Kateus Kokkolassa

Kokkolan Kingsi on erinomainen laulaja, ja hänellä on komea ja kantava ääni. Eläinystävänä mies osaa "laulaa" jopa lintujen kanssa...
Ressu pärjäisi myös tangomarkkinoilla. Mies on muuten erinomainen tanssijakin. Pitää ollakin upseerina ja herrasmiehenä. Åke Blomqvistin kurssin käyneenä. Missejä tanssittanut parkettien partaveitsi. Tuskin löytyy Soiten alueelta yhtä taitavaa ei-ammattilaista tanssijaa...
Ressun taidot nähtiin jo Perhon Seurojentalon tanssisalissa, nyrkkeilyn Suomen Mestarina, sekä aikaa ennen Kadettikoulua...

Pitäisi olla jotain konkreetista näyttöä. Yksi puutarhajuttu ei riitä miksikään.

Miksi ylistätte Reijoa?

Ressu on sellainen menneiden aikojen rappiostriimaaja ajalta ennen youtubea.

Siinä saa työkamut ryypätä, rällästää ja ilkamoida, kun repa asetti riman katuojaan.

Kokkolalainen, tyhmää yleistystä. Tämä idiotismi on täällä palstalla oleva psykopaattien luoma tyhjyys. Nämä jutut voi olla 99% keksittyjä tai sitten ei ole. Mikä hyöty täällä näille kirjoituksille on. Ei mikään, vaan täyttä palstalle suoltamista ja totuuksien vääristämistä. Oma nimi virallisesti alle tai sitten asiaa ei ole olemassakaan. Ja silloinkin voi olla ilman todistetta mistään. Kaikki täällä kuin tuulen henkäys, ei vaikuta mihinkään mitenkään. Niin kuin 3 vuotias oppinut juuri puhumaan ja selittää mitä osaa.

Iskä on yksinäinen ja vielä narsisti. Antakaa hänen kirjoitella ja vastailla itselleen täällä niin ei ole ihmisten ilmoilla sekoilemassa.

Reijo Kivelän lempipaikka puutarhassa on etelänpuoleinen terassi. Se on mieluinen paikka etenkin aurinkoisena päivänä. Riippumattokin kutsuu isäntää joskus loikoilemaan.

Kivelät ovat tehneet paljon työtä puutarhansa eteen. Talon ostohetkellä piha oli alkutekijöissään. Kaupanteosta oli aikaa yli 20 vuotta, talo oli silloin lähes uusi.

- Piha oli aivan luonnotilassa. Kukkapenkit vaativat valtavasti työtä, selittää Reijo Kivelä.

Konevoimaa ei ole käytetty oikeastaan kuin suihkulähteen altaan kaivamiseen. 4,5 metriä pitkä ja kolme metriä leveä allas oli suurityöinen kaivettava jopa koneelle. Syvyyttäkin altaalla on melkoisesti, talon isäntää vyötärölle saakka.

Allas on koristeltu kivin ja siinä solisee suihkulähde. Kiviä Reijo Kivelä arvioi olevan ehkä kymmeniä tuhansia ja kaikki ovat itse valittuja. Aiemmin altaalla oli muutakin käyttöä.

- Kun lapset olivat pieniä, se oli uimalammikkona.

Allas on saanut ympärilleen veden läheisyydessä viihtyviä kasveja. Niistä voidaan mainita muun muassa siperian kurjenmiekka, saniaisia, iiriksiä ja konnantatar.

Perinnekasvit kunniaan
Kivelät ovat tietoisesti valinneet puutarhaansa perinnekasveja. Syykin on selvä. Perinnekasvit viihtyvät näissä oloissa, kestävät hyvin ja selviävät talvesta. Uuttakin he toki mielellään kokeilevat.

- Tänä vuonna uusin on seinustalla oleva viiniköynnös, esittelee Reijo Kivelä.

Lämpöinen kesä on ollut Kivelän puutarhalle hyvä. Puutarhaa ei isännän mukaan ole tarvinnut kastella, eikä lannoittaa. Multaa kyllä on keväällä vaihdettu. Ruusut oli keväällä vaikea saada kasvamaan. Nyt nekin ovat hyvässä kasvuvauhdissa. Reijo Kivelä harmittelee vain kukkien puutetta ruusupensaissa.

- Vuodet eivät ole veljeksiä keskenään.

Koko kesän kukkaloisto
Reijo ja Marja-Liisa Kivelän puutarhassa tavoitteena on se, että kukkivia kasveja riittää keväästä myöhäiseen syksyyn. Tavoitteen saavuttaminen vaatii miettimistä ja suunnittelua. Yhdessä penkissä on jopa 30-40 kasvia.

- Joka penkissä on aina muutama kukka kukassa, sanoo Reijo Kivelä.

Keväällä Kivelöiden puutarhassa ihastellaan pihan eteläpuolella muun muassa sinivuokkojen kukkimista. Samassa penkissä myöhemmin kukkaan puhkeavat muun muassa kiurunkannus, mukulaleinikit, jumaltenkukka ja pionit. Nyt kukassa ovat muun muassa köynnösruusut ja kärhö. Syksyllä kukkaloisto jatkuu esimerkiksi ruskopäivänliljan voimin.

Talon pohjoispuolelle on istutettu erilaista kasvillisuutta. Sieltä löytyy myös kiven päällä oleva huvimaja, joka toimii ruoanlaittopaikkana. Kasveista pohjoispuolella viihtyy muun muassa köynnöshortensia, joka on ollut jo vuosikymmenet kiipimäjuurillaan kivessä tiukasti kiinni.

Hortensian ei oikeastaan pitäisi menestyä paikassa ollenkaan. Yhtä kikkaa kasvatuksen onnistumiseksi ei tietenkään ole, mutta pienen vinkin kasvien piristämiseksi Reijo Kivelä paljastaa.

- Huuhtelen piimäpurkin ja kaadan huuhteluveden juuristoon, niin a´vot, kyllä kukat tykkäävät.

Mullan kalkitsemista tai tuhkaa Reijo Kivelä ei hortensialle suosittele.

Aiheesta enemmän Suomi24kokkola palstalla

Vaahtera ("nenäpuu") ja tammi tekevät valtavan määrän siemeniä. Ressun pihalla kasvaa 3 "aikuista" vaahteraa, ja 4 tammea. Niiden "poikasia" ilmestyy pitkin pihaa. Tosin orava ennättää kerätä valtaosan siemenistä ja terhoista varastoonsa, ennen kuin ne ehtivät itää.
Ressu on kerännyt kaikkien kasvien, mm satojen perennojen kypsiä siemeniä syksyisin sangollise, hän antaa niiden saada kylmäkäsittelyn talven ajan ulkovarastossa, ja kylvää keväällä siemenet pitkin metsäaukioita, vesistöjen rantoja, kesantopeltoja yms. Joten, älkää ihmetelkö, jos ja kun näette ihania kukkivia ketoja: lampien (Tervalampeni), hulevesialtaiden, jokien ja puronvarsien rantaniittyjä jne. Kiitos Ressu tästä työstä, nenäpuita on nykyisin niin paljon!

Kokkolan alueella ei kasva luontaisesti suuria, satoja vuosia vanhoja muinaistammia, sillä Kokkola sijaitsee selvästi Suomen luontaisen tammivyöhykkeen pohjoispuolella. Tammen luontainen pohjoisraja kulkee linjalla Rauma–Tampere–Lappeenranta.
Kokkolasta ja sen lähiympäristöstä löytyy kuitenkin istutettuja tammeja sekä nuorempia puulajikokoelmia:
• Lehtorannan puulajipuisto: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän (KPEDU) ylläpitämässä arboretumissa kasvaa metsätammeja, joita käytetään oppimistarkoituksiin ja pohjoisten olosuhteiden testaamiseen.
• Puistojen ja pihojen koristetammet: Kokkolan vanhoissa puistoissa ja vanhojen kiinteistöjen pihoilla kasvaa jonkin verran istutettuja tammia. Kaupungin tunnetuin ja suurin puu ei kuitenkaan ole tammi, vaan Englanninpuistossa sijaitseva jättimäinen poppeli.