valaistunut vai ei? Kysymys on vaikea, mutta yksi tuntomerkki on olemassa: nimittäin valaistuneet tunnetusti käyvät Suomi24-keskustelupalstoilla kertomassa, että he ovat valaistuneita.

Valaistunut kirjoitti:

Ihmisellä on ego,toisilla se voi olla hyvinkin
voimakas.Valaistumisen päämäärä on vapautua tuosta
egosta eli minästä.Ne jotka ovat valaistuneet,
heillä ei ole enää egoa.Kun omassa elämässäsi elät
tunnet kyllä että "siellä" on MINÄ olemassa.Kun
vapaudumme tuosta MINÄSTÄ,saavutamme valaistumi-
sen.Mitä siitä seuraa?Niille jotka ymmärtävät va-
laistumisen,tuo minästä vapautuminen on uuden elä-
män alku eikä heidän tarvitse enää "taistella" o-
lemassaolostaan koska ei ole enää egoa eli minää
joka taistelisi.Myös moni ongelma minkä alkulähde
on usein ego,poistuu.Egohan pyrkii aina korosta-
maan itseään jos olen oikeassa ja aiheuttaa risti-
riitoja ihmisen mielessä.Kun ihminen valaistuu,hän
kyllä itse tietää sen koska sillä hetkellä kun hän
valaistuu,poistuu ihmisestä tuo MINÄ eli ego.Miten
se näkyy.Ihminen yleensä tuon jälkeen on rauhal-lisempi eikä hänen tai olisiko parempi sanoa että
egon ei tarvitse taistella olemassaolosta koska
ei ole enää Minää eli egoa.Ihminen on saavuttanut
tuolloin rauhan tilan.Oliko helppo ymmärtää?

Lue lisää

Ego on itse-sanana nykyään ja se on vielä vahvempi, piittaamattomampi ja ulkokultaisempi kuin minä-sana. Ihminen on valinnut itsensä.

Seksuaalienergiasta puhutaan monissa henkisissä perinteissä, mutta eri koulukunnat tarkoittavat sillä eri asioita. Pahoille hinduille taas kyse ei ole ensisijaisesti jonkin salaperäisen voiman siirtämisestä kehon sisällä, vaan huomion, motivaation ja tietoisuuden suuntaamisesta uudelleen. Seksuaalinen halu nähdään yhtenä voimakkaimmista psykologisista impulsseista. Sitä ei tarvitse vihata eikä tukahduttaa, mutta sen ei myöskään anneta yksin määrittää elämää.

Jos ihminen onnistuu vähitellen muuttamaan tämän energian suuntaa, seurauksena voi olla parempi keskittymiskyky, selkeämpi mieli, pitkäjänteisempi motivaatio ja kokemus siitä, että elämässä on syvempi tarkoitus kuin hetkellisten nautintojen tavoittelu. Tämä ei kuitenkaan ole automaattinen seuraus pelkästä pidättäytymisestä. Pelkkä tahdonvoimalla toteutettu pidättyminen voi johtaa turhautumiseen, jos mielelle ei löydy myönteistä ja merkityksellistä kohdetta.

Ihmismieli toimii niin, että alemmat kiinnostuksen kohteet menettävät vetovoimaansa vasta, kun niiden tilalle löytyy jotakin syvempää ja palkitsevampaa. Siksi harjoituksen ydin ei ole halujen väkivaltainen tukahduttaminen, vaan tietoisuuden vähittäinen puhdistuminen ja kiinnostuksen muuttuminen. Kun ihminen kokee enemmän sisäistä tyytyväisyyttä, seksuaalinen halu löytää luonnollisemman paikkansa eikä hallitse elämää samalla tavalla.

Jooga, meditaatio, terve elämäntapa ja pidättyminen voivat tukea tätä prosessia, mutta niitä ei pidetä riittävinä sellaisenaan. Olennaisempaa on se, mihin mieli kiinnittyy päivittäin. Jos vanha ajattelutapa säilyy ennallaan, pelkkä ulkoinen pidättäytyminen ei yleensä muuta ihmistä kovin syvällisesti.

Käytännössä monet ovat kertoneet kokevansa enemmän henkistä vakautta, itsehillintää, luovuutta ja mielenrauhaa, kun seksuaalisuus ei enää ole jatkuvasti huomion keskipisteenä. Toisaalta väitteitä erilaisista yliluonnollisista kyvyistä tai mystisistä energioista ei ole tieteellisesti vahvistettu, joten niitä kannattaa tarkastella kriittisesti.

Ehkä hyödyllisempi kysymys kuin "kuinka muunnan seksuaalienergiani" on: "Mikä on niin merkityksellistä, että mieleni alkaa luonnostaan suuntautua sitä kohti?" Tällöin muutos ei perustu pelkkään tahdonvoimaan, vaan siihen, että elämä saa uuden suunnan.

Anonyymi00012 kirjoitti:

Seksuaalienergiasta puhutaan monissa henkisissä perinteissä, mutta eri koulukunnat tarkoittavat sillä eri asioita. Pahoille hinduille taas kyse ei ole ensisijaisesti jonkin salaperäisen voiman siirtämisestä kehon sisällä, vaan huomion, motivaation ja tietoisuuden suuntaamisesta uudelleen. Seksuaalinen halu nähdään yhtenä voimakkaimmista psykologisista impulsseista. Sitä ei tarvitse vihata eikä tukahduttaa, mutta sen ei myöskään anneta yksin määrittää elämää.

Jos ihminen onnistuu vähitellen muuttamaan tämän energian suuntaa, seurauksena voi olla parempi keskittymiskyky, selkeämpi mieli, pitkäjänteisempi motivaatio ja kokemus siitä, että elämässä on syvempi tarkoitus kuin hetkellisten nautintojen tavoittelu. Tämä ei kuitenkaan ole automaattinen seuraus pelkästä pidättäytymisestä. Pelkkä tahdonvoimalla toteutettu pidättyminen voi johtaa turhautumiseen, jos mielelle ei löydy myönteistä ja merkityksellistä kohdetta.

Ihmismieli toimii niin, että alemmat kiinnostuksen kohteet menettävät vetovoimaansa vasta, kun niiden tilalle löytyy jotakin syvempää ja palkitsevampaa. Siksi harjoituksen ydin ei ole halujen väkivaltainen tukahduttaminen, vaan tietoisuuden vähittäinen puhdistuminen ja kiinnostuksen muuttuminen. Kun ihminen kokee enemmän sisäistä tyytyväisyyttä, seksuaalinen halu löytää luonnollisemman paikkansa eikä hallitse elämää samalla tavalla.

Jooga, meditaatio, terve elämäntapa ja pidättyminen voivat tukea tätä prosessia, mutta niitä ei pidetä riittävinä sellaisenaan. Olennaisempaa on se, mihin mieli kiinnittyy päivittäin. Jos vanha ajattelutapa säilyy ennallaan, pelkkä ulkoinen pidättäytyminen ei yleensä muuta ihmistä kovin syvällisesti.

Käytännössä monet ovat kertoneet kokevansa enemmän henkistä vakautta, itsehillintää, luovuutta ja mielenrauhaa, kun seksuaalisuus ei enää ole jatkuvasti huomion keskipisteenä. Toisaalta väitteitä erilaisista yliluonnollisista kyvyistä tai mystisistä energioista ei ole tieteellisesti vahvistettu, joten niitä kannattaa tarkastella kriittisesti.

Ehkä hyödyllisempi kysymys kuin "kuinka muunnan seksuaalienergiani" on: "Mikä on niin merkityksellistä, että mieleni alkaa luonnostaan suuntautua sitä kohti?" Tällöin muutos ei perustu pelkkään tahdonvoimaan, vaan siihen, että elämä saa uuden suunnan.

Lue lisää

Meillä ei ajatella, että kehossa liikkuisi jokin mystinen voima, joka pitäisi nostaa ylöspäin, vaan että tietoisuuden suunta muuttuu. Sanskritiksi tietoisuudesta käytetään sanaa citta, joka tarkoittaa mielen, muistojen, tunteiden ja havaintojen kokonaisuutta.
Seksuaalinen halu on osa sitä, mitä kutsutaan nimellä kāma. Kāma ei tarkoita pelkästään seksiä, vaan yleisesti halua hankkia itselleen nautintoa. Ongelmana ei ole itse energia, vaan se, että citta kiinnittyy jatkuvasti aistinautintoihin. Tätä ulospäin suuntautuvaa tietoisuutta kutsutaan nimellä bahirmukha-citta, kun taas sisäänpäin ja todellisuuden syvempää luonnetta kohti suuntautuvaa tietoisuutta voidaan kutsua nimellä antarmukha-citta.

Anonyymi00013 kirjoitti:

Meillä ei ajatella, että kehossa liikkuisi jokin mystinen voima, joka pitäisi nostaa ylöspäin, vaan että tietoisuuden suunta muuttuu. Sanskritiksi tietoisuudesta käytetään sanaa citta, joka tarkoittaa mielen, muistojen, tunteiden ja havaintojen kokonaisuutta.
Seksuaalinen halu on osa sitä, mitä kutsutaan nimellä kāma. Kāma ei tarkoita pelkästään seksiä, vaan yleisesti halua hankkia itselleen nautintoa. Ongelmana ei ole itse energia, vaan se, että citta kiinnittyy jatkuvasti aistinautintoihin. Tätä ulospäin suuntautuvaa tietoisuutta kutsutaan nimellä bahirmukha-citta, kun taas sisäänpäin ja todellisuuden syvempää luonnetta kohti suuntautuvaa tietoisuutta voidaan kutsua nimellä antarmukha-citta.

Lue lisää

Tämän vuoksi pelkkää pidättäytymistä ei pidetä kovin tehokkaana ratkaisuna. Jos kāma tukahdutetaan ilman, että mieli löytää korkeamman kiinnostuksen kohteen, sama halu ilmenee usein toisessa muodossa: vallan tavoitteluna, ahneutena, pakonomaisena työntekona, ihmissuhderiippuvuutena tai tarpeena saada jatkuvaa hyväksyntää. Energia ei häviä, vaan etsii uuden kohteen.
Meillä käytetään sanaa saṁskāra kuvaamaan mieleen kertyneitä vaikutelmia ja tottumuksia. Mitä enemmän ihminen ruokkii tiettyjä ajatusmalleja, sitä voimakkaammiksi nämä saṁskārat muuttuvat. Samalla tavalla uudet, rakentavammat saṁskārat voivat vähitellen korvata vanhat. Tätä tietoisuuden puhdistumista kutsutaan nimellä citta-śuddhi.

Anonyymi00014 kirjoitti:

Tämän vuoksi pelkkää pidättäytymistä ei pidetä kovin tehokkaana ratkaisuna. Jos kāma tukahdutetaan ilman, että mieli löytää korkeamman kiinnostuksen kohteen, sama halu ilmenee usein toisessa muodossa: vallan tavoitteluna, ahneutena, pakonomaisena työntekona, ihmissuhderiippuvuutena tai tarpeena saada jatkuvaa hyväksyntää. Energia ei häviä, vaan etsii uuden kohteen.
Meillä käytetään sanaa saṁskāra kuvaamaan mieleen kertyneitä vaikutelmia ja tottumuksia. Mitä enemmän ihminen ruokkii tiettyjä ajatusmalleja, sitä voimakkaammiksi nämä saṁskārat muuttuvat. Samalla tavalla uudet, rakentavammat saṁskārat voivat vähitellen korvata vanhat. Tätä tietoisuuden puhdistumista kutsutaan nimellä citta-śuddhi.

Lue lisää

Prosessin perustana on myös vairāgya. Sillä ei tarkoiteta tunteettomuutta tai elämän kieltämistä, vaan sitä, ettei mieli enää ole riippuvainen ulkoisista kokemuksista. Aito vairāgya syntyy luonnollisesti silloin, kun ihminen kokee jotakin syvempää ja merkityksellisempää kuin jatkuvan nautinnon tavoittelun. Pakotettu luopuminen ilman sisäistä muutosta johtaa helposti ristiriitaan.
Jos seksuaalinen energia todella muuttuu tällä tavalla, seurauksena ei yleensä ole mitään yliluonnollista. Pikemminkin citta vakautuu, keskittymiskyky paranee, tunne-elämä selkiytyy ja pitkäjänteisyys kasvaa. Monet kokevat myös luovuuden lisääntyvän ja ihmissuhteiden muuttuvan vähemmän omistushaluisiksi.

Anonyymi00015 kirjoitti:

Prosessin perustana on myös vairāgya. Sillä ei tarkoiteta tunteettomuutta tai elämän kieltämistä, vaan sitä, ettei mieli enää ole riippuvainen ulkoisista kokemuksista. Aito vairāgya syntyy luonnollisesti silloin, kun ihminen kokee jotakin syvempää ja merkityksellisempää kuin jatkuvan nautinnon tavoittelun. Pakotettu luopuminen ilman sisäistä muutosta johtaa helposti ristiriitaan.
Jos seksuaalinen energia todella muuttuu tällä tavalla, seurauksena ei yleensä ole mitään yliluonnollista. Pikemminkin citta vakautuu, keskittymiskyky paranee, tunne-elämä selkiytyy ja pitkäjänteisyys kasvaa. Monet kokevat myös luovuuden lisääntyvän ja ihmissuhteiden muuttuvan vähemmän omistushaluisiksi.

Lue lisää

Voiko tämän saavuttaa pelkällä tahdonvoimalla? Filosofiamme mukaan mukaan ei kovin pitkälle. Tahdonvoima on hyödyllinen alku, mutta se ei yksin muuta saṁskāroja. Todellinen muutos syntyy, kun päivittäinen elämä alkaa vähitellen muokata cittaa. Siksi painotetaan säännöllistä harjoitusta, itsetutkiskelua, hyvää seuraa (sādhu-saṅga) sekä sellaista elämäntapaa, joka vahvistaa citta-śuddhia ja vähentää kāman vaikutusta luonnollisesti eikä väkisin.
Kysymys ei siis ole niinkään seksuaalienergian teknisestä muuntamisesta, vaan koko tietoisuuden suunnan muuttumisesta. Kun citta löytää itseään syvemmän ja pysyvämmän päämäärän, kāma menettää vähitellen keskeisen asemansa ilman, että sitä tarvitsee jatkuvasti tukahduttaa.

Anonyymi00016 kirjoitti:

Voiko tämän saavuttaa pelkällä tahdonvoimalla? Filosofiamme mukaan mukaan ei kovin pitkälle. Tahdonvoima on hyödyllinen alku, mutta se ei yksin muuta saṁskāroja. Todellinen muutos syntyy, kun päivittäinen elämä alkaa vähitellen muokata cittaa. Siksi painotetaan säännöllistä harjoitusta, itsetutkiskelua, hyvää seuraa (sādhu-saṅga) sekä sellaista elämäntapaa, joka vahvistaa citta-śuddhia ja vähentää kāman vaikutusta luonnollisesti eikä väkisin.
Kysymys ei siis ole niinkään seksuaalienergian teknisestä muuntamisesta, vaan koko tietoisuuden suunnan muuttumisesta. Kun citta löytää itseään syvemmän ja pysyvämmän päämäärän, kāma menettää vähitellen keskeisen asemansa ilman, että sitä tarvitsee jatkuvasti tukahduttaa.

Lue lisää

"Ego on itse-sanana nykyään ja se on vielä vahvempi, piittaamattomampi ja ulkokultaisempi kuin minä-sana. Ihminen on valinnut itsensä."

Tuo havainto osuu osittain oikeaan, mutta se kaipaa tarkennusta.
Ongelma ei ole siinä, että ihmisellä olisi "ego", sillä persoonallisuus ja yksilöllisyys eivät itsessään ole ongelmia. Sanskritissa käytetään käsitettä ahaṅkāra, joka tarkoittaa kirjaimellisesti "minän rakentajaa". Se on vääristynyt samaistuminen siihen, mitä emme pohjimmiltamme ole. Ahaṅkāra saa ihmisen ajattelemaan: "Minä olen tämä keho", "Minä olen ajatukseni", "Minä olen saavutukseni", "Minä olen muita tärkeämpi."
Kun nykyään puhutaan egosta, tarkoitetaan usein juuri tätä ilmiötä. Kulttuuri rohkaisee rakentamaan yhä vahvempaa minäkuvaa, korostamaan omaa ainutlaatuisuutta, hankkimaan näkyvyyttä ja etsimään jatkuvaa vahvistusta omalle identiteetille. Silti tämä ei kuitenkaan ratkaise sisäistä tyhjyyttä, vaan usein syventää sitä. Mitä enemmän ahaṅkāraa ruokitaan, sitä enemmän ihminen tarvitsee ulkopuolista vahvistusta.
Todellinen ongelma ei siis ole sana "ego", vaan väärä identiteetti. Sanskritissa tätä kutsutaan nimellä dehātma-buddhi – käsitys, että "minä olen tämä keho". Kun koko identiteetti rakentuu kehon, aseman, varallisuuden, mielipiteiden tai sosiaalisen roolin ympärille, elämä muuttuu helposti kilpailuksi, vertailuksi ja peloksi menettää se, mihin on samaistunut.
Tästä näkökulmasta voidaan sanoa, että ihminen on valinnut itsensä palvonnan kohteeksi. Se näkyy kulutuskulttuurissa, sosiaalisessa mediassa ja jatkuvassa itsensä brändäämisessä. Silti paradoksaalisesti moni kokee enemmän yksinäisyyttä, ahdistusta ja merkityksettömyyttä kuin ennen. Jos ego olisi ratkaisu, tämän kehityksen pitäisi johtaa pysyvään tyytyväisyyteen. Käytännössä näin ei näytä tapahtuvan.
Paramparamme filosofia ei kuitenkaan pyri tuhoamaan minuutta. Se pyrkii poistamaan ahaṅkāran ja paljastamaan sen, mitä kutsutaan nimellä svarūpa – ihmisen alkuperäinen identiteetti. Ajatuksena on, ettei minuus katoa, vaan vapautuu vääristä samaistumisista. Tällöin elämä ei enää pyöri pakonomaisesti kysymyksen "mitä minä saan?" ympärillä, vaan huomio siirtyy kohti totuutta, myötätuntoa, palvelua ja aitoa yhteyttä toisiin.
Siksi sanoisin, ettei ihminen ole varsinaisesti valinnut itseään. Hän on valinnut väärän käsityksen itsestään. Se on paljon syvempi ongelma kuin pelkkä itsekkyys, sillä kaikki toiminta rakentuu sen perustalle.

Anonyymi00017 kirjoitti:

"Ego on itse-sanana nykyään ja se on vielä vahvempi, piittaamattomampi ja ulkokultaisempi kuin minä-sana. Ihminen on valinnut itsensä."

Tuo havainto osuu osittain oikeaan, mutta se kaipaa tarkennusta.
Ongelma ei ole siinä, että ihmisellä olisi "ego", sillä persoonallisuus ja yksilöllisyys eivät itsessään ole ongelmia. Sanskritissa käytetään käsitettä ahaṅkāra, joka tarkoittaa kirjaimellisesti "minän rakentajaa". Se on vääristynyt samaistuminen siihen, mitä emme pohjimmiltamme ole. Ahaṅkāra saa ihmisen ajattelemaan: "Minä olen tämä keho", "Minä olen ajatukseni", "Minä olen saavutukseni", "Minä olen muita tärkeämpi."
Kun nykyään puhutaan egosta, tarkoitetaan usein juuri tätä ilmiötä. Kulttuuri rohkaisee rakentamaan yhä vahvempaa minäkuvaa, korostamaan omaa ainutlaatuisuutta, hankkimaan näkyvyyttä ja etsimään jatkuvaa vahvistusta omalle identiteetille. Silti tämä ei kuitenkaan ratkaise sisäistä tyhjyyttä, vaan usein syventää sitä. Mitä enemmän ahaṅkāraa ruokitaan, sitä enemmän ihminen tarvitsee ulkopuolista vahvistusta.
Todellinen ongelma ei siis ole sana "ego", vaan väärä identiteetti. Sanskritissa tätä kutsutaan nimellä dehātma-buddhi – käsitys, että "minä olen tämä keho". Kun koko identiteetti rakentuu kehon, aseman, varallisuuden, mielipiteiden tai sosiaalisen roolin ympärille, elämä muuttuu helposti kilpailuksi, vertailuksi ja peloksi menettää se, mihin on samaistunut.
Tästä näkökulmasta voidaan sanoa, että ihminen on valinnut itsensä palvonnan kohteeksi. Se näkyy kulutuskulttuurissa, sosiaalisessa mediassa ja jatkuvassa itsensä brändäämisessä. Silti paradoksaalisesti moni kokee enemmän yksinäisyyttä, ahdistusta ja merkityksettömyyttä kuin ennen. Jos ego olisi ratkaisu, tämän kehityksen pitäisi johtaa pysyvään tyytyväisyyteen. Käytännössä näin ei näytä tapahtuvan.
Paramparamme filosofia ei kuitenkaan pyri tuhoamaan minuutta. Se pyrkii poistamaan ahaṅkāran ja paljastamaan sen, mitä kutsutaan nimellä svarūpa – ihmisen alkuperäinen identiteetti. Ajatuksena on, ettei minuus katoa, vaan vapautuu vääristä samaistumisista. Tällöin elämä ei enää pyöri pakonomaisesti kysymyksen "mitä minä saan?" ympärillä, vaan huomio siirtyy kohti totuutta, myötätuntoa, palvelua ja aitoa yhteyttä toisiin.
Siksi sanoisin, ettei ihminen ole varsinaisesti valinnut itseään. Hän on valinnut väärän käsityksen itsestään. Se on paljon syvempi ongelma kuin pelkkä itsekkyys, sillä kaikki toiminta rakentuu sen perustalle.

Lue lisää

Siksi sanoisin, ettei ihminen ole varsinaisesti valinnut itseään. Hän on valinnut väärän käsityksen itsestään. Se on paljon syvempi ongelma kuin pelkkä itsekkyys, sillä kaikki toiminta rakentuu sen perustalle.

Anonyymi00018 kirjoitti:

Siksi sanoisin, ettei ihminen ole varsinaisesti valinnut itseään. Hän on valinnut väärän käsityksen itsestään. Se on paljon syvempi ongelma kuin pelkkä itsekkyys, sillä kaikki toiminta rakentuu sen perustalle.

Lue lisää

Ihmiset ovat paljon kysyneet seksuaalisuudesta.



Siihen vastaa V. K. Prabhu, katkelmia, käännösvirheet suomen kielellä:


Prabhu vastaa:
En ole törmännyt termiin "seksuaalinen energia" ..., mutta on olemassa termi "himo", joka on aisteissa, mielessä ja älyssä. Himo ... syntyy aistielementtien kontemplaatiosta, joka on kosketuksissa intohimon gunan kanssa.
Kun halu nauttia elämästä ilmenee vetovoimana vastakkaista sukupuolta kohtaan, tätä sisäistä voimaa voidaan perinteisesti kutsua "seksuaalienergiaksi". Se ei kuitenkaan ole mikään erityinen energia. Emme esimerkiksi sano, että jääkaapin sähköä kutsutaan "jäähdytysenergiaksi" ja että pesukoneen sähkö ilmenee "pesuenergiana". Energia on energiaa. Se on yksinkertaisesti kyky tehdä työtä. Ja se, millä alalla tämä energia ilmenee, on erityistapaus.
Jos se ilmenee alemmissa chakroissa, se ilmenee kasautumisena ja seksuaalisena toimintana.

Anonyymi00019 kirjoitti:

Ihmiset ovat paljon kysyneet seksuaalisuudesta.



Siihen vastaa V. K. Prabhu, katkelmia, käännösvirheet suomen kielellä:


Prabhu vastaa:
En ole törmännyt termiin "seksuaalinen energia" ..., mutta on olemassa termi "himo", joka on aisteissa, mielessä ja älyssä. Himo ... syntyy aistielementtien kontemplaatiosta, joka on kosketuksissa intohimon gunan kanssa.
Kun halu nauttia elämästä ilmenee vetovoimana vastakkaista sukupuolta kohtaan, tätä sisäistä voimaa voidaan perinteisesti kutsua "seksuaalienergiaksi". Se ei kuitenkaan ole mikään erityinen energia. Emme esimerkiksi sano, että jääkaapin sähköä kutsutaan "jäähdytysenergiaksi" ja että pesukoneen sähkö ilmenee "pesuenergiana". Energia on energiaa. Se on yksinkertaisesti kyky tehdä työtä. Ja se, millä alalla tämä energia ilmenee, on erityistapaus.
Jos se ilmenee alemmissa chakroissa, se ilmenee kasautumisena ja seksuaalisena toimintana.

Lue lisää

Jatketaan siis:


Ihmiset ovat paljon kysyneet seksuaalisuudesta.

Monet puhuvat nykyään "seksuaalienergiasta" ikään kuin kyse olisi omasta erityisestä energialajistaan. Paramparamme filosofiassa tällaista käsitettä ei varsinaisesti käytetä. Sanskritissa puhutaan sen sijaan kāmasta (halu, himo), icchā-śaktista (tahdon tai halun voimasta) sekä kolmesta guṇasta, jotka värittävät tietoisuuden toimintaa.
Kāma ei tarkoita pelkästään seksuaalista halua. Se tarkoittaa yleisemmin halua hankkia itselleen nautintoa aistien välityksellä. Seksuaalinen vetovoima on vain yksi kāman ilmenemismuoto.
Kāma ei synny tyhjästä. Kun mieli (manas) viipyy jatkuvasti aistikohteissa (viṣaya), syntyy kiintymys (saṅga). Kiintymyksestä syntyy halu (kāma), ja estyneenä sama voima muuttuu turhautumiseksi ja vihaksi (krodha). Toisin sanoen seksuaalinen halu ei ole irrallinen energia, vaan seurausta siitä, mihin tietoisuus (citta) suuntautuu.

Anonyymi00020 kirjoitti:

Jatketaan siis:


Ihmiset ovat paljon kysyneet seksuaalisuudesta.

Monet puhuvat nykyään "seksuaalienergiasta" ikään kuin kyse olisi omasta erityisestä energialajistaan. Paramparamme filosofiassa tällaista käsitettä ei varsinaisesti käytetä. Sanskritissa puhutaan sen sijaan kāmasta (halu, himo), icchā-śaktista (tahdon tai halun voimasta) sekä kolmesta guṇasta, jotka värittävät tietoisuuden toimintaa.
Kāma ei tarkoita pelkästään seksuaalista halua. Se tarkoittaa yleisemmin halua hankkia itselleen nautintoa aistien välityksellä. Seksuaalinen vetovoima on vain yksi kāman ilmenemismuoto.
Kāma ei synny tyhjästä. Kun mieli (manas) viipyy jatkuvasti aistikohteissa (viṣaya), syntyy kiintymys (saṅga). Kiintymyksestä syntyy halu (kāma), ja estyneenä sama voima muuttuu turhautumiseksi ja vihaksi (krodha). Toisin sanoen seksuaalinen halu ei ole irrallinen energia, vaan seurausta siitä, mihin tietoisuus (citta) suuntautuu.

Lue lisää

Voimme käyttää yksinkertaista vertausta. Sähkö on samaa sähköä riippumatta siitä, käyttääkö jääkaappi sitä jäähdyttämiseen, uuni lämmittämiseen vai tietokone laskemiseen. Energia ei muutu toiseksi energiaksi, vaan sama energia ilmenee eri tavoin riippuen siitä, minkä laitteen läpi se kulkee.
Samalla tavalla ihmisessä oleva elinvoima ei jakaudu erillisiin "seksuaali-", "luovuus-" tai "henkisiin" energioihin.


Sama tietoisuuden voima ilmenee eri tavoin riippuen siitä, millaiset saṁskārat, guṇat ja kiinnostuksen kohteet hallitsevat mieltä.

Ratkaisevaa ei ole energian fyysinen sijainti kehossa, vaan tietoisuuden suunta. Jos mieli on jatkuvasti aistinautintojen vallassa, seksuaalinen halu pysyy voimakkaana riippumatta siitä, mitä tekniikoita harjoitetaan. Jos taas tietoisuus puhdistuu, sama sisäinen voima alkaa ilmetä itsehillintänä, selkeytenä, myötätuntona, luovuutena ja kykynä sitoutua pitkäjänteisiin päämääriin.

Anonyymi00021 kirjoitti:

Voimme käyttää yksinkertaista vertausta. Sähkö on samaa sähköä riippumatta siitä, käyttääkö jääkaappi sitä jäähdyttämiseen, uuni lämmittämiseen vai tietokone laskemiseen. Energia ei muutu toiseksi energiaksi, vaan sama energia ilmenee eri tavoin riippuen siitä, minkä laitteen läpi se kulkee.
Samalla tavalla ihmisessä oleva elinvoima ei jakaudu erillisiin "seksuaali-", "luovuus-" tai "henkisiin" energioihin.


Sama tietoisuuden voima ilmenee eri tavoin riippuen siitä, millaiset saṁskārat, guṇat ja kiinnostuksen kohteet hallitsevat mieltä.

Ratkaisevaa ei ole energian fyysinen sijainti kehossa, vaan tietoisuuden suunta. Jos mieli on jatkuvasti aistinautintojen vallassa, seksuaalinen halu pysyy voimakkaana riippumatta siitä, mitä tekniikoita harjoitetaan. Jos taas tietoisuus puhdistuu, sama sisäinen voima alkaa ilmetä itsehillintänä, selkeytenä, myötätuntona, luovuutena ja kykynä sitoutua pitkäjänteisiin päämääriin.

Lue lisää

Tästä syystä pelkkä pidättäytyminen ei ole riittävä ratkaisu. Jos kāma vain tukahdutetaan, se etsii helposti uuden ilmenemismuodon: vallanhimona, ahneutena, kateutena, huomionhakuisuutena tai pakonomaisena tarpeena saada hyväksyntää. Energia ei katoa, koska ongelma ei ollut energia vaan ahaṅkāra ja siihen liittyvät saṁskārat.
Todellinen muutos alkaa, kun citta vapautuu vähitellen rajo-guṇan ( ja tamo-guṇan (tietämättömyys, passiivisuus) vaikutuksesta ja vakautuu sattva-guṇaan. Sekään ei ole lopullinen päämäärä, mutta se luo perustan syvemmälle sisäiselle muutokselle.
Kun kāma ei enää hallitse cittaa, sama elinvoima alkaa luonnollisesti ilmetä rakentavammilla tavoilla ilman, että sitä tarvitsee väkisin tukahduttaa.

Anonyymi00022 kirjoitti:

Tästä syystä pelkkä pidättäytyminen ei ole riittävä ratkaisu. Jos kāma vain tukahdutetaan, se etsii helposti uuden ilmenemismuodon: vallanhimona, ahneutena, kateutena, huomionhakuisuutena tai pakonomaisena tarpeena saada hyväksyntää. Energia ei katoa, koska ongelma ei ollut energia vaan ahaṅkāra ja siihen liittyvät saṁskārat.
Todellinen muutos alkaa, kun citta vapautuu vähitellen rajo-guṇan ( ja tamo-guṇan (tietämättömyys, passiivisuus) vaikutuksesta ja vakautuu sattva-guṇaan. Sekään ei ole lopullinen päämäärä, mutta se luo perustan syvemmälle sisäiselle muutokselle.
Kun kāma ei enää hallitse cittaa, sama elinvoima alkaa luonnollisesti ilmetä rakentavammilla tavoilla ilman, että sitä tarvitsee väkisin tukahduttaa.

Lue lisää

Pelkkä tahdonvoimalla tapahtuva pidättäytyminen, "hampaat irvessä" tapahtuva halujen tukahduttaminen, voi toimia jonkin aikaa. Ihminen pystyy ehkä ulkoisesti hallitsemaan käyttäytymistään viikkoja, kuukausia tai jopa vuosia. Mutta jos tietoisuus (citta) ei muutu eikä mieleen juurtuneita vaikutelmia (saṁskāra) vähitellen puhdisteta, tukahdutetut halut eivät ole kadonneet. Ne ovat vain odottamassa sopivaa tilaisuutta nousta uudelleen esiin.
Pelkkä ulkoinen pidättyminen ei poista halun "makua" (rasa tai āsakti). Niin kauan kuin mieli pitää aistinautintoa todellisena onnen lähteenä, kāma säilyy tietoisuudessa piilevänä.

Anonyymi00023 kirjoitti:

Pelkkä tahdonvoimalla tapahtuva pidättäytyminen, "hampaat irvessä" tapahtuva halujen tukahduttaminen, voi toimia jonkin aikaa. Ihminen pystyy ehkä ulkoisesti hallitsemaan käyttäytymistään viikkoja, kuukausia tai jopa vuosia. Mutta jos tietoisuus (citta) ei muutu eikä mieleen juurtuneita vaikutelmia (saṁskāra) vähitellen puhdisteta, tukahdutetut halut eivät ole kadonneet. Ne ovat vain odottamassa sopivaa tilaisuutta nousta uudelleen esiin.
Pelkkä ulkoinen pidättyminen ei poista halun "makua" (rasa tai āsakti). Niin kauan kuin mieli pitää aistinautintoa todellisena onnen lähteenä, kāma säilyy tietoisuudessa piilevänä.

Lue lisää

Tämän vuoksi ihminen saattaa pitkänkin pidättäytymisen jälkeen palata entisiin tapoihinsa tai jopa vajota niitä syvemmälle. Syynä ei ole tahdonvoiman puute, vaan se, että saṁskārat ja vāsanāt – syvälle mieleen juurtuneet taipumukset ja mieltymykset – ovat edelleen olemassa. Kun sopiva ärsyke ilmaantuu, vanha ajattelumalli aktivoituu lähes automaattisesti.
Todellinen muutos alkaa vasta silloin, kun itse tietoisuus muuttuu. Kun citta puhdistuu (citta-śuddhi), vanhat saṁskārat menettävät vähitellen voimansa ja niiden tilalle syntyy uusia, terveempiä taipumuksia. Tällöin itsehillintä ei enää perustu jatkuvaan sisäiseen taisteluun, vaan siihen, että mieli ei enää koe entisiä nautintoja yhtä kiehtovina.
Tästä syystä emme pidä tukahduttamista lopullisena ratkaisuna. Se voi olla väliaikainen apukeino, mutta ilman tietoisuuden muutosta siitä tulee helposti pelkkä jännitteen kasaamista. Ennemmin tai myöhemmin paine purkautuu, ellei ihmisen tapa nähdä itsensä, kehonsa ja elämänsä tarkoitus muutu samalla.

Anonyymi00024 kirjoitti:

Tämän vuoksi ihminen saattaa pitkänkin pidättäytymisen jälkeen palata entisiin tapoihinsa tai jopa vajota niitä syvemmälle. Syynä ei ole tahdonvoiman puute, vaan se, että saṁskārat ja vāsanāt – syvälle mieleen juurtuneet taipumukset ja mieltymykset – ovat edelleen olemassa. Kun sopiva ärsyke ilmaantuu, vanha ajattelumalli aktivoituu lähes automaattisesti.
Todellinen muutos alkaa vasta silloin, kun itse tietoisuus muuttuu. Kun citta puhdistuu (citta-śuddhi), vanhat saṁskārat menettävät vähitellen voimansa ja niiden tilalle syntyy uusia, terveempiä taipumuksia. Tällöin itsehillintä ei enää perustu jatkuvaan sisäiseen taisteluun, vaan siihen, että mieli ei enää koe entisiä nautintoja yhtä kiehtovina.
Tästä syystä emme pidä tukahduttamista lopullisena ratkaisuna. Se voi olla väliaikainen apukeino, mutta ilman tietoisuuden muutosta siitä tulee helposti pelkkä jännitteen kasaamista. Ennemmin tai myöhemmin paine purkautuu, ellei ihmisen tapa nähdä itsensä, kehonsa ja elämänsä tarkoitus muutu samalla.

Lue lisää

On myös hyvä selventää, että tässä ei puhuta New Age -ajattelusta eikä sen harjoitusmenetelmistä. Paramparamme filosofia on miljardeja vuosia vanha tietoperinne, jonka lähtökohdat, käsitteet ja päämäärät eroavat olennaisesti New Age -liikkeen näkemyksistä. Vaikka molemmissa saatetaan käyttää sanoja kuten "energia", niiden merkitys ei ole sama. Meillä huomio kohdistuu ennen kaikkea tietoisuuden (citta), halun (kāma), mieleen juurtuneiden vaikutelmien (saṁskāra) ja väärän samaistumisen (ahaṅkāra) ymmärtämiseen ja muuttumiseen, ei erilaisten energiaharjoitusten tai esoteeristen tekniikoiden harjoittamiseen.

Anonyymi00025 kirjoitti:

On myös hyvä selventää, että tässä ei puhuta New Age -ajattelusta eikä sen harjoitusmenetelmistä. Paramparamme filosofia on miljardeja vuosia vanha tietoperinne, jonka lähtökohdat, käsitteet ja päämäärät eroavat olennaisesti New Age -liikkeen näkemyksistä. Vaikka molemmissa saatetaan käyttää sanoja kuten "energia", niiden merkitys ei ole sama. Meillä huomio kohdistuu ennen kaikkea tietoisuuden (citta), halun (kāma), mieleen juurtuneiden vaikutelmien (saṁskāra) ja väärän samaistumisen (ahaṅkāra) ymmärtämiseen ja muuttumiseen, ei erilaisten energiaharjoitusten tai esoteeristen tekniikoiden harjoittamiseen.

Lue lisää

On myös hyvä selventää, että tässä ei puhuta New Age -ajattelusta eikä sen harjoitusmenetelmistä. Paramparamme filosofia on miljardeja vuosia vanha tietoperinne, jonka lähtökohdat, käsitteet ja päämäärät eroavat olennaisesti New Age -liikkeen näkemyksistä.


Universumin ikä

Kirjailija ja tutkija Siddhartha Chhabra on julkaissut tutkimustuloksensa kirjassa nimeltä The Big Bang and the Sages. Yksi merkittävimmistä tiedoista on puranien mukainen universumin ikä. Jo useiden tuhansien vuosien ajan puranat ovat sisältäneet yksityiskohtaisia kuvauksia universumimme historiasta ja sen syntymävuodesta.

Kun vedalaiset aikayksiköt muunnetaan länsimaisiksi aikayksiköiksi, puranien mukainen maailmankaikkeuden syntyajankohta on 13,82 miljardia vuotta sitten.

Viimeisen sadan vuoden aikana tieteellinen tutkimus on vähitellen lähestynyt puranien mukaista ajankohtaa. Viimeisimpien kosmologien arvioiden mukaan maailmankaikkeus on 13,801 miljardia vuotta vanha.

https://medium.com/@aresynshaw.work/hinduism-where-science-is-religion-part-2-bce6336ff500

Anonyymi00026 kirjoitti:

On myös hyvä selventää, että tässä ei puhuta New Age -ajattelusta eikä sen harjoitusmenetelmistä. Paramparamme filosofia on miljardeja vuosia vanha tietoperinne, jonka lähtökohdat, käsitteet ja päämäärät eroavat olennaisesti New Age -liikkeen näkemyksistä.


Universumin ikä

Kirjailija ja tutkija Siddhartha Chhabra on julkaissut tutkimustuloksensa kirjassa nimeltä The Big Bang and the Sages. Yksi merkittävimmistä tiedoista on puranien mukainen universumin ikä. Jo useiden tuhansien vuosien ajan puranat ovat sisältäneet yksityiskohtaisia kuvauksia universumimme historiasta ja sen syntymävuodesta.

Kun vedalaiset aikayksiköt muunnetaan länsimaisiksi aikayksiköiksi, puranien mukainen maailmankaikkeuden syntyajankohta on 13,82 miljardia vuotta sitten.

Viimeisen sadan vuoden aikana tieteellinen tutkimus on vähitellen lähestynyt puranien mukaista ajankohtaa. Viimeisimpien kosmologien arvioiden mukaan maailmankaikkeus on 13,801 miljardia vuotta vanha.

https://medium.com/@aresynshaw.work/hinduism-where-science-is-religion-part-2-bce6336ff500

Lue lisää

On myös hyvä selventää, että tässä ei puhuta New Age -ajattelusta eikä sen harjoitusmenetelmistä. Paramparamme filosofia on miljardeja vuosia vanha tietoperinne, jonka lähtökohdat, käsitteet ja päämäärät eroavat olennaisesti New Age -liikkeen näkemyksistä.


Carl Edward Sagan (9. marraskuuta 1934 - 20. joulukuuta 1996) oli yhdysvaltalainen tähtitieteilijä, kirjailija, astrofyysikko ja kosmologi.

Hän sanoi

"Tietääkseni hindulaisuus on ainoa muinainen uskonnollinen perinne maapallolla, jossa puhutaan oikeasta aikaskaalasta.

Länsimaissa ihmisillä on sellainen käsitys, että on luonnollista, että maailmankaikkeus on muutaman tuhannen vuoden ikäinen, ja se, että se on miljardeja vuosia, on järjetöntä, eikä kukaan voi ymmärtää sitä.

https://mallstuffs.com/Blogs/BlogImages/Hinduism-greatness-quotes-by-gamous-philosophers-and-scientists0.png


Hindujen käsitys on hyvin selkeä. Tässä on suuri maailmankulttuuri, joka on aina puhunut miljardeista vuosista.

Vuosituhansia ennen kuin eurooppalaiset olivat valmiita luopumaan raamatullisesta ajatuksesta, jonka mukaan maailma oli muutaman tuhannen vuoden ikäinen, mayat ajattelivat miljoonista ja hindut miljardeista vuosista.

..., jonka mukaan kosmoksessa itsessään tapahtuu valtava, jopa ääretön määrä kuolemia ja jälleensyntymisiä. Se on ainoa jonka aikaskaalat vastaavat nykyaikaisen tieteellisen kosmologian aikaskaaloja. Sen syklit ulottuvat tavallisesta päivästä ja yöstä Brahman päivään ja yöhön, joka on 8,64 miljardia vuotta pitkä.


https://mallstuffs.com/Blogs/BlogImages/Hinduism-greatness-quotes-by-gamous-philosophers-and-scientists0.png

Vuosituhansia ennen kuin eurooppalaiset olivat valmiita luopumaan raamatullisesta ajatuksesta, jonka mukaan maailma oli muutaman tuhannen vuoden ikäinen, mayat ajattelivat miljoonista ja hindut miljardeista vuosista.

Anonyymi00018 kirjoitti:

Siksi sanoisin, ettei ihminen ole varsinaisesti valinnut itseään. Hän on valinnut väärän käsityksen itsestään. Se on paljon syvempi ongelma kuin pelkkä itsekkyys, sillä kaikki toiminta rakentuu sen perustalle.

Lue lisää

Hops!