lentopelko

lentopelosta aikanaan. Olen kääntynyt lääkärin puoleen ja saanut rauohoittavia lääkkeitä. Käytän myös niitä. Järkisyillä perusteltuna tiedän, ettei se kone mihinkään tipu, mutta pelkoni on jossain syvällä psyykessä ja näillä pillereillä pystyn matkustamaan ilman pelkoa.

Rohkeasti lääkärin pakeille vaan.

Ei kannata uskoa täällä palstalla pelottelijoita lääkkeiden vaaroista ja lentopelkoisten kursseista, jos matkustaa kerran pari vuodessa. Ei myöskään niitä kannata noteerata, jotka sanovat, että koneeseen vaan. Alkoholia suosittelen varauksi. Ensinnäkin siinä piilee liikakäytön vaara etenkin, kun sullakin on noin pitkä lento edessä. Ja se mahdollinen krapula. Menee kaikki pilalle.

Olen myös lentopelkoinen, silti pari kertaa vuodessa on päästävä reissuun. Lääkäri on määrännyt lievästi rauhoittavaa Xanoria, auttaa hyvin. Kannattaa kääntyä lääkärin puoleen!

Kun ajat moottoritiellä tuuli heiluttaa kättä, mutta

a) käsi ei irtoa
b) 10000 EUR auto ei hajoa vaikka ulkopuolella tuuleekin.

Lentokonekin heiluu tuulessa, mutta siivet eivät irtoa. Lentokone maksaa enemmän kuin auto ja on vankempaa tekoa.

Yksi ihminen kolmestakymmenestäkolmesta miljoonasta voittaa lotossa jättipotin, mutta vain yksi tuhannesta miljoonasta lentomatkustajasta kuolee lento-onnettomuudessa.

Itse asiassa on todennäköisempää kuolla

a) hyttysen pistoon
b) influenssaan
c) aasin potkuun

kuin lento-onnettomuudessa.

Liikelentokoneet eivät ole silitysrautoja. 10.000 metristä, molempien moottorien sammuessa ( ei ole vielä tapahtunut) ne liitävät 200 km:n päähän.

On todennäköisempää kuolla autokolarissa matkalla lentokentälle kuin lento-onnettomuudessa. Sata muutakin asiaa tulee mieleen, mutta ajattele aluksi vaikka näitä.

pelkäsin lentämistä. Viikon yöt ennen matkaa menivät aina valvoessa. Viime vuoden alussa huomasin olevani lähdössä Etelä- ja Pohjois-Amerikan kiertueelle johon kuului n. 30 000 km lentämistä. Sanoin itselleni, että nyt joko lennät tai itket ja lennät. Pelko lähes häipyikin.

Tämä oli mahdollista, koska olin jo parin vuoden ajan lukenut kirjoja lentämisestä ("Lentopelko hallintaan", "Irti lentopelosta"). Niistä opin, ettei kone suinkaan ole ilmassa "luonnonvastaisesti", kuten oletin, vaan koska yli 300 km tuntinopeudella matkustajakoneen muotoinen ja painoinen kappale nousee vastatuulessa ilmaan _luonnonlakien mukaan_. Lentäjiä on kahdet siltä varalta että yksi sairastuu. Jossain Finnairin lehdessä taas luki, että matkustajakoneissa käytetään viittä eri tietokonejärjestelmää tai -varajärjestelmää, jotta virusten on mahdoton tiputtaa konetta.

Aika harvoin enää iskeytyy mieleen se tosiseikka, että koneen penkissä istuessani minun ja maanpinnan välissä on 11 km "tyhjää". Ahtaan paikan kammoisena minua auttaa myös huomattavasti, kun lähden välillä kävelylle käytävälle.

Detur käyttää Air Finlandia Hurghadaan eli ihan luotettava yhtiö, eli ei ainakaan kannata siitä murehtia.

Jos on korkeanpaikankammoinen kannattaa pyytää ennakkoon käytäväpaikkaa tai jos jostain syystä joutuu ikkunapaikalle, on hyvä laittaa ikkunasuoja alas ettei tule katsottua alas. Kannattaa myös keksia jotain tekemistä lennon ajaksi, esim. lukemista, ristikoita, musiikkia...eli kun keskityt niihin et pahemmin mieti lentokoneen lentämistä.

Ei sinne lentokoneen ohjaimiin päästetä ketään kokemattomia kavereita eli olet ihan hyvissä käsissä koko matkan ajan. Jos koneessa on jotain vikaa, he kyllä tietävät voiko sillä lentää vai ei, tai jos lennon aikana ilmenee tekninen vika, he kyllä laskeutuvat lähimmälle järkevälle kentälle. Heidät on koulutettu siihen.

Itsekin tässä vasta aikuisiällä olen alkanut matkustaa lentokoneilla ja tietystihän ensi kerta pelottikin jopa. Se iski vasta lentokentällä kun näki kyseisen koneen johon olin menossa. En ainakaan ennakkoon funtsinut kauheasti. Ensimmäinen lento oli talviaikaan vielä. Ensimmäisellä lennolla tuli jopa vähän matkapahoinvointia tottumattomana ja kun jännitti katsella ulos ikkunasta alkuun. Muutaman lennon jälkeen väsyneenä enää ei tuntunut mikään miltään. Yhähän sitä tietysti jännittää jonkun verran koneen lähtiessä liikkeelle, mutta se tuntuu jo mukavalta ja mielenkiintoiselta elämykseltä.
Päiväaikaan oli mukava katsella kuinka nopeasti kone viiletti yli Suomenlahden joka oli kuin pieni järvi koneesta katsellessa. Pilviä aika paljon siunaantui matkalle joten eipä siinä paljon katselemista. Ajattelin että yölennot ovat tylsiä, mutta eipä nyt niinkään ollut. Oli elämys katsella pimeässä kuinka kaukana alhaalla ukkoset salamoi ja pohjoiseen päin tullessa hahmotti jo valonkajon. Yöpilviin laskeutuminen on vaikuttava elämys myös. Vaikkakin pilvissä on ilmakuoppia, ei se paljon haittaa.
Lentäminen on loppujen lopuksi mielenkiintoinen katsaus siitä mitä tuolla ylhäällä pilvissä voi nähdä. Vaikka mullakin on korkean paikan kammo, ei tuollaisessa matkustajakoneessa silti pelota, on turvallinen tunne vaikka alla onkin 10000 km tyhjää. Eri asia olis mennä Eiffel-torniin tai vastaavaan. Sisältä on turvallisempi tunne katsella korkealta kuin olla ulkona katselemassa sitä. Ei pelota lentomatkustaminen enää.

Lentopelosta pääsee eroon hämmästyttävän helposti NLP:n avulla! Suosittelen tätä: http://wwww.hpaconsulting.fi/index.php?page=eroon-lentopelosta