Eli haluaisin kuulla pitkän matematiikan kirjoittajilta, että minkä arvosan kirjoititte pitkästä matematiikasta? Vai kirjoititteko ollenkaan, vaikka opiskelitte sitä lukiossa? Ja onko se pitkä matematiikka niin hirveän vaikeaa?
Pitkän matematiikan numerot?
Aikova
2211337
0Äänestä
Muut lukivat myös
Luetuimmat keskustelut
- Tekisin SINUT ONNELLISEKSI NAINENMutta EHKÄ onni EI OLE mitä HALUAT.
- Hävettävä käytösHävettääkö sinua jokin?
- Mitähän sitä...Tsuumailin vähän muuallekin välillä ja törmäsin ajatuksiin, että miehen tulee suojella naista kaikelta pahalta. Mutta yhtään ei oltu eritelty mitä se kaikki paha on, jolta suojella. Jotenpas kysynkin kyselyikäni kyselyn…
- Kuka murtautu illalla kipparilleJotaki hampuusia kannettu ambulanssiin ja kipparin iso ikkuna palasina..Mitä tapahtunu??
- Susilauma KorkatissaKahdeksan suden lauma käynyt repimässä Hankosen Antin lampaat Korkatissa torstain vastaisena yönä. Mahtavaa luonnon Monimuotoisuutta. ViherVasemmisto ja Greenpeace kiittää.
- Kuvittelin että oltiin läheisempiäYstäviä, tavallaan. Mutta ei sitten oltukaan sun näkökulmasta. Pettymys, mutta totun kyllä asiaan vähitellen.
- Tule sunnuntaina juna-asemalleKello kymmenen aikaan, tavataan siellä. Ainoa ja viimeinen tilaisuus tavata. Jos et tule niin et enää koskaan näe minua. En halua kirjoitella mitään, en halua kuulla selityksiä. Haluan tavata.
- Myönnä poisLoukkaannuit mulle silloin aikoinaan? Ne viestit, väärinymmärrykset, kaikki. Miehelle
- Omapahan on vikasi jos jää loppuelämän romanssi välistä kun haluat olla itsepäinen jääräJa tuomita, jotain mitä et kykene ymmärtämään, antamatta edes mahdollisuutta, vaikka olen tehnyt parhaani elämäni edistämiseksi ja oikeasti yrittänyt!! Itken tyynyyn... tuskin edes yhtä vuotta ilman itsetuhoisia ajatuks…
- Onko se sinun mielestäsiminun syyni, että tilanne on se mikä se on? En tiedä. Toisaalta, en pysty uskomaan että millään minun tekemisilläni olisi ollut juurikaan merkitystä.
- Onko tarkoitus ottaa ihmisten eläkevarat valtion käyttöön?Vai mistä tässä eläkeiän nostossa hamaan tappiin on kyse? Eihän moni sitten saisi käytännössä eläkettä koskaan vaikka eläkemaksuja koko elämänsä olisi maksellutkin.
- kunnioitan tahtoasiEn tule sinua enää lähestymään.
- Eiköhän tämä ole jo tässäParivuotta hukkaan heitetty.
- Haluan sanoa sulle miesEttä pysytään molemmat pois täältä palstalta. Maltetaan olla pois, koska olosi on silloin parempi. Minä en kirjoittele enää, joten voit unohtaa tämän. Ottaisitko minuun yhteyttä muuta kautta, jos haluat. Olisin onnessan…
- Tiedätkö yhtäkään näistä "julkkiksista"? Elämäni biisi vieraslista la 10.10. hämmästyttääElämäni Biisissä on totuttu näkemään suomalaisia julkisuuden henkilöitä, jotka ovat koko kansalle tuttuja. Vieraita on ollut mm. viihteen, taiteen, tieteen, urheilun, politiikan ja kulttuurin saralta. Jos on ollut koko …
- Perjantai jälleen bläähViikonloppuna sataa, mitä meinaatte tehdä? Pian on syyslomakin, suunnitelmia tähän säähän? Mulla olis pihahommaa vielä, mutta en helvetissä mene sateeseen kastumaan. Kasvoi vähän kyr*äkin otsaan kelin takia. Eikö nyt vo…
- Mitä enää haluat??Tätä on kestänyt liian kauan!
- Vappu Pimiä lataa suorat sanat MasterChef-kritiikistä: "Tee niin tai näin, niin se on aina..."Vappu Pimiä liittyi viime MasterChef Suomi -kaudella arvovaltaiseen tuomaristoon. Pimiän rinnalla tuomaroivat Helena Puolakka ja Henri Alén. Pimiä toi tuomarikolmikkoon näkemystä ja kulmaa huippuravintoloiden keittiöide…
- Sahan puupulaSahalla pitää olla valtava puupula kun Varikkosuoran uudelta myyntipaikan tontilta piti kaataa kaavassa suojellut puut? Kuinka ELINvoimaVALIOlautakunta antanut luva tälläiseen liito-oravien reitipuiden joukkotuhoon. Mas…
- Paras paikka asua?Mikä olisi paras paikka asua Suomussalmella,kun ulkopaikkakuntalainen sinne muuttaa. Suomussalmen kk viehättää, mutta olisiko Ämmänsaari parempi ja mikä alue siellä? Nyt saa kehua ja haukkua, mutta apuja päätöksentekoon…
Vastaukset 22
Vanhimmat
Sain kursseista numeroiksi ysiä ja kymppiä. Kirjoitin tasoni mukaan tai ehkä aavistuksen sen alle, sain eximian.
Teettihän matikka töitä, mutta ei se mitenkään liian hankalaa ollut. Hyppäys yläastematikasta oli iso, kesti hetken tottua siihen. Läksyjen kanssa olin vähän laiska, mutta luin aina kunnolla kokeisiin. Monesti kurssin asiat loksahtivatkin mielessä paikoilleen vasta edellisenä iltana kokeeseen lukiessa. Kannattaa silti valita pitkä matikka, jos olet edes kohtuullisen hyvä matikassa ja se kiinnostaa sinua.
Se taitaa olla pitkän matikan kanssa niin, että vaikka kirjoittaisit siitä A:n, sitä arvostetaan enemmän kuin lyhyttä matikkaa. On se kuitenkin aika iso juttu se pitkä matikka vielä nykyäänkin.
matikan laaja oppimäärä arvostetaan kyllä esim. korkeakouluihin hakemisen yhteydessä (lähtöpisteet) korkeammalle kuin suppea, mutta ei nyt ihan niin, että riittää, että sen on kirjoittanut. Riippuu myös haettavasta koulusta ja opiskeltavasta 0aineesta, kuinka paljon enemmän pisteitä pitkästä matikasta saa. Kun itse vuonna 96 hain yliopistoihin humanistisiin tiedekuntiin, pitkän cumusta sai yhtä paljon pisteitä kuin lyhyen eximiasta.
Ja joissain paikoissa ei ole mitään väliä onko arvosana pitkästä vai lyhyestä - matikka ja kielet - vaan tietysti arvosanasta saa aina samat pisteet.
Mun numerot olivat:
pakolliset kurssit: 6,7,8,5,7,8,6,5,9,7 = 6,8 = KA 7.
syventävät kurssit: 6,7,6,7
soveltavat kurssit: S,9,9 :)
koko pitkän matskun kurssien keskiarvo siis: 7.
Kirjotin sitten pitkästä matkusta (yllättäen) exemian.
Minulla ei ihan yhtä valoisasti mennyt kuin edellisillä vastaajilla. Kursseista sain vitosia, kutosia ja seiskoja. Uusimaan jouduin muutaman kerran ja kerran kävin koko kurssin uudestaan. Kirjoituksista sain A:n(pistettä vaille B). Siis pitkästä matikasta nyt puhun. En jaksanut panostaa matematiikkaan ja se näkyy. Yläasteen päättärissä taas oli 10. Niin ne asiat muuttuvat...
olen ihan samanlainen ekat kurssit seiskaa huomenna on sitten koe ja ei ole kyllä asiat halussa
Kurssien keskiarvoksi tuli 9,1. Melkein kaikista kursseista 9, pari kasia ja muutama kymppi. Kirjoituksista tuli kuitenkin vain C, pistettä vaille M. :\ Kirjotin siis tän vuoden keväällä. Harmittaa tietenkin, että noinkin huonosti yo sit meni, mut toisaalta sain haluamani opiskelupaikan, joten en jaksa korottomaan mennä. :D En kadu, että pitkän matikan kävin ja kirjotin, vaikka ei siitä mitään hyötyä mulle jatko-opiskelujen kannalta näytä olevan.
"Luin" pitkää matematiikka lukiossa 5 kurssia, ja numerot menivät seuraavasti: 10, 6, 8, 5, 4 - eli aika jännä sarja. :-) En sitten enää jaksanut pinnistellä, vaihdoin lyhyeen, koska tiesin, etten aio hakea millekään matemaattiselle alalle lukion jälkeen. Lyhyestä sitten napsin ysiä ja kymppiä, ja kirjoitinkin sen vapaaehtoisena, tulos tosin vain eximia. Mutta pidän sitä silti parempana vaihtoehtona kuin jotakin A:ta tai B:tä, minkä olisin korkeintaan voinut saada pitkän kirjoituksista...
Mitä nyt lukiossa katsoin ympärilleni, niin sanoisin, että pärjätäkseen hyvin pitkässä matematiikassa täytyy olla joko matemaattisesti lahjakas tai ahkera läksyjen tekijä ja pärjätäkseen erinomaisesti täytyy olla erittäin lahjakas tai lahjakas ja ahkera... Siltikin kirjoituksissa voi ainakin 1. kerralla tulla odotettua huonompi tulos, esim. 9:n oppilaalle C ellei jopa B:kin. Paljon riippuu siitä, millaisia kysymyksiä sattuu tulemaan, onko niistä hajulla, kaikkea ei normaalipulliainen kuitenkaan pysty opettelemaan.
5,6,4,4 ja siihen loppui mun pitkän matskun taival.
Keskeytin pitkän matikan lukemisen puolivälissä, kun ei aika riittänyt siihen panostukseen, mitä siinä menestyminen vaati. Mä olen aina ollut semmonen "jos jotain tekee niin tekee sen sitten kunnolla -tyyppi. Arvosanasarja oli siihen mennessä 10-9-6-6-5-6-5 (arvaa missä kohtaa lakkasin tekemästä läksyjä?).
Peruskoulussa olin aina kympin oppilas ja noilla kaikilla kursseilla ymmärsin kyllä teorian, mitä opettaja selitti, mutten kokeessa osannu ratkaista tehtäviä ku en ollut tehnyt kurssin aikana läksyjä. Muutamat sai hylsyn hirveestä panostuksesta huolimatta eli kai mussa olis ainesta ollu. Lyhyestä sain pelkkiä kymppejä ja yo-kokeesta pisteet 59/60 (eli laudatur).
Kuka tahansa ei kyllä siellä pitkässä matikassa pärjää, ahkeruuden lisäksi vaaditaan kyllä jonkun verran lahjakkuutta. Joku 8 kun on peruskoulun päättötodistuksessa niin taitaa rahkeet riittää.
Kurssien arvosanat:
pakolliset kurssit (4 kurssin kävin 2 kertaa, ekalla kerralla sain 8, tokalla 10)
10,10,9,10,10,10,10,10,10,10
lisäkurssit:
10 ja 8
kirjotin eximian
luin pitkän matikan mutta jatko-opintoihin nähden aika turhaan ku penkin alle vähän meni.. ei c mikään huono ole mut kurssit olivat ysejä, kaseja ja muutama 10kin et siihen nähden.. ei se ihan kamalaa ole kun vaan yrittää edes tehdä läksyjä niin kyllä siinä kärryillä pysyy.. nyt vaan pikkusen harmittaa kun näin niin paljon vaivaa (ainakin lukion alussa) matikan eteen ja enhän sillä mtn tee.. mut luettu on ja kai se c:henkin tyytyväinen pitää olla :)
En ny tmusita mitä numeroita mulla tietyista kursseista oli, mut suurin osa oli 9:ä tai 8.:a..yks 7 ja yks 10 siihen joukkoon mahtu. Kaikkien kurssien ka oli 8.48
Ei se pitkä matikka musta mitenkään vaikeeta ollu. Läksyjä tein aina sillon tällön, useimmiten en kuitenkaan ehtiny tai jaksanu.
Kirjotuksiin en valmistautunu mitenkään. Mun viiminen matikan kurssi oli koskus marraskuussa ja sen kälkeen en laskenu yhtään ainutta laskua...sain sit loppujen lopuks c:n ja olin ihan tyytyväinen.
Matikka oli musta ina kivaa, mut enpä just jaksanu nähdä sen eteen sit enempää vaivaa, koska ei sellaset alat oo koskaan kiinnostanu missä sitä tarvii...
Suosittelen kuitenki kokeilemaan, jos yhtään tykkää/pärjää matikassa....voihan sen sit aina vaihtaa lyhyeen jos ei maistu =)
Kannattaa ainakin yrittää, voihan sen helposti lyhyeen vaihtaa jos siltä tuntuu.
Itse olen matemaattisesti lahjakas(ja näköjään hyvä kehumaan itseäni), minusta on opettaja tulossa. Pitkän matikkani arvosana päästötodistuksessa kymppi, enkä mielestäni sen eteen paljoa työtä tehnyt. Läksyt tein aina, mutta kokeisiin en lukenut, enkä mitään ylimääräistä laskenut.
Sanoisin niin että jos olet yläasteella saanut kaseja tekemättä paljoa töitä, niin pärjäät matikassa todennäköisemmin kuin ne jotka ovat saaneet ysejä mutta tehneet paljon töitä. Yläasteella monet saavat vielä matikassa hyviä arvosanoja opettelemalla ulkoa kaikki asiat, lukiossa se ei enää luultavasti onnistu. Siksi monet jotka ovat yläasteella pärjänneet ja luulevat olevansa hyviä matematiikassa tippuvat lukion pitkässä matikassa kärryiltä.
Mutta tietysti harva on enää niin lahjakas että lukiomatematiikassa pärjäisi tekemättä töitä. Ainakin ne läksyt pitää laskea, ja laskut tosiaan ymmärtää eikä vain kopioida jostain esimerkeistä.
Ja vielä siihen että kannattaako ottaa pitkä? Omista lukiotutuistani ne jotka lukivat mat, fys, kemiaa, ja edes kohtuullisesti niissä pärjäsivät ovat käytännössä kaikki saaneet hyvän opiskelupaikan. Suusin osa niistä (-82 syntyneet) jotka eivät matemaattisia aineita lukeneet, mutta pärjäsivät muuten koulussa hyvin taistelevat vieläkin päästäkseen sisään mieleiseensä opiskelupaikkaan.
Siis sanoisin että matemaattinen osaaminen todella avaa ovia moniin paikkoihin, teknisiin, kaupallisiin sekä tietysti luonnontieteellisiin aloihin. Jotkut täällä rutisevat että matematiikkaa arvostetaan liikaa. Totuus on kuitenkin se että vaikka sitä ei tarvitsisi, niin kyllähän matikan osaaminen mittaa tietynlaista loogista ajattelukykyä joka on tarpeen kaikilla aloilla. Siksi sitä usein arvostetaan ylitse muiden aineiden.
Itselläni kurssien keskiarvo taisi olla 9,5 (18 (!) käytyä kurssia, tosin 3 niistä oli yksi kolmen tai kahden opintoviikon lukiolaisille tarkoitettu kurssi yliopistossa). Kirjoitin 57 pisteen L:n keväällä 2001.
En itse koskaan kokenut pitkää matematiikkaa vaikeaksi, mutta tein kyllä säännöllisesti tehtävät. Motivaatiosta se minun mielestäni on niillä heikomminkin menestyneillä kiinni. Kaikki eivät pidä matematiikasta. Minä pidin. Itseasiassa opiskelen sitä pääaineenani yliopistossa tällä hetkellä.
Itselleni lukiomatematiikka vaikutti alkuun aivan ylivoimaiselta ja meinasin ensimmäisten tuntien (!) jälkeen heittää hanskat naulaan. Oikeasti vika ei ollut siinä, ettenkö olisi ymmärtänyt asioita, vaan siinä, että pelottavassa opettajassa oli totuteltavaa.
Sittemmin pitkä matematiikka ei missään nimessä ollut vaikeaa, mutta siihen vaikutti tietysti se, että viitsi tehdä tehtäviä säännöllisesti. Vähemmän hyvät oppilaatkin tajusivat lukion loppuvaiheessa, että perslihasten kuluttaminen matematiikan kirjojen edessä tosiaan kannattaa. Tai heidän tapauksissaan olisi kannattanut... Niinpä uskallankin väittää, että miltei kuka tahansa pärjää pitkässä matematiikassa hyvin, jos vain motivaatiota riittää. Tietysti jos on hieman hitaammin oppivaa tyyppiä ja työn määrä alkaa tuntua ylivoimaiselta, kannattanee suosiolla keskittää voimansa johonkin toiseen antoisampaan aineeseen.
Ja niihin numeroihin: kymmenestä pakollisesta ja yhdestä kertauskurssista suurin osa minulla oli kymmentä, loput yhdeksikköä. (Enempää ei ollut koulullamme tarjota. Lord Boredomin kurssien määrä kuulostaa satumaiselta!) Kirjoituksista tuli tänä keväänä Laudatur ja nyt syksyllä suuntani on kohti TKK:ua.
Tsemppiä lukion ja matematiikan kanssa!
Ei teillä ollut (valtakunnallisia?) syventäviä kursseja ollenkaan? :O Meillä oli 3 plus kertauskurssi, ja sitten se 15. kurssi tuli lukion alussa järjestetystä "orientoivasta" matikankurssista (yläasteen kertausta ja laskurutiinin kehittelyä).
Ja edelleen samaa mieltä tuosta, että kuka tahansa voi pärjätä siinä kunhan motivaatiota tehdä jotain riittää. Meilläkin vain peloteltiin jo yläasteella oppilaita opon tunneilla, "pitkästä matikasta ei hengissä selviä" (tosin ajateltiin, että opo oli vain katkera kun ei oma poika pärjännyt siinä >:-). Matikalla tuntuu muutenkin olevan joku ihmeellinen leima, ihmiset pelkäävät sitä ja sen opiskelijoita ja osaajia pidetään vähintään neroina ja "tärähtäneinä" (kuten oma äitini meitä kutsui). Ei se ihme ole, jos osa lukiolaisista ei pärjää, kun etukäteen voi olla jo sellainen asenne, että "emmä kuitenkaan pärjää kun se on niin hirmuisen vaikeaa".
Se yliopistokeikka lukion 2. ja 3. vuoden välisenä kesänä oli muuten kiva (paitsi että kurssi oli tyhmä). Siitä sai tosiaan 3 kurssimerkintää eikä se edes maksanut meille mitään - itseasiassa me SAIMME siitä oliko-se-nyt 500 vai 1000 markkaa, en enää muista.
Lordille:
Eipä ollut koulullamme tarjota kun vain pakolliset kurssit, taidepainotteista lukiota kun kävin. Kursseja olisi ehkä mahdollisesti voinut pienen kerjäämisen jälkeen saada kaupungin tavallisesta lukiostakin, jos olisi ajoissa tajunnut niistä kysyä ja saanut sovitettua niitä omaan lukujärjestykseen.
Luulen, että koulussamme matematiikka oli erityisen ikävästi leimautunut: "matematiikka on tylsää, matematiikka ei rokkaa". Myös omassa ryhmässäni ajattelu oli tällaista, mieluummin olisivat soitelleet skittaa. Ainoan (tai melkein ainoan, en ole 100% varma) laudaturin kirjoittaminen pitkästä oli joistakin opettajistakin ihan kumma juttu. Muutamalta kanssaopiskelijalta sain kuulla hienoista vittuilua "outoudestani". Mistä lie saivat edes tietää arvosanani.
Hah, ja valitsemieni tekniikan opiskelujen ihmettely onkin sitten jo kokonaan oma tarinansa...
"itseasiassa me SAIMME siitä oliko-se-nyt 500 vai 1000 markkaa, en enää muista. "
Hoho, tuo vetää kyllä jo naaman vihreäksi. Onnekas olet :-) Toivottavasti sitä itsekin pääsee joskus siihen tilanteeseen, että matemaattisilla kyvyillään saa ansaittua rahaa elämiseen. (Se taitaa olla sitä paitsi hieman todennäköisempää kuin kuvataiteilijana eläminen.)
Lordille:
Eipä ollut koulullamme tarjota kun vain pakolliset kurssit, taidepainotteista lukiota kun kävin. Kursseja olisi ehkä mahdollisesti voinut pienen kerjäämisen jälkeen saada kaupungin tavallisesta lukiostakin, jos olisi ajoissa tajunnut niistä kysyä ja saanut sovitettua niitä omaan tiukkaan lukujärjestykseen.
Luulen, että koulussamme matematiikka oli erityisen ikävästi leimautunut: "matematiikka on tylsää, matematiikka ei rokkaa". Myös omassa ryhmässäni ajattelu oli tällaista, mieluummin olisivat soitelleet skittaa. Ainoan (tai melkein ainoan, en ole 100% varma) laudaturin kirjoittaminen pitkästä oli joistakin opettajistakin ihan kumma juttu. Muutamalta kanssaopiskelijalta sain kuulla hienoista vittuilua "outoudestani". Mistä lie saivat edes tietää arvosanani.
Hah, ja valitsemieni tekniikan opiskelujen ihmettely onkin sitten jo kokonaan oma tarinansa...
"itseasiassa me SAIMME siitä oliko-se-nyt 500 vai 1000 markkaa, en enää muista. "
Hoho, tuo vetää kyllä jo naaman vihreäksi. Onnekas olet :-) Toivottavasti sitä itsekin pääsee joskus siihen tilanteeseen, että matemaattisilla kyvyillään saa ansaittua rahaa elämiseen. (Se taitaa olla sitä paitsi hieman todennäköisempää kuin kuvataiteilijana eläminen.)
hups.
Joo kiitosta vaan vastanneille, joita oli paljon ja lisääkin saa tietty vastailla ja kertoa.
Kyllä, lähden pitkällä matematiikalla liikkeelle ja sitten katotaan miten sujuu.