Se oli kai viralliselta nimeltään Pyhäinpäivä. On jäänyt mieleen 50/60 -luvulta äärettömän ikävänä
päivänä ainakin silloiselle nuorisolle. Kaikki baarit, elokuvateatterit ja muut olivat kokonaan kiinni, tanssipaikoista puhumattakaan. Yleisradion ainoa kanava (Lahti Suomi) soitti yhden kanavan kautta raskasta hengellistä virrenveisuuta ja muuta vastaavaa musiikkia aamusta iltaan tosin muutoinkin. Muina aikoina kuului ohjelma nimeltä Maamiehen tietolaari. Televisiota ja kaljabaareja ja muita sellaisia ei ollut olemassakaan kuten ei koko keskioluttakaan. Pienemmillä paikkakunnilla oli tosi ankean näköistä kun kauppojen ikkunatkin oli pimeinä.
Koulussa uskonnonopettaja oli haltioissaan tietysti! Vanha körttiläis vanhapiika jostain Pohjanmaalta. Muistan kun hän aivan tosissaan väitti esim. Pitkäperjantaina aina olevan huono ja ruma ilma. En muista oliko hänellä joku vakiosää myös Pyhäinpäivälle. Varmaan Pohjois Koreassakin on ollut hilpeämpi tunnelma jo silloin.
Oi, niitäkin aikoja!
päivänä ainakin silloiselle nuorisolle. Kaikki baarit, elokuvateatterit ja muut olivat kokonaan kiinni, tanssipaikoista puhumattakaan. Yleisradion ainoa kanava (Lahti Suomi) soitti yhden kanavan kautta raskasta hengellistä virrenveisuuta ja muuta vastaavaa musiikkia aamusta iltaan tosin muutoinkin. Muina aikoina kuului ohjelma nimeltä Maamiehen tietolaari. Televisiota ja kaljabaareja ja muita sellaisia ei ollut olemassakaan kuten ei koko keskioluttakaan. Pienemmillä paikkakunnilla oli tosi ankean näköistä kun kauppojen ikkunatkin oli pimeinä.
Koulussa uskonnonopettaja oli haltioissaan tietysti! Vanha körttiläis vanhapiika jostain Pohjanmaalta. Muistan kun hän aivan tosissaan väitti esim. Pitkäperjantaina aina olevan huono ja ruma ilma. En muista oliko hänellä joku vakiosää myös Pyhäinpäivälle. Varmaan Pohjois Koreassakin on ollut hilpeämpi tunnelma jo silloin.
Oi, niitäkin aikoja!
Vastaukset 25
Vanhimmat
Kalenterissa edelleen lukee Pyhäinpäivä. Halloween on jenkkien juhla jota matkitaan nyt täälläkin.
Ennen vanhaan nimi oli Pyhäinmiesten päivä. Vainajien päivästä meilläpäin puhuttiin.
Haudoille vietiin kynttilät, muuten viettiin rauhallista pyhäpäivää kotona. Kekrihän on vanha suomalainen juhla jota monet ovat juhlineet Pyhäinpäivänä ja sitä juhlitaan edelleen.
Kekri eli sadonkorjuujuhla. Pitääkin tehdä Kekrinä jotain hyvää perinteistä ruokaa, vaikka Ohrapuuroa ja kaivaa pakastimesta Perunalaatikkoa.
Kekri on suomalainen sadonkorjuujuhla-aika, sille ei määrättyä, yhtä päivää, vaan sitä juhlitaan kun kaikki sato on korjattu, yleensä se ajoittuu loka-marraskuulle.
Saahan sitä juhlia samaan aikaan kuin on Pyhäinpäivä tai jenkkien Halloween (jos joku on mieluummin "jenkki" kuin suomalainen), mutta Kekri on kuitenkin olemukseltaan ihan muuta, siihen ei liity vainajia vaan varsin eläväisiä ihmisiä.
Kekri on syömistä, juomista (ja naimista) ja tuohon ylenmääräiseen ruokajuhlaan tuppautuvat sitten myös paikkakunnan häjyt, shamaani kavereineen, vaatimaan sapuskoita ja sahtia myös itselleen (tulevan "joulupukin ja tonttujen" esikuvat) tai muuten sulta tapetaan karjaa, tai palaa mökki jouluna / tulevana pääsiäisenä!
Sama kiristäjäjengi ilmaantuu myös nuutinpäivänä (13. tammikuuta) ja uhkaukset on samat (nuuttipukit). Kekri- ja nuuttipukit olivat hurjan näköisiä, karvaturkki, parta, ja saattoi olla kirves kiinnitettynä "nenäksi"!
Mulla on näin ennen kekriä ollut aina ovikoristeena olkikranssi. Tuosta jumalattomasta menosta en piittaa, en juhli, mutta muistan sitä, muinaiskulttuuriimme kuuluneena osana.
"Olen suomalainen." Kuin myös kristittykin.
Eikös kekrin aikaan myös piiat ja rengit vaihtaneet työnantajaa.? Silloinhan oli sadot korjattu ja lehmät viety sisätiloihin, pellot kynnetty hevosilla. Kotieläinten kunto ja terveys tarkistettu. Ojat kaivettu valmiiksi lapioilla ennen roudan tuloa ym ym.
Joo... mahdollisesti kekrinä. Aika kurjaa jos työnantaja tuolloin, ennen talvea, vaihtoi palveluskuntaansa: hääti mierontielle!
Oletteko muuten lukeneet Auni Nuolivaaran kirjoja? Entisaikaan yhteiskunta, esim. piikojen osa saattoi olla hyvinkin kauhea. Ne kirjojen kertomukset ovat niin hirveitä, sydämettömiä, että suutuin ja lopulta, kesken kirjan löin kannet kiinni. Olin valmis Vallankumoukseen!
Eikö se mennyt niin, että palvelusväki sai palkkansa ja oli vapaa palveluksesta. Saattoivat vaihtaa työpaikkaa tai jäädä entiseen. Varmaan oli niitäkin työnantajia jotka antoivat potkut, ja niitä työntekijöitä jotka lähtivät muualle.
Kuitenkin talven tullessa töitä oli paljon vähemmän niin palvelijat saattoivat käydä kotiseuduillaan mikäli eivät olleet ihan paikallisia naapurista.
Näin muistelen lukeneeni.
"Palvelusväki" pääsi kotiseuduilleen tai ylipäänsä lomalle vasta sitten, kun Miina Sillanpää yms. edelläkävijät ajoivat työläisten oikeuksia siihen malliin, että palvelijat saivat vapaa-aikaa. Siihen saakka palvelija palveli kellon ympäri, yötä päivää.
Joka vanhoja muistaa sitä tikulla...
Jne.
Saahan sitä viettää Halloweenia kuka haluaa, joten ole hyvä vain! Se ei ole meidän suomalaisten perinnejuhliamme.
Onko joskus aikojen saatossa Pyhäinpäivän nimi ollut virallisestikin Vainajien päivä?
Onko kellään tallessa vanhoja Almanakkoja, niistä näkisi?
Ei ole koskaan ollut "vainajien päivä" vaan aina katol. pyhimysten / ortod. pyhien muistojuhlasta periytynyt Kaikkien Pyhien muistopäivä, Pyhäinpäivä.
Tuolloin muistetaan omia rakkaita. Saahan tuolloin muistaa itse pyhimyksiäkin, kuka haluaa.
Halloween on pahojen sielujen, kummitusten juhla.
Halloween ei ole koskaan ollut Pyhäinpäivä.
Pyhäinpäivä (Pyhäinmiestenpäivä) on edelleen Pyhäinpäivä ja tätä kristityt viettävät.
Halloween on brittiläisten pakanoiden eräänlainen oma, vastaversionsa Kaikkien Pyhien Päivälle.
Pyhäinpäivä on kristillinen, uskossa kuolleiden eli Kristuksessa pyhien muistopäivä, katolilaisuudessa myös pyhimysten päivä ja katolilaisuuden juhlapyhiin tämä alkujaan kuuluikin, siirtyi siitä luterilaisuuteen ja muihin kristillisiin kirkkoihin. Silloin sytytetään kynttilä näiden omien pyhien vainajiensa muistoksi, viedään haudoille, tai sytytetään vain kotona.
Jenkkien roskakulttuuriin kuuluu omia aina kaikki kaunis ja pyhä ja luoda siitä oma roskansa, niinpä he ovat omineet briteiltä vain Halloweenin, jossa kuolleet, sieluttomat ihmiset (kurpitsat) kiertävät "kuolleiden päivinä" uhkailemassa ja kiristämässä hyviä ihmisiä näiden ovilla. "Karkki tai kepponen". "Kepponen" = jokin ilkityö. Itselläni oli ulko-oveani kerran turmeltu kun tulin saunasta, en avannut (ollut avaamassa) ovea pummeille.
En koskaan avaa noille oveani, en myöskään suomalaisille pääsiäisnoidille, jotka ovat omineet temppunsa ortodoksilasten tavasta käydä kristillisesti virpoen siunaamassa ihmisiä näiden ovilla, myyden virpojien oksia ja saaden siitä jotain "palkkaa" ("Sulle vitsa, mulle palkka!"). Ortodoksit kiertävät Palmusunnuntaina ja noitien taas kuuluisi vasta seuraavana lauantaina.
Tänä Pyhäinpäivän aattona menen Malmille isovanhempieni haudalle. Siistin sen ja laitan kauniiksi. Haravoin pienellä puutarhaharavalla kiven ympäristön lehdistä ja roskista ja kaivan pienellä kuokalla kuopat, laitan niihin kynttilät ja koristehiekkaa niiden ympärille, ehkä pienen tekokukan aivan kiven eteen, niin ei ole aivan musta maa.
Samaten käyn siellä itseäni hiukan vanhemman isäni serkun haudalla, joka vaikuttaa aina autiolta ja tyhjältä. Lähiomaistensa haudalla on aina kymmenen kynttilää ja muita koristuksia, mutta lapsuuden serkkuni on aina yksin. Kuoli yllättäen syöpään.
Jouluna menen vanhempieni haudalle. Aiemmin kävin samana päivänä (taksilla) noilla kahdella eri hautausmaalla, mutta enää en jaksa. 🕯🕯
Hoksasin juuri, että mullehan tulee huomenna kauppatilaus, joten laitoin tilaukseen Callunan, eli eräänlaisen koristeellisen kanervan (muita ei ollut). Vien sen haudalle, en tarvitse tekokukkaa.
Luin äsken artikkelin Malmin hautausmaan isosta puusta.
Se on saanut kuolemantuomion. Oli ensin katkennut iso oksa. Sitten kasvanut koko puu vinoon. On nyt altis myrskyille ja raskaalle lumen painolle. Siis vaarallinen? Kehotettiin nyt käydä katsomassa vielä kun voi. Joku vaahtera se on.
Malmin hautausmaa on nätti ja siellä on upeita hiljentymispaikkoja.
Täytyy käydä.
Käyn sytyttämässä kynttilät edesmenneile 3 koiralle ja työkaverille .-
Gubbe 77
Minunkin pitäisi taas käydä koirieni, rakkaitteni haudalla. En ole muutamaan vuoteen käynyt, mutta kuvansa ovat jatkuvasti esillä ja elävät sydämessäni. Muistan heidän syntymä- ja kuolinpäivänsä ja pyhäinpäivänä ja jouluna palaa kynttilä heidänkin valokuviensa edessä.
🦊 🐺 🦊
Ennenvanhaan se oli jonkinlainen pakanallinen kekrijuhla. Sitten 300-luvulla kirkko laittoi omat pyhäpäivänsä vanhojen pakanallisten juhlien tilalle. Joulukin on sellainen. Niin toimitaan aina kun halutaan päästä eroon aiemmista uskonnoista hallitajseen kansaa.
Jeesuskaan ei syntynyt jouluna, vaan joulua on historiassa vietetty pääosin talvipäivänseisauksen takia. Kun pimeys alkaa taittua valoa päin.
Ja miksi jouluna uhrataan sika? Tai pystytetään elämänpuu?
Kristinusko on hyvin synkretistinen maailmankatsomus. Jeesuksen oppi sen sijaan ei.
Ortodoksinen usko tuli Suomeen idästä 500-luvulla. Se ei hävittänyt pakanuutta vaan levisi sen rinnalla.
1200-luvun jälkeen Gauthiodin (nyk. Ruotsi) room.katolilaiset levittivät lännen katolilaisuuden Suomen puolelle ja samalla paavin kiistat idän katolilaisia eli Bysantin ortodoksiuskoisia vastaan. Ortodoksuus sekä muinaissuomalaiset perinteet jäivät itä-Suomeen, mutta keski-ja länsi-Suomessa pyrittiin ruotsalaisuuden ja katolilaisuuden kautta hävittämään kaikki mahdollinen muinaispakanallisuuden harjoitus, tässäkään tosin täysin onnistumatta.
1500-luvulla levisi Suomeen luterilaisuus. Luther Saksassa sai rräänä jouluna sadesuojan suuren kuusen alta ja sadepilvien mentyä näki tähtien tuikkeen kuusen oksien läpi. Tästä Jumalalle kiitollisena hän keksi jouluisin tuoda pienen kuusen pöydälle ja sytyttää siihen kynttilät. Tästä tapa levisi. Joulukuusella ei ole mitään tekemistä jonkun juutalais-kabbalistisen "elämänpuun" kanssa.
Sikojen uhrauksesta sinun kannattaisi kysyä ruotsalaisilta. Ilm. viikinkien julmia tapoja, jotka toivat perinteiltämme kauniiseen ja puhtaaseen Suomeemme. Köyhempi suomalainen kansa söi talvijuhlapäivinään yleensä kaloja, lintuja, ehkä jopa lammasta, eikä sitä "uhrattu" vaan teurastettiin normaalisti. Kuten siatkin, jos niitä kellä oli.
Sellaisena minä sitä nytkin juhlin.
-50 ja -60 luvuillakin oli kaljabaareja.
Se tavallinen kalja kun ei mennyt päähän, niin kaljabaareissa se lämmitettiin.
Tansseja ei järjestetty, koska oli virallinen tanssikielto, mutta kaikkea kivaan nuoriso pitkin kylää ja jokisiltoja järjesti.
Tanssittiin vaikka musiikkia ei ollut, kuin yksi viulu ja yksi huulharppu, Uskontohan ne riennot kielsi, mutta mitäpä
nuoret.
On turha tehdä sen ajan iloista harmaata massaa..
Meitä kun ei ollut silloinkaa vain yksi, eikä vain yksi tyyli eikä Tyyli Lyylejä edes ollut!
Jokainen tietysti viettää tavallaan, mutta uskontoon liittyvissä asioissa on yleensä yhteiset perinteet.
Jos ei vietä jotain juhlaa uskonnollisesti, no sitähän voi kukin viettää tavallaan. Omat, uskonnolliset perinteeni ovat vanhanajan luterilaiset. Lisänä sitten myös suomalaisperinteistä koristelua.
Kauan sitten Pyhäinpäivä oli Pyhäinmiestenpäivä. Onneksi mieähet eivät enää ole pyhiä, edes edesmenneet. Jotain edistystä sentään.
Joo, tuo oli viitaus pyhiin marttyyreihin eli erilaisiin pyhimyksiin. Kristityissä narttyyreissa kuten muissakin pyhissä oli myös naisia.
Niin, juuri siksi nykyaikana puhutaan henkilöistä - esim. esihenkilö - kun nainen ei kuitenkaan ole mieäs.
Laitoin äsken ikkunakyntteliköt. Tuntuu ihan kummalta, että nytkö se jouluajan odotus taas alkaa. Itse aloitan sen aina Pyhäinpäivästä. Kuukauden päästä on adventti.
Muutoinkin ottanut joitain talvikoristeita esiin. Pöytäliinoja vaihdellut.
Olen laittanut jo leivän juurta itämään niin ehtii mukavasti juuri joluksi valmiiksi.