Pattayalla harrastellaan paljon syntiä.
Kikkulia työnnellään pimpsaan ennen ja ilman papin lupaa ja aamenta.
Se on valtava synti. Paljon muuta syntiä ja himoja harjoitetaan, juopottelua yms.
Tehkää parannus. Liittykää helluntaiseurakuntaan.
Vain näin turvaatte ikuisen elämän paratiisissa,
Yhtykäämme rukoukseen:
Herra, pelasta minut näiltä hirveiltä synneiltä.
Aamen.
Varajeesus.
Kikkulia työnnellään pimpsaan ennen ja ilman papin lupaa ja aamenta.
Se on valtava synti. Paljon muuta syntiä ja himoja harjoitetaan, juopottelua yms.
Tehkää parannus. Liittykää helluntaiseurakuntaan.
Vain näin turvaatte ikuisen elämän paratiisissa,
Yhtykäämme rukoukseen:
Herra, pelasta minut näiltä hirveiltä synneiltä.
Aamen.
Varajeesus.
Vastaukset 16
Vanhimmat
"Normaalin" parisuhteen määritelmä on yhtä hämärä kuin "aidon Thaimaan" määritelmä.
Riippuu varsin monesta asiasta. Kulttuurista, uskonnosta, laista, moraalikäsityksistä, varallisuudesta, varallisuuseroista, työstä, asemasta, ulkomuodosta, ihonväristä, kielestä jne jne jne.
Ennen kaikkea se riippuu ihmisistä itsestään ja heidän persoonastaan.
Muistan kasarilla ne ensimmäiset rohkeat jotka vei Thaimaasta Suomeen vaimoja, niin heitä pidettiin totaalisen kylähulluina pervertikkoina ja kartettiin kuin ruttoa.
Silloin oli se aika kun monet katkeruuksissaan sanoivat että "Ei saanut tuokaan Suomesta niin piti sitten tuolta hakea kielitaidoton marakatti tauteineen".
Kyläkaupassa suomalaisten ukkomiesten suupielestä valui kuitenkin kuola seuratessaan hyllyjen välistä tuota eksoottista kaukoidän ihmettä.
Jos joku nai entisen alan ammattilaisen, se leima ei koskaan lähde pois länsimaalaisten mielestä, vaan häntä pidetään alempiarvoisena ja virnuillaan että ei parempaa saanut.
Se on silkkaa rasismia sillä samaa kohtaloa ei ole valkoihoisella naisella vaikka hällä olisi ollut 2000 kumppania aiemmin.
Rikas mies kun nai köyhän naisen, sitä automaattisesti epäillään hyötymiseksi. Joku sanoo että mies osti ostomorsiamen ja joku sanoo että nainen halusi vain nostaa elintasoaan rikkaan miehen avulla.
Ikäeroa kun on yli 20 vuotta niin jo on vanhat korppikotkat kauhuissaan että hyhhyh millaista touhua, mutta jos se ikämies on ihailtu julkkis niin sitten kehutaan kuinka charmikas se on ja otti kauniin vaimon.
Eri uskonnoista oleva pariskunta on molempien suvuille kauhistus ja ymmärrän sen kyllä jos se toinen on islam.
Jos rikas mies on ruma ja hänellä on kaunis nuori vaimo, niin tuomio on aivan selkeä.
Akateemisesti koulutetulla miehellä jos on vaimona vaikkapa kassaneiti, se on ihan ok mutta jos akateemisesti koulutetulla naisella on sekatyömies, se ei ole naisen suvulle ok.
Tuloerot jos on huomattavat, sitäkään ei pidetä normaalina, jos taas kaikki kulut jaetaan tasan puoliksi, sitäkin pidetään omituisena pilkun viilaamisena, sillä liitossahan kaiken pitäisi olla yhteistä.
Sitäkin pidetään Suomen laissa normaalina, että erossa omaisuus jaetaan puoliksi, vaikka se olisi 100% miehen tienaamaa.
Netissä tapahtuva ensikohtaaminen ei joidenkin mukaan ole normaalia.
Pitäisi kai ottaa se naapurin Kaisa kun se asuu ihan siinä lähellä.
Baareja kutsutaan lihatiskeiksi, ja sekään ei ole hyväksi poimia puolisoa lihatiskiltä. Ei tule kestämään se liitto, sanovat viisaat.
Opettaja tai muuten auktoriteettiasemassa oleva ei saa naida oppilastaan, vaikka tämä olisi jo aikuinen 21 vuotias, sillä sitä katsotaan manipuloinniksi ja aseman väärinkäyttämiseksi.
Jos pariskunnalla on pientäkin eriarvoisuutta rahallisesti tai muuten, niin silloin se suhde ei ole normaali tasa-arvoinen parisuhde eikä rakkausliitto.
Jos taas mietitään rakkausliittoja, niin ne toimii kyllä jos talous on kunnossa. Mutta mikään rakkausliitto ei kestä persaukisuutta, sillä siitä alkaa syyttely ja epäusko.
Yksikään nainen ei kauaa katsele persaukista miestä. Ei suomalainen eikä thaimaalainen. Ensin halveksivat, sitten haukkuvat ja sitten lähtevät toisen matkaan.
2010
"Sitäkin pidetään Suomen laissa normaalina, että erossa omaisuus jaetaan puoliksi, vaikka se olisi 100% miehen tienaamaa."
Muista avioehtosopimus, kummallakaan ei oikeutta toisen omaisuuteen tai sen tuottoon (paitsi kuoleman jälkeen).
Avioehto suojaa vain omaisuutta joka puoliso on hankkinut ennen avioliittoa, se ei siis suojaa avioliiton aikana hankittua omaisuutta, erotilanteessa, se ei siis suojaa ns. toisen omaisuutta tai sen tuottoja.
Voi täydellistä tietämättömyyttä.
Avioehdolla voidaan tietysti muotoilusta riippuen rajata pois avio-oikeus joko kaikkeen omaisuuteen, vain ennen avioliittoa saatuun omaisuuteen tai vain avioliiton aikana saatuun omaisuuteen.
Jos avioehto kattaa avioliiton aikana saadun omaisuuden (täydellinen avioehto), avioerossa kumpikin pitää oman omaisuutensa eikä sitä tasata. Jos avioehtoa ei ole tai se on rajattu koskemaan vain osaa omaisuudesta, avioliiton aikana ansaitut tai saadut varat lasketaan mukaan omaisuuden ositukseen.
Yleisin avioehto on luonnollisesti , että aviopuolisolla EI ole oikeutta ennen avioliittoa saatuun ja avioliiton aikana saatuun omaisuuteen tai sen tuottoon.
Puolisolla on oikeus aina tiettyyn osaan omaisuudesta ositus, oli sen hankkinut kuka tahansa, avioehto on ns. määrämuotoinen asiakirja, joka on syytä teetättää hyvällä asianajajalla, mutta tämä tuskin on ongelma kenellekään täällä, suojata omaisuutensa.
Siis on selvää että jos omistat linnan ranskasta, etkä halua sen siirtyvän erotilanteessa puolisolle edes puolikas, tämä on avioehdoilla suojattavissa, mutta jos se on vuokrakäytössä ja saat siitä tuloa, tämä kuuluu yhteiseen omaisuuteen, joka on osituskelpoista, kuten sanoin nämä eivät koske ketään tällä palstalla.
Hehheh Posso, paraskin puhuja. Jäit varmaan joka erossa vaimoille velkaa kun se Ladakin oli appiukon hankkima?
Itse en pidä maistraatissa vihkimistä muuna kuin keinona hommata jotakin etuuksia ja tukia ulkomaalaiselle vaimolle. Se ei ole oikea avioliitto.
Oikea avioliitto solmitaan korkeampien voimien kasvojen edessä seurakunnan läsnäollessa ja lähimmäisten ollessa sitä todistamassa ja hyväksymässä.
Köyhillähän ei siihen tietenkään ole mahdollisuutta.
Minä olen sen verran vanhanaikainen ja optimistinen, että minä en lähde mitään avioehtoja rakentelemaan, koska se vie luottamuksen tulevaisuuteen jo alkumetreillä.
Vanhanaikaisuudella tarkoitan myös sitä, että miehen kuuluu elättää perhe ja rakennella ne talot ja pitää huolta että vaimo saa sen puolet eron sattuessa tapahtumaan.
Senttikään ei harmita mitä on jaettu ja se on hinta niistä hyvistä hetkistä ja ajoista noista sai nauttia vaimon kanssa, joka on ylivoimaisesti elämäsi kallein maksullinen nainen.
375 000 tuohta ja 40 000 auto jäi ekalle exälle, sekä puolet puolen milkun kesämökistä jota ei koskaan myydä. Lisäksi olin elättänyt 90% koko helapoppoon 17 vuoden ajan.
Elatus ja isyys ei suinkaan päättynyt eroon, vaan hommasin edelleen kaiken tarvittavan skideille ja lomat heitettiin minun kustannuksella sekä kausikortit laskettelemaan yms.
Toinen vaimo oli realisti ja reilu, eikä halunnut mitään minulta, sillä hän oli eron hetkellä varakkaampi kuin minä, sillä isänsä oli jo ennakkoperintönä tehnyt järjestelyjä esim myymällä tyttärelle omaisuutta 10% hinnalla todellisesta hinnasta.
Nykyäänhän hän on edelleenkin paljon rikkaampi kuin minä, saatuaan perintöosansa ja lisää tulee vähintään viitisen miljoonaa, jahka äidistään aika jättää.
Laittelen lapsilleni kaikenlaisia lahjoja edelleen, jotka on muunnettavissa rahaksi. Tyttärellä on edelleen mínun auto polttoainekortteineen. Se on iso etu hänelle opiskelijana.
Toinen poika luopui autosta heti kun pääsi töihin ja toinen noin vuosi sitten. Tienaavat sen verran hyvin että sanoivat ettei kehtaa enää ajella iskän autoilla.
Posso ei ole tainnut edes polkupyörää lapsilleen koskaan hommannut?
2010
PS: Avioehdosta huolimatta ositus voidaan suorittaa sopimalla asia yhteistuumin. Voidaan allekirjoittaa paperi että ositus on suoritettu, eikä jälkikäteen ole kummallakaan vaatimuksia.
Riidattomat erot on harvinaisia. Itse jään mieluummin tappiolle kuin riitoihin. Välit on niin hyvät exiin, että saisin heiltä heti piparia jos ilmoittaisin ajan ja paikan, mutta en ole enää sellainen mies.
Minusta on suhteellisen sama mitä sinä siellä itsestäsi kerrot, olen jokainen kerta vihitty maistraatissa, mutta toisen ex:n kanssa meidät juhlallisella vakuutuksella tai jotain sen tapaista, asiaan ei liity mitenkään köyhyys, vaan elämänkatsomus, pyhän laurin kirkossa tämä tapahtui...
Mitä vähemmän olen uskontojen kanssa tekemisissä sen parempi, korkeampi voima, ufo vai mikä se nyt sinulle milloinkin on, resupetteri.
inun juttuihisi on syytä suhtautua erittäin epäilevästi, minua huvittaa nuo teemasi, resupetteri.
Avioehto on erittäin vaikea tehdä, se on yksi vaikempia juriidisia asiapapereita, mitä on olemassa, se pitää muistaaksemi vielä rekisteröidä, osana avioliittoa, maistraatissa.
Mutta ennenkaikkea olet 2010 erittäin vakavasti häiriintynyt, sinulla on hirveä tarve korostaa erinomaisuuttasi, vähän joka lauseessa, eikä se ole normaalia toimintaa...
Pyhän Laurin kirkossa maistraatti?
Normaalista elämästä Kymppi kertoo. Sinä kerrot sairaiden ihmisten selviytymisestä sairaala ja tukiviidakossa.
Muistaaksesi? Kovasti tuonut framelle sen, että et muista mitään. Ja se on facta.
Saako puoliso aina puolet toisen omaisuudesta?
Ei saa automaattisesti.
Suomessa avioliitossa kumpikin puoliso omistaa oman omaisuutensa. Avioliitto ei tee omaisuudesta yhteistä.
Mutta ilman avioehtoa kummallakin puolisolla on lähtökohtaisesti avio-oikeus toisen puolison omaisuuteen.
Avioerossa tämä tarkoittaa yleensä sitä, että puolisoiden avio-oikeuden alainen nettovarallisuus lasketaan yhteen ja tasataan. Tasinkoa maksaa lähtökohtaisesti varakkaampi puoliso. SE on AINA verovapaa.
Esimerkki:
Miehellä omaisuutta 500 000 euroa.
Vaimolla omaisuutta 100 000 euroa.
Yhteensä 600 000 euroa.
Kummankin laskennallinen osuus on 300 000 euroa.
Mies maksaisi tällöin vaimolle 200 000 euroa tasinkoa.
Kyse ei siis ole siitä, että vaimo saisi puolet jokaisesta miehen omistamasta esineestä tai kiinteistöstä.
Onko ennen avioliittoa hankittu omaisuus suojassa?
Ei automaattisesti.
Tämä on yksi yleisimmistä väärinkäsityksistä.
Jos henkilö omistaa esimerkiksi linnan Ranskassa jo ennen avioliittoa, se kuuluu edelleen hänen omistukseensa. Mutta ilman avioehtoa myös tämä omaisuus kuuluu lähtökohtaisesti avio-oikeuden piiriin.
Toinen puoliso ei siis automaattisesti saa puolta linnasta omistukseensa, mutta linnan arvo voi vaikuttaa osituksessa maksettavan tasingon määrään.
Ovatko linnan vuokratulot yhteistä omaisuutta?
Tämä väite on väärä.
Avioliittolain 35 §:ssä säädetään nimenomaisesti, että avioehto voi sulkea pois myös omaisuuden tuoton.
Esimerkiksi:
Henkilö omistaa linnan Ranskassa.
Avioehdolla linna on rajattu puolison avio-oikeuden ulkopuolelle.
Jos avioehdossa on rajattu pois myös linnan tuotto, myös vuokratulot ja niistä muodostunut omaisuus jäävät avio-oikeuden ulkopuolelle.
Jos taas avioehto sulkee pois vain itse linnan mutta ei sen tuottoa, vuokratulot voivat kuulua avio-oikeuden piiriin.
Tässä on siis tärkeää, miten avioehto on laadittu.
Avioehto on määrämuotoinen asiakirja, jonka pitää täyttää avioliittolain vaatimukset:
Se on tehtävä kirjallisesti.
Molempien puolisoiden on allekirjoitettava se.
Kahden esteettömän henkilön on todistettava se oikeaksi.
Se on rekisteröitävä Digi- ja väestötietovirastossa.
Asianajajan käyttäminen on usein järkevää etenkin silloin, kun kyseessä on huomattava omaisuus, ulkomainen kiinteistö tai yritysomaisuus.
Taistelu SYNNIN valtaa vastaan:
https://www.youtube.com/watch?v=pgWf0lXHVOo
Hieman vertauskuvallisuutta siitä miten maailma makaa
https://www.youtube.com/watch?v=T3qE-0DNqs0
Miten ihmiset lisääntyi ennen kuin oli pappeja?
Kävin reeper panilla 1990 v .....Siellä seksi elämä osataan....Suomi ?????????????????? Ei mitään,,,,,,,,,,Sekuaalisesti sairas saatto hoidossa oleva vanhusten vanhain koti kuka sammuttaa valot