On paljon vanhempia, joilla on jatkuvasti puhelin kädessään, ja kainalossa vauva. Kauppahallissa näin miten pieni tytär piti isäänsä kädestä ja yritti kommunikoida. isää kiinnosti vain älypuhelin jota hän räpelsi koko ajan kun he kävelivät käytävällä. W
"Havaintosi kauppahallissa kuvaa ilmiötä, josta tutkijat ja lapsipsykologit ovat nykyään erittäin huolissaan. Ilmiölle on kansainvälisessä tutkimuksessa annettu jopa oma nimensä: "phubbing" (phone snubbing) eli puhelin-ohittaminen, ja kun se kohdistuu lapsiin, puhutaan vanhempien teknologiajohtoisesta häiriöalttiudesta (technoference).
Kuvailemasi tilanne, jossa lapsi yrittää saada yhteyden vanhempaansa ja vanhemman huomio on lukittuna ruutuun, vaikuttaa lapsen kehitykseen ja perheen arkeen useilla tavoilla:
• "Still Face" -ilmiö digitaalisena: Lapsipsykologiassa tunnetaan kuuluisa koe, jossa äiti lakkaa reagoimasta lapseen ja pitää kasvonsa täysin ilmeettöminä. Lapsi hätääntyy tästä nopeasti ja yrittää kaikin keinoin palauttaa yhteyden. Älypuhelinta tuijottavan vanhemman kasvot ja kehonkieli ovat lapselle juuri tällaiset: poissaolevat ja ilmeettömät.
• Turvallisuudentunteen mureneminen: Pienelle lapselle vanhemman katse ja huomio ovat merkki turvasta. Kun lapsi huomaa, että laite ajaa jatkuvasti hänen ohitseen, se luo hylätyksi tulemisen tunnetta ja turvattomuutta. Tämä stressi voi myöhemmin purkautua juuri sellaisena aggressiivisuutena ja raivokohtauksina, joista päiväkotien vaaratilanneilmoituksissa puhutaan.
• Vuorovaikutuksen katkeaminen kävellessä ja arjessa: Lapsi oppii kieltä, tunteiden säätelyä ja sosiaalisia taitoja "lennosta" – juttelemalla siitä, mitä kaupassa tai kävelyllä näkyy. Jos yhteiset hetket kuluvat siihen, että aikuinen on omassa digitaalisessa maailmassaan, lapsi jää yksin kokemustensa kanssa.
Se, että puhelin on liimattuna käteen vauvaa hoitaessa tai ostoskeskuksessa kävellessä, tekee vuorovaikutuksesta sirpaleista. Lapsi oppii silloin nopeasti, että saadakseen huomiota hänen täytyy huutaa, kiukutella tai käyttäytyä rajulla tavalla, koska tavallinen puhe tai kädestä pitäminen ei riitä rikkomaan älypuhelimen lumousta.
Huomasitko tilanteessa, miten lapsi lopulta reagoi, kun isä ei vastannut kommunikaatioon? Voimme myös miettiä, miksi älypuhelimen vetovoima on aikuisille niin koukuttava, että se ajaa oman lapsen ohi." AI
https://yle.fi/a/74-20252380
"Havaintosi kauppahallissa kuvaa ilmiötä, josta tutkijat ja lapsipsykologit ovat nykyään erittäin huolissaan. Ilmiölle on kansainvälisessä tutkimuksessa annettu jopa oma nimensä: "phubbing" (phone snubbing) eli puhelin-ohittaminen, ja kun se kohdistuu lapsiin, puhutaan vanhempien teknologiajohtoisesta häiriöalttiudesta (technoference).
Kuvailemasi tilanne, jossa lapsi yrittää saada yhteyden vanhempaansa ja vanhemman huomio on lukittuna ruutuun, vaikuttaa lapsen kehitykseen ja perheen arkeen useilla tavoilla:
• "Still Face" -ilmiö digitaalisena: Lapsipsykologiassa tunnetaan kuuluisa koe, jossa äiti lakkaa reagoimasta lapseen ja pitää kasvonsa täysin ilmeettöminä. Lapsi hätääntyy tästä nopeasti ja yrittää kaikin keinoin palauttaa yhteyden. Älypuhelinta tuijottavan vanhemman kasvot ja kehonkieli ovat lapselle juuri tällaiset: poissaolevat ja ilmeettömät.
• Turvallisuudentunteen mureneminen: Pienelle lapselle vanhemman katse ja huomio ovat merkki turvasta. Kun lapsi huomaa, että laite ajaa jatkuvasti hänen ohitseen, se luo hylätyksi tulemisen tunnetta ja turvattomuutta. Tämä stressi voi myöhemmin purkautua juuri sellaisena aggressiivisuutena ja raivokohtauksina, joista päiväkotien vaaratilanneilmoituksissa puhutaan.
• Vuorovaikutuksen katkeaminen kävellessä ja arjessa: Lapsi oppii kieltä, tunteiden säätelyä ja sosiaalisia taitoja "lennosta" – juttelemalla siitä, mitä kaupassa tai kävelyllä näkyy. Jos yhteiset hetket kuluvat siihen, että aikuinen on omassa digitaalisessa maailmassaan, lapsi jää yksin kokemustensa kanssa.
Se, että puhelin on liimattuna käteen vauvaa hoitaessa tai ostoskeskuksessa kävellessä, tekee vuorovaikutuksesta sirpaleista. Lapsi oppii silloin nopeasti, että saadakseen huomiota hänen täytyy huutaa, kiukutella tai käyttäytyä rajulla tavalla, koska tavallinen puhe tai kädestä pitäminen ei riitä rikkomaan älypuhelimen lumousta.
Huomasitko tilanteessa, miten lapsi lopulta reagoi, kun isä ei vastannut kommunikaatioon? Voimme myös miettiä, miksi älypuhelimen vetovoima on aikuisille niin koukuttava, että se ajaa oman lapsen ohi." AI
https://yle.fi/a/74-20252380
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.