Palautetaan. Vasudeva Dattan rukous. Kaikki ovat jo vapautuneet. Pelastuneet

Tyhmät ryntäävät sinne, minne enkelit eivät uskalla astua.”
— Śrīla B. R. Śrīdhar Deva-Gosvāmī Mahārāj 1980-luku. Navadvīpa-dhāma, Intia. Kauniin todellisuuden ontologia, osa 1.8.
-------------
Guru Maharajalla on luento tästä aiheesta, mutta luento on kovin pitkä, joten kirjoitan vain otsikon.

Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com

-------------

Katkelma toiseta luennosta:

Srila Bhakti Raksak Sridhar Dev-Goswami Maharaj
Avatarit vapauttavat sielut koko universumissa

(5. maaliskuuta 1981. Navadwipa Dhama, Intia)

Luento.

Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com

Srila Sridhar Maharaj: Ramachandra otti kaikki Ayodhyasta mukanaan, kun hän lähti tästä maailmasta. Ja myös sanotaan — Haridas Thakur sanoi tämän Sanatanan tai jonkun muun tapauksessa: ”Olet jo luvannut Vasudevalle sekä aineellisen että sielun valtakunnan. Koko aineellinen maailma on muuttunut sielun valtakunnaksi, kaikki ovat saaneet pelastuksen Sinun Sankirtanasi ansiosta”. Mahaprabhu vastasi tähän: ”Miten tämä brahmanda jatkaa olemassaoloaan? Miksi se on edelleen olemassa?” [Vastaus:] ”Koska vaikka kaikki ovat pelastuneet (sen vanhat asukkaat), heidän tilalleen on tullut uusia asukkaita”. Heidät on niin sanotusti kutsuttu tänne ottamaan armahdettujen paikat. Ja niin tapahtuu: brahmanda tyhjenee, jotkut pääsevät vapaiksi, ja uusia tulokkaita tulee.
------------------
https://vedabase.io/en/library/cc/madhya/15/163/

https://vedabase.io/en/lib

Vāsudeva Dattan myötätunto nähdään teologisesti universaalimpana.

Kyse ei ole kilpailusta, vaan rakkauden mittaamisesta myötätunnon laajuuden kautta.

-----------------
Kommentaarin ratkaiseva kohta
Śrīla Prabhupadan välittämä Bhaktisiddhānta Sarasvatī Ṭhākurin selitys korostaa kolmea asiaa:
Vasudeva Datta halusi vapauttaa kaikki ehdollistuneet sielut.
Hän oli valmis itse kärsimään helvetillisessä tilassa heidän puolestaan.
Hänen tarkoituksensa oli, että kaikki puhdistuisivat ja palaisivat takaisin Jumalan luo.
Kommentaari sanoo myös, ettei hänen myötätunnolleen ole vertailukohtaa.
Erityisen tärkeä ilmaus on para-duḥkha-duḥkhī: bhakta kokee toisten kärsimyksen omana kärsimyksenään.

-------------------------

Śrīla Bhakti Rakṣak Śrīdhar Dev-Gosvāmī Mahārāj

Kommentaari Vasudeva Datta Ṭhākurin rukoukseen

(5. maaliskuuta 1981. Navadvīpa Dhāma, Intia)

Śrīla Gosvāmī Mahārāj: Mitä tapahtui? Vasudeva Datta pyysi Mahāprabhulta, rukoili ja anoi Mahāprabhulta: ”Vapauttakoon koko maailmankaikkeus, pelastukoot kaikki jīvat, ja minä otan heidän karmansa taakan itselleni.”

Śrīla Śrīdhar Mahārāj: Tässä tapauksessa sovellettavissa on Hegelin panenteismia koskeva teoria tai Aurobindo Ghoshin teoria – hänen järjestelmänsä on lähellä hegeliläisiä käsityksiä. Olemassaololla on sekä ehdollistunut että ehdollistumaton puolensa. Absoluuttinen tulee tunnetuksi ehdollistuneen periaatteen kautta. Rajaton ja rajallinen. Rajallinen periaate on Rajattoman välttämätön osa, ehdollistunut on Ehdollistumattoman välttämätön osa. Ehdollistunut on olemassa tuodakseen esiin Ehdollistumattoman, Absoluuttisen, täydellisyyden. Tämä järjestelmä tunnetaan nimellä panenteismi.

Se, mitä Vasudev Ghosh sanoo, on jossain määrin lähellä tätä ajattelulinjaa. Hän pyytää: ”Kaikki sielut voitaisiin vapauttaa tästä aineellisesta brahmāṇḍasta. Olen valmis ottamaan heidän syntiensä taakan, heidän karmansa, itselleni ja olen valmis menemään ikuiseen helvettiin maksamaan kaikkien puolesta. En kykene sietämään sitä, että näen jīvojen kärsivän tässä maailmassa. Siksi Sinulle, Mahāprabhu, osoitettu rukoukseni on seuraava: ’Pelasta heidät kaikki! Kaikki synnit voidaan sälyttää minun pääni päälle, ja salli minun mennä helvettiin ja kärsiä siellä ikuisesti heidän kaikkien puolestaan.’” Näin Vasudeva Datta puhuu.

Tähän Mahāprabhu vastaa: ”Kṛṣṇa ei ole vararikossa. Sen, mitä sinä, Hänen omistautunut palvelijansa, toivot, Hän on jo toteuttanut, eikä Hän ole sen vuoksi joutunut vararikkoon. Sinun ei tarvitse olla surullinen, sinun ei tarvitse murehtia, eikä sinun ole välttämätöntä ryhtyä takaajaksi. Sinun ei tarvitse kärsiä heidän puolestaan. Herra ei tarvitse sinulta tällaista uhrausta. Hän kykenee pelastamaan kaikki, Hänellä on sellainen voima.”

koṭi-kāmadhenu-patira chhāgī yaiche mare *ṣaḍ-aiśvarya-pati kṛṣṇera māyā kibā kare?
Vaikka koko māyinen järjestelmä tuhoutuisi, siitä ei aiheutuisi mitään vahinkoa Kṛṣṇalle, Hänen līlālleen eikä Golokalle. Koko māyā, harhan maailma, voitaisiin pyyhkiä pois, mutta Hänelle ei tapahtuisi mitään. Tiettynä ajankohtana kaikki vankilat voitaisiin tyhjentää. Voitaisiin julistaa maailmanlaajuinen armahdus, ja kaikki vangit päästettäisiin vapauteen.

Mahāprabhu vastaa Vasudevan sanoihin: ”Koko brahmāṇḍa voidaan tyhjentää, kaikki jīvat voidaan vapauttaa, mutta sen jälkeen tämä vankila täyttyy jälleen vangeista, ja koko brahmāṇḍa on taas täynnä orjuutettuja jīvoja.”
4059
3Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 40

Vanhimmat

Mahaprabhu vastaa – jae 164–166 ovat ratkaisevia
Tässä on kohta, joka on erityisen tärke
Madhya 15.164: Mahaprabhun sydän sulaa. Hän alkaa itkeä ja Hänen äänensä värisee.
Madhya 15.165: Mahaprabhu sanoo Vasudeva Dattan olevan Prahlada Maharajan ilmentymä ja Krishnan täydellisen armon saanut.
Madhya 15.166: Mahaprabhu lausuu:
Krishna toteuttaa sen, mitä Hänen puhdas palvelijansa pyytää. Hänellä ei ole muuta velvollisuutta kuin täyttää palvelijansa toive.
Tämä viimeinen jae on erittäin merkityksellinen.

Äänestä
  • Kun luemme jakeet 163–166 yhdessä, saamme seuraavan teologisen kokonaisuuden:
    Vasudeva Datta pyytää kaikkien elävien olentojen vapauttamista.
    Mahaprabhu liikuttuu hänen rukouksestaan.
    Mahaprabhu tunnistaa hänen poikkeuksellisen hengellisen asemansa.
    Mahaprabhu vahvistaa, että Krishna täyttää puhtaan bhaktansa toiveen.
    Näin ollen rukouksella on kertomuksessa todellinen merkitys. Se ei ole pelkkä symbolinen ele.

    Äänestä

  • Anonyymi-ap kirjoitti:

    Kun luemme jakeet 163–166 yhdessä, saamme seuraavan teologisen kokonaisuuden:
    Vasudeva Datta pyytää kaikkien elävien olentojen vapauttamista.
    Mahaprabhu liikuttuu hänen rukouksestaan.
    Mahaprabhu tunnistaa hänen poikkeuksellisen hengellisen asemansa.
    Mahaprabhu vahvistaa, että Krishna täyttää puhtaan bhaktansa toiveen.
    Näin ollen rukouksella on kertomuksessa todellinen merkitys. Se ei ole pelkkä symbolinen ele.

    https://vedabase.io/en/library/cc/madhya/15/164/

    When Śrī Caitanya Mahāprabhu heard Vāsudeva Datta’s statement, His heart became very soft. Tears flowed from His eyes, and He began to tremble. In a faltering voice He spoke as follows.

    Kun Śrī Caitanya Mahāprabhu kuuli Vāsudeva Dattan lausuman, Hänen sydämensä heltyi hyvin paljon. Kyyneleet valuivat Hänen silmistään, ja Hän alkoi vapista. Katkonaisella äänellä Hän puhui seuraavasti.

    Äänestä

  • Anonyymi-ap kirjoitti:

    https://vedabase.io/en/library/cc/madhya/15/164/

    When Śrī Caitanya Mahāprabhu heard Vāsudeva Datta’s statement, His heart became very soft. Tears flowed from His eyes, and He began to tremble. In a faltering voice He spoke as follows.

    Kun Śrī Caitanya Mahāprabhu kuuli Vāsudeva Dattan lausuman, Hänen sydämensä heltyi hyvin paljon. Kyyneleet valuivat Hänen silmistään, ja Hän alkoi vapista. Katkonaisella äänellä Hän puhui seuraavasti.

    https://vedabase.io/en/library/cc/madhya/15/163/
    “My dear Lord, let me suffer perpetually in a hellish condition, accepting all the sinful reactions of all living entities. Please finish their diseased material life.”

    ”Rakas Herrani, anna minun kärsiä ikuisesti helvetillisessä tilassa ja ottaa vastaan kaikkien elävien olentojen kaikki syntisten tekojen seuraukset. Ole hyvä ja päätä heidän sairaalloinen aineellinen elämänsä.”

    https://vedabase.io/en/library/cc/madhya/15/165/
    Accepting Vāsudeva Datta as a great devotee, the Lord said, “Such a statement is not at all astonishing because you are the incarnation of Prahlāda Mahārāja. It appears that Lord Kṛṣṇa has bestowed complete mercy upon you. There is no doubt about it.

    ”Hyväksyen Vāsudeva Datta -nimisen henkilön suureksi hartaaksi palvelijaksi Herra sanoi: ’Rakas Vāsudeva, tällainen lausunto ei ole lainkaan hämmästyttävä, sillä sinä olet Prahlāda Mahārājan ruumiillistuma. Näyttää siltä, että Herra Kṛṣṇa on suonut sinulle täydellisen armonsa. Siitä ei ole epäilystäkään.’”

    Äänestä

  • Anonyymi-ap kirjoitti:

    https://vedabase.io/en/library/cc/madhya/15/163/
    “My dear Lord, let me suffer perpetually in a hellish condition, accepting all the sinful reactions of all living entities. Please finish their diseased material life.”

    ”Rakas Herrani, anna minun kärsiä ikuisesti helvetillisessä tilassa ja ottaa vastaan kaikkien elävien olentojen kaikki syntisten tekojen seuraukset. Ole hyvä ja päätä heidän sairaalloinen aineellinen elämänsä.”

    https://vedabase.io/en/library/cc/madhya/15/165/
    Accepting Vāsudeva Datta as a great devotee, the Lord said, “Such a statement is not at all astonishing because you are the incarnation of Prahlāda Mahārāja. It appears that Lord Kṛṣṇa has bestowed complete mercy upon you. There is no doubt about it.

    ”Hyväksyen Vāsudeva Datta -nimisen henkilön suureksi hartaaksi palvelijaksi Herra sanoi: ’Rakas Vāsudeva, tällainen lausunto ei ole lainkaan hämmästyttävä, sillä sinä olet Prahlāda Mahārājan ruumiillistuma. Näyttää siltä, että Herra Kṛṣṇa on suonut sinulle täydellisen armonsa. Siitä ei ole epäilystäkään.’”

    https://vedabase.io/en/library/cc/madhya/15/166/

    “Whatever a pure devotee wants from his master, Lord Kṛṣṇa doubtlessly grants because He has no duty other than to fulfill the desire of His devotee.

    ”Mitä tahansa puhdas hartaan palvelija haluaa mestariltaan, Herra Kṛṣṇa epäilemättä myöntää, koska Hänellä ei ole mitään muuta velvollisuutta kuin täyttää hartaan palvelijansa toive.”

    https://vedabase.io/en/library/cc/madhya/15/169/
    “Whosever welfare you desire immediately becomes a Vaiṣṇava, and Kṛṣṇa delivers all Vaiṣṇavas from the reactions of their past sinful activities.

    ”Kenelle tahansa toivot hyvinvointia, hänestä tulee välittömästi Vaiṣṇava, ja Kṛṣṇa vapauttaa kaikki Vaiṣṇavat heidän menneiden syntisten tekojensa seurauksista.”

    Äänestä

  • Anonyymi-ap kirjoitti:

    https://vedabase.io/en/library/cc/madhya/15/166/

    “Whatever a pure devotee wants from his master, Lord Kṛṣṇa doubtlessly grants because He has no duty other than to fulfill the desire of His devotee.

    ”Mitä tahansa puhdas hartaan palvelija haluaa mestariltaan, Herra Kṛṣṇa epäilemättä myöntää, koska Hänellä ei ole mitään muuta velvollisuutta kuin täyttää hartaan palvelijansa toive.”

    https://vedabase.io/en/library/cc/madhya/15/169/
    “Whosever welfare you desire immediately becomes a Vaiṣṇava, and Kṛṣṇa delivers all Vaiṣṇavas from the reactions of their past sinful activities.

    ”Kenelle tahansa toivot hyvinvointia, hänestä tulee välittömästi Vaiṣṇava, ja Kṛṣṇa vapauttaa kaikki Vaiṣṇavat heidän menneiden syntisten tekojensa seurauksista.”

    Madhya-līlā 15.167 – Kaikkien universumin elävien olentojen vapautuminen

    Tämä neljäs jae on erityisen olennainen

    Mahaprabhu sanoo, että jos Vasudeva Datta haluaa kaikkien universumin elävien olentojen vapautuvan, kaikki voidaan vapauttaa ilman, että Vasudeva Dattan tarvitsee itse kärsiä heidän syntiensä seurauksista.

    Äänestä

  • Anonyymi-ap kirjoitti:

    Madhya-līlā 15.167 – Kaikkien universumin elävien olentojen vapautuminen

    Tämä neljäs jae on erityisen olennainen

    Mahaprabhu sanoo, että jos Vasudeva Datta haluaa kaikkien universumin elävien olentojen vapautuvan, kaikki voidaan vapauttaa ilman, että Vasudeva Dattan tarvitsee itse kärsiä heidän syntiensä seurauksista.

    “If you desire the deliverance of all living entities within the universe, then all of them can be delivered even without your undergoing the tribulations of sinful activity.

    ”Jos haluat kaikkien maailmankaikkeudessa olevien elävien olentojen vapautumista, heidät kaikki voidaan vapauttaa ilman, että sinun tarvitsee kärsiä syntisen toiminnan seurausten aiheuttamista kärsimyksistä.”

    Äänestä

  • Anonyymi-ap kirjoitti:

    “If you desire the deliverance of all living entities within the universe, then all of them can be delivered even without your undergoing the tribulations of sinful activity.

    ”Jos haluat kaikkien maailmankaikkeudessa olevien elävien olentojen vapautumista, heidät kaikki voidaan vapauttaa ilman, että sinun tarvitsee kärsiä syntisen toiminnan seurausten aiheuttamista kärsimyksistä.”

    Madhya-līlā 15.164 – Mahaprabhun sydän sulaa ja Hän alkaa itkeä
    Madhya-līlā 15.165 – Mahaprabhu tunnistaa Vasudeva Dattan Prahlāda Mahārājan ilmentymäksi
    Madhya-līlā 15.166 – Krishna täyttää puhtaan bhaktansa toiveen
    Erityisen tärkeä on jae 15.166:
    Whatever a pure devotee wants from his master, Lord Krishna doubtlessly grants because He has no duty other than to fulfill the desire of His devotee.
    Suomeksi:
    "Kaiken, mitä puhdas palvelija pyytää Herraltaan, Krishna epäilemättä antaa, sillä Hänellä ei ole muuta velvollisuutta kuin täyttää palvelijansa toive."

    Äänestä

  • Anonyymi-ap kirjoitti:

    Madhya-līlā 15.164 – Mahaprabhun sydän sulaa ja Hän alkaa itkeä
    Madhya-līlā 15.165 – Mahaprabhu tunnistaa Vasudeva Dattan Prahlāda Mahārājan ilmentymäksi
    Madhya-līlā 15.166 – Krishna täyttää puhtaan bhaktansa toiveen
    Erityisen tärkeä on jae 15.166:
    Whatever a pure devotee wants from his master, Lord Krishna doubtlessly grants because He has no duty other than to fulfill the desire of His devotee.
    Suomeksi:
    "Kaiken, mitä puhdas palvelija pyytää Herraltaan, Krishna epäilemättä antaa, sillä Hänellä ei ole muuta velvollisuutta kuin täyttää palvelijansa toive."

    MYÖS "VÄÄRÄN USKONNON" SEURAAJAT VAPAUTETAAN

    ------------------

    Sridhar Maharajin 5. maaliskuuta 1981 pitämässä keskustelussa puhutaan siitä, kuinka Mahaprabhun Sankirtanan vaikutus voi koskettaa lukemattomia brahmandoja.
    Kun asetamme tämän opetuksen Vasudeva Dattan rukouksen ja jakeen 166 rinnalle, syntyy syvä teologinen kokonaisuus:
    Vasudeva Datta pyytää kaikkien vapautumista. Mahaprabhu vahvistaa puhtaan bhaktan rukouksen voiman. Krishna täyttää palvelijansa toiveen.
    Tämä on mielestäni juuri se yhteys.

    Äänestä

  • Anonyymi-ap kirjoitti:

    MYÖS "VÄÄRÄN USKONNON" SEURAAJAT VAPAUTETAAN

    ------------------

    Sridhar Maharajin 5. maaliskuuta 1981 pitämässä keskustelussa puhutaan siitä, kuinka Mahaprabhun Sankirtanan vaikutus voi koskettaa lukemattomia brahmandoja.
    Kun asetamme tämän opetuksen Vasudeva Dattan rukouksen ja jakeen 166 rinnalle, syntyy syvä teologinen kokonaisuus:
    Vasudeva Datta pyytää kaikkien vapautumista. Mahaprabhu vahvistaa puhtaan bhaktan rukouksen voiman. Krishna täyttää palvelijansa toiveen.
    Tämä on mielestäni juuri se yhteys.

    Suhde Chaitanya Mahaprabhuun
    Vasudeva Datta kuului Chaitanyan läheiseen bhaktapiiriin, ja perinteen keskeinen elämäkertakirjallisuus kuvaa Chaitanyan arvostaneen häntä erittäin korkealle. Bhakti eli rakkaudellinen omistautuminen Krishnalle ei hänen kohdallaan näyttäydy vain henkilökohtaisena hengellisenä harjoituksena, vaan haluna edistää kaikkien olentojen hyvinvointia.



    Kuuluisa rukous
    Vasudeva Datta pyytää Chaitanyaa vapauttamaan kaikki maailmankaikkeuden olennot ja sanoo olevansa valmis kärsimään heidän karmansa seuraukset itse, vaikka se merkitsisi hänelle kärsimystä loputtoman pitkään; Chaitanya vastaa ylistämällä hänen epäitsekästä asennettaan.

    Äänestä

  • Anonyymi-ap kirjoitti:

    Suhde Chaitanya Mahaprabhuun
    Vasudeva Datta kuului Chaitanyan läheiseen bhaktapiiriin, ja perinteen keskeinen elämäkertakirjallisuus kuvaa Chaitanyan arvostaneen häntä erittäin korkealle. Bhakti eli rakkaudellinen omistautuminen Krishnalle ei hänen kohdallaan näyttäydy vain henkilökohtaisena hengellisenä harjoituksena, vaan haluna edistää kaikkien olentojen hyvinvointia.



    Kuuluisa rukous
    Vasudeva Datta pyytää Chaitanyaa vapauttamaan kaikki maailmankaikkeuden olennot ja sanoo olevansa valmis kärsimään heidän karmansa seuraukset itse, vaikka se merkitsisi hänelle kärsimystä loputtoman pitkään; Chaitanya vastaa ylistämällä hänen epäitsekästä asennettaan.

    Mitä me tästä opimme?

    Tämä Śrīla Bhakti Rakṣak Śrīdhar Dev-Gosvāmī Mahārājin 5.3.1981 pitämä kommentaari tuo erittäin tärkeän filosofisen ulottuvuuden.

    Äänestä

  • Anonyymi-ap kirjoitti:

    Mitä me tästä opimme?

    Tämä Śrīla Bhakti Rakṣak Śrīdhar Dev-Gosvāmī Mahārājin 5.3.1981 pitämä kommentaari tuo erittäin tärkeän filosofisen ulottuvuuden.

    Vāsudeva Dattan myötätunto ja panenteismi

    Śrīdhar Mahārāja rinnastaa aluksi Vāsudeva Dattan rukouksen Hegelin ja Aurobindon filosofisiin ajatuksiin.
    Hän esittelee ajatuksen, jossa ehdollistunut ja ehdollistumaton todellisuus liittyvät toisiinsa. Rajallinen ja rajaton, ehdollistunut ja ehdollistumaton, muodostavat tarkastelussa kaksi olemassaolon puolta.
    Tässä on kuitenkin tärkeä filosofinen ero:
    Panenteismissa maailma sisältyy Jumalaan, mutta Jumala ylittää maailman.
    Panteismissa maailma ja Jumala samastetaan toisiinsa.
    Gauḍīya-vaiṣṇava-filosofiassa Jumala on samanaikaisesti kaiken alkuperä ja kaiken ylittävä persoonallinen Absoluutti.
    Śrīdhar Mahārāja ei siis välttämättä hyväksy Hegelin tai Aurobindon järjestelmiä sellaisinaan. Hän käyttää niitä filosofisina vertailukohtina.

    Äänestä

  • Anonyymi-ap kirjoitti:

    Vāsudeva Dattan myötätunto ja panenteismi

    Śrīdhar Mahārāja rinnastaa aluksi Vāsudeva Dattan rukouksen Hegelin ja Aurobindon filosofisiin ajatuksiin.
    Hän esittelee ajatuksen, jossa ehdollistunut ja ehdollistumaton todellisuus liittyvät toisiinsa. Rajallinen ja rajaton, ehdollistunut ja ehdollistumaton, muodostavat tarkastelussa kaksi olemassaolon puolta.
    Tässä on kuitenkin tärkeä filosofinen ero:
    Panenteismissa maailma sisältyy Jumalaan, mutta Jumala ylittää maailman.
    Panteismissa maailma ja Jumala samastetaan toisiinsa.
    Gauḍīya-vaiṣṇava-filosofiassa Jumala on samanaikaisesti kaiken alkuperä ja kaiken ylittävä persoonallinen Absoluutti.
    Śrīdhar Mahārāja ei siis välttämättä hyväksy Hegelin tai Aurobindon järjestelmiä sellaisinaan. Hän käyttää niitä filosofisina vertailukohtina.

    Kṛṣṇa ei tarvitse Vāsudeva Dattan uhrausta


    Tämä on mielestäni koko kommentaarin ratkaiseva kohta.
    Mahāprabhun vastaus ei vähättele Vāsudeva Dattan myötätuntoa. Päinvastoin, Caitanya-caritāmṛta kuvaa hänen rukouksensa niin poikkeukselliseksi, että Mahāprabhu liikuttuu syvästi.


    Mutta Śrīdhar Mahārāja nostaa esiin toisen näkökulman:
    Kṛṣṇa kykenee vapauttamaan kaikki ilman, että Hänen tarvitsee asettaa Vāsudeva Dattaa ikuiseen kärsimykseen.


    Tähän liittyy Kṛṣṇan kuusi täydellistä jumalallista ominaisuutta eli ṣaḍ-aiśvarya.


    Kṛṣṇa ei ole riippuvainen aineellisen maailman järjestelmästä. Hän ei menetä mitään, vaikka koko māyinen maailmankaikkeus katoaisi.
    Tässä on myös syvä hengellinen opetus: bhaktan myötätunto on rajatonta, mutta Jumalan voima ja armo eivät ole siitä riippuvaisia.

    Äänestä

  • Anonyymi-ap kirjoitti:

    Kṛṣṇa ei tarvitse Vāsudeva Dattan uhrausta


    Tämä on mielestäni koko kommentaarin ratkaiseva kohta.
    Mahāprabhun vastaus ei vähättele Vāsudeva Dattan myötätuntoa. Päinvastoin, Caitanya-caritāmṛta kuvaa hänen rukouksensa niin poikkeukselliseksi, että Mahāprabhu liikuttuu syvästi.


    Mutta Śrīdhar Mahārāja nostaa esiin toisen näkökulman:
    Kṛṣṇa kykenee vapauttamaan kaikki ilman, että Hänen tarvitsee asettaa Vāsudeva Dattaa ikuiseen kärsimykseen.


    Tähän liittyy Kṛṣṇan kuusi täydellistä jumalallista ominaisuutta eli ṣaḍ-aiśvarya.


    Kṛṣṇa ei ole riippuvainen aineellisen maailman järjestelmästä. Hän ei menetä mitään, vaikka koko māyinen maailmankaikkeus katoaisi.
    Tässä on myös syvä hengellinen opetus: bhaktan myötätunto on rajatonta, mutta Jumalan voima ja armo eivät ole siitä riippuvaisia.

    Brahmāṇḍan tyhjentyminen ja uusien ehdollistuneiden sielujen tuleminen
    Tässä pääsemme kaikkein kiinnostavimpaan kysymykseen.
    Śrīdhar Mahārāja käyttää vankila- ja sairaalavertausta:
    Kaikki vangit voidaan vapauttaa.
    Vankila voidaan tyhjentää.
    Myöhemmin uusia vankeja voi tulla.
    Samoin kaikki sairaat voidaan parantaa, mutta uusia sairaita voi syntyä.



    Koko universumi tyhjenee ehdollistuneista asukkaista ja täyttyy myöhemmin uudelleen.

    Äänestä

  • Anonyymi-ap kirjoitti:

    Brahmāṇḍan tyhjentyminen ja uusien ehdollistuneiden sielujen tuleminen
    Tässä pääsemme kaikkein kiinnostavimpaan kysymykseen.
    Śrīdhar Mahārāja käyttää vankila- ja sairaalavertausta:
    Kaikki vangit voidaan vapauttaa.
    Vankila voidaan tyhjentää.
    Myöhemmin uusia vankeja voi tulla.
    Samoin kaikki sairaat voidaan parantaa, mutta uusia sairaita voi syntyä.



    Koko universumi tyhjenee ehdollistuneista asukkaista ja täyttyy myöhemmin uudelleen.

    Miten tämä liittyy Vāsudeva Dattan rukoukseen?
    Tässä on tärkeä ero Mahāprabhun ja Vāsudeva Dattan näkökulmien välillä.
    Vāsudeva Datta katsoo kärsivien elävien olentojen tilannetta myötätunnon näkökulmasta. Hän ei halua jättää ketään kärsimään.
    Mahāprabhu puolestaan vastaa Jumalan kaikkivaltiuden näkökulmasta: Kṛṣṇa kykenee toteuttamaan vapautumisen ilman, että Vāsudeva Dattan tarvitsee kärsiä heidän puolestaan.


    Madhya-līlā 15.166 ilmaisee tämän erityisen voimakkaasti: Kṛṣṇa toteuttaa sen, mitä Hänen puhdas bhaktansa haluaa.
    Tämä tekee Vāsudeva Dattan rukouksesta muutakin kuin yksittäisen myötätunnon osoituksen. Se on rukous, jonka Mahāprabhu tunnustaa puhtaan bhaktan tahdoksi.

    Äänestä

  • Anonyymi-ap kirjoitti:

    Miten tämä liittyy Vāsudeva Dattan rukoukseen?
    Tässä on tärkeä ero Mahāprabhun ja Vāsudeva Dattan näkökulmien välillä.
    Vāsudeva Datta katsoo kärsivien elävien olentojen tilannetta myötätunnon näkökulmasta. Hän ei halua jättää ketään kärsimään.
    Mahāprabhu puolestaan vastaa Jumalan kaikkivaltiuden näkökulmasta: Kṛṣṇa kykenee toteuttamaan vapautumisen ilman, että Vāsudeva Dattan tarvitsee kärsiä heidän puolestaan.


    Madhya-līlā 15.166 ilmaisee tämän erityisen voimakkaasti: Kṛṣṇa toteuttaa sen, mitä Hänen puhdas bhaktansa haluaa.
    Tämä tekee Vāsudeva Dattan rukouksesta muutakin kuin yksittäisen myötätunnon osoituksen. Se on rukous, jonka Mahāprabhu tunnustaa puhtaan bhaktan tahdoksi.

    Jos Kṛṣṇa todella toteuttaa puhtaan bhaktansa toiveen ja Vāsudeva Datta haluaa kaikkien jīvojen vapautuvan, tarkoittaako tämä, että jokainen jīva saavuttaa lopulta vapautuksen.
    Caitanya-caritāmṛtan Madhya 15.163–166 perusteella voidaan sanoa, että Mahāprabhu vahvistaa Vāsudeva Dattan rukouksen poikkeuksellisen hengellisen voiman.

    Vāsudeva Datta ei pyydä mitään itselleen. Hän on valmis menettämään kaiken muiden vuoksi.

    Mahāprabhu puolestaan osoittaa, ettei Jumalan tarvitse hyväksyä bhaktan kärsimystä voidakseen pelastaa kaikki.


    Tämä on ehkä koko kertomuksen kaunein kohta: bhaktan myötätunto ja Jumalan armo eivät ole kilpailijoita, vaan kohtaavat toisissaan.

    Äänestä

  • Anonyymi-ap kirjoitti:

    Jos Kṛṣṇa todella toteuttaa puhtaan bhaktansa toiveen ja Vāsudeva Datta haluaa kaikkien jīvojen vapautuvan, tarkoittaako tämä, että jokainen jīva saavuttaa lopulta vapautuksen.
    Caitanya-caritāmṛtan Madhya 15.163–166 perusteella voidaan sanoa, että Mahāprabhu vahvistaa Vāsudeva Dattan rukouksen poikkeuksellisen hengellisen voiman.

    Vāsudeva Datta ei pyydä mitään itselleen. Hän on valmis menettämään kaiken muiden vuoksi.

    Mahāprabhu puolestaan osoittaa, ettei Jumalan tarvitse hyväksyä bhaktan kärsimystä voidakseen pelastaa kaikki.


    Tämä on ehkä koko kertomuksen kaunein kohta: bhaktan myötätunto ja Jumalan armo eivät ole kilpailijoita, vaan kohtaavat toisissaan.

    Śrīla Bhakti Rakṣak Śrīdhar Dev-Gosvāmī Mahārājan viisaus ja suuruus

    Śrīla Śrīdhar Mahārājan opetuksessa on tässä kohdassa poikkeuksellista syvyyttä. Hän ei ainoastaan selitä Vāsudeva Dattan rukousta, vaan avaa sen kautta kokonaisen näkymän Jumalan kaikkivaltiuteen, elävien olentojen kohtaloon, myötätuntoon ja absoluuttisen todellisuuden luonteeseen.
    Minusta hänen suuruutensa tulee esiin erityisesti siinä, kuinka hän kykenee samanaikaisesti kunnioittamaan Vāsudeva Dattan uhrautumisen äärettömyyttä ja osoittamaan, ettei edes tällainen uhraus ole Jumalan armon edellytys.

    Äänestä

  • Anonyymi-ap kirjoitti:

    Śrīla Bhakti Rakṣak Śrīdhar Dev-Gosvāmī Mahārājan viisaus ja suuruus

    Śrīla Śrīdhar Mahārājan opetuksessa on tässä kohdassa poikkeuksellista syvyyttä. Hän ei ainoastaan selitä Vāsudeva Dattan rukousta, vaan avaa sen kautta kokonaisen näkymän Jumalan kaikkivaltiuteen, elävien olentojen kohtaloon, myötätuntoon ja absoluuttisen todellisuuden luonteeseen.
    Minusta hänen suuruutensa tulee esiin erityisesti siinä, kuinka hän kykenee samanaikaisesti kunnioittamaan Vāsudeva Dattan uhrautumisen äärettömyyttä ja osoittamaan, ettei edes tällainen uhraus ole Jumalan armon edellytys.

    Hän näkee rakkauden siellä, missä tavallinen ajattelu näkee kärsimyksen
    Vāsudeva Datta sanoo käytännössä:
    Antakaa kaikkien elävien olentojen vapautua. Ottakaa kaikki heidän karmansa minulle. Olen valmis kärsimään heidän puolestaan ikuisesti.
    Tämä on äärimmäisen voimakas lausunto.
    Tavallinen ihminen ajattelee ensisijaisesti omaa vapautumistaan, omaa onnellisuuttaan ja omaa pelastustaan.
    Vāsudeva Datta ajattelee kaikkia muita.
    Hän ei aseta omaa vapautumistaan muiden edelle. Hän ei edes pyydä itselleen hengellistä palkintoa.
    Tähän liittyy sanskritinkielinen ilmaus:
    Para-duḥkha-duḥkhī.
    Se tarkoittaa bhaktaa, joka kokee toisten kärsimyksen omana kärsimyksenään.
    Śrīdhar Mahārāja tunnistaa tässä jotakin hyvin korkeaa: todellisen bhaktin sydämessä toisen elävän olennon kärsimys ei ole ulkopuolinen asia.
    Mutta hän ei pysähdy tähän.

    Äänestä

  • Anonyymi-ap kirjoitti:

    Hän näkee rakkauden siellä, missä tavallinen ajattelu näkee kärsimyksen
    Vāsudeva Datta sanoo käytännössä:
    Antakaa kaikkien elävien olentojen vapautua. Ottakaa kaikki heidän karmansa minulle. Olen valmis kärsimään heidän puolestaan ikuisesti.
    Tämä on äärimmäisen voimakas lausunto.
    Tavallinen ihminen ajattelee ensisijaisesti omaa vapautumistaan, omaa onnellisuuttaan ja omaa pelastustaan.
    Vāsudeva Datta ajattelee kaikkia muita.
    Hän ei aseta omaa vapautumistaan muiden edelle. Hän ei edes pyydä itselleen hengellistä palkintoa.
    Tähän liittyy sanskritinkielinen ilmaus:
    Para-duḥkha-duḥkhī.
    Se tarkoittaa bhaktaa, joka kokee toisten kärsimyksen omana kärsimyksenään.
    Śrīdhar Mahārāja tunnistaa tässä jotakin hyvin korkeaa: todellisen bhaktin sydämessä toisen elävän olennon kärsimys ei ole ulkopuolinen asia.
    Mutta hän ei pysähdy tähän.

    Śrīla Bhakti Rakṣak Śrīdhar Dev-Gosvāmī Mahārājan viisaus ja suuruus

    Jumala ei ole riippuvainen edes bhaktan uhrauksesta

    Tämä on kommentaarin filosofisesti ehkä kaikkein nerokkain kohta.
    Mahāprabhu ei sano Vāsudeva Dattalle, että tämän täytyy todella mennä helvettiin pelastaakseen muut.
    Hän osoittaa, että Kṛṣṇan voima on täydellinen.
    Śrīdhar Mahārāja käyttää tähän ilmaisua, jossa Kṛṣṇaa kuvataan ṣaḍ-aiśvarya-patiksi: kuuden täydellisen jumalallisen rikkauden haltijaksi.
    Näitä ovat:
    Aiśvarya – täydellinen rikkaus.
    Vīrya – täydellinen voima.
    Yaśas – täydellinen maine.
    Śrī – täydellinen kauneus.
    Jñāna – täydellinen tieto.
    Vairāgya – täydellinen luopumattomuus.

    Hän haluaa meidän ymmärtävän, ettei Kṛṣṇa ole aineellisen maailman lakien alainen.
    Kṛṣṇa ei tarvitse aineellista maailmaa oman täydellisyytensä ylläpitämiseen.
    Koko māyinen järjestelmä voisi kadota, eikä Golokan täydellisyys vähenisi vähääkään.
    Tämä on valtavan suuri teologinen väite.
    Jumalan täydellisyys ei riipu siitä, kuinka monta sielua on ehdollistuneessa tilassa.
    Eikä Jumalan armo riipu siitä, että joku toinen suostuu kärsimään.

    Äänestä

  • Anonyymi-ap kirjoitti:

    Śrīla Bhakti Rakṣak Śrīdhar Dev-Gosvāmī Mahārājan viisaus ja suuruus

    Jumala ei ole riippuvainen edes bhaktan uhrauksesta

    Tämä on kommentaarin filosofisesti ehkä kaikkein nerokkain kohta.
    Mahāprabhu ei sano Vāsudeva Dattalle, että tämän täytyy todella mennä helvettiin pelastaakseen muut.
    Hän osoittaa, että Kṛṣṇan voima on täydellinen.
    Śrīdhar Mahārāja käyttää tähän ilmaisua, jossa Kṛṣṇaa kuvataan ṣaḍ-aiśvarya-patiksi: kuuden täydellisen jumalallisen rikkauden haltijaksi.
    Näitä ovat:
    Aiśvarya – täydellinen rikkaus.
    Vīrya – täydellinen voima.
    Yaśas – täydellinen maine.
    Śrī – täydellinen kauneus.
    Jñāna – täydellinen tieto.
    Vairāgya – täydellinen luopumattomuus.

    Hän haluaa meidän ymmärtävän, ettei Kṛṣṇa ole aineellisen maailman lakien alainen.
    Kṛṣṇa ei tarvitse aineellista maailmaa oman täydellisyytensä ylläpitämiseen.
    Koko māyinen järjestelmä voisi kadota, eikä Golokan täydellisyys vähenisi vähääkään.
    Tämä on valtavan suuri teologinen väite.
    Jumalan täydellisyys ei riipu siitä, kuinka monta sielua on ehdollistuneessa tilassa.
    Eikä Jumalan armo riipu siitä, että joku toinen suostuu kärsimään.

    Eikä Jumalan armo riipu siitä, että joku toinen suostuu kärsimään.

    Äänestä

  • Anonyymi-ap kirjoitti:

    Eikä Jumalan armo riipu siitä, että joku toinen suostuu kärsimään.

    Śrīla Bhakti Rakṣak Śrīdhar Dev-Gosvāmī Mahārājan viisaus ja suuruus

    Vankilavertaus paljastaa Śrīdhar Mahārājan kosmisen näkökulman


    Tässä kohdassa hänen ajattelunsa laajenee yksittäisestä sielusta koko universumiin.
    Hän sanoo, että kaikki vangit voitaisiin vapauttaa. Koko vankila voitaisiin tyhjentää.
    Mutta myöhemmin uusia vankeja voisi tulla.
    Samoin kaikki sairaat voitaisiin parantaa, mutta uusia sairaita voisi ilmaantua.
    Tässä on huomattava filosofinen ero:
    Ehdollistuneen maailman tyhjentyminen ei välttämättä merkitse ehdollistumisen mahdollisuuden lopullista häviämistä.


    Śrīdhar Mahārāja ei tarkastele asiaa vain yhden elämän tai yhden aikakauden näkökulmasta.


    Hänen tarkastelunsa ulottuu brahmāṇḍan eli maailmankaikkeuden koko olemassaoloon.
    Hän nostaa esiin kysymyksen, jota tavallinen pelastusoppi ei välttämättä käsittele:
    Mitä tapahtuu, kun kaikki nykyiset ehdollistuneet sielut vapautuvat?
    Ja mitä merkitsee se, että universumi voi jälleen täyttyä uusista ehdollistuneista olennoista?
    Tässä hänen filosofinen näkemyksensä on erityisen kiinnostava.

    Äänestä

  • Anonyymi-ap kirjoitti:

    Śrīla Bhakti Rakṣak Śrīdhar Dev-Gosvāmī Mahārājan viisaus ja suuruus

    Vankilavertaus paljastaa Śrīdhar Mahārājan kosmisen näkökulman


    Tässä kohdassa hänen ajattelunsa laajenee yksittäisestä sielusta koko universumiin.
    Hän sanoo, että kaikki vangit voitaisiin vapauttaa. Koko vankila voitaisiin tyhjentää.
    Mutta myöhemmin uusia vankeja voisi tulla.
    Samoin kaikki sairaat voitaisiin parantaa, mutta uusia sairaita voisi ilmaantua.
    Tässä on huomattava filosofinen ero:
    Ehdollistuneen maailman tyhjentyminen ei välttämättä merkitse ehdollistumisen mahdollisuuden lopullista häviämistä.


    Śrīdhar Mahārāja ei tarkastele asiaa vain yhden elämän tai yhden aikakauden näkökulmasta.


    Hänen tarkastelunsa ulottuu brahmāṇḍan eli maailmankaikkeuden koko olemassaoloon.
    Hän nostaa esiin kysymyksen, jota tavallinen pelastusoppi ei välttämättä käsittele:
    Mitä tapahtuu, kun kaikki nykyiset ehdollistuneet sielut vapautuvat?
    Ja mitä merkitsee se, että universumi voi jälleen täyttyä uusista ehdollistuneista olennoista?
    Tässä hänen filosofinen näkemyksensä on erityisen kiinnostava.

    Śrīla Bhakti Rakṣak Śrīdhar Dev-Gosvāmī Mahārājan viisaus ja suuruus

    Hegelin ja Aurobindon mainitseminen osoittaa hänen filosofista avarakatseisuuttaan

    Minusta on huomionarvoista, että Śrīdhar Mahārāja ottaa esille länsimaisen filosofian ja intialaisen modernin filosofian.

    Hän mainitsee Hegelin ja Sri Aurobindon.

    Hän ei siis rakenna opetustaan eristäytymällä muiden filosofisten järjestelmien ulkopuolelle.

    Hän kykenee tarkastelemaan, kuinka rajallinen ja rajaton, ehdollistunut ja ehdollistumaton, liittyvät toisiinsa.

    Tämä kertoo laajasta filosofisesta sivistyksestä.
    Mutta hän ei samasta Gauḍīya-vaiṣṇava-teologiaa Hegelin tai Aurobindon ajatteluun.
    Hän käyttää näitä rinnastuksia avatakseen kuulijoille vaikeaa filosofista kysymystä.
    Hän kykenee liikkumaan länsimaisen metafysiikan, vedalaisen filosofian ja bhakti-teologian välillä menettämättä oman opetuksensa hengellistä keskusta.

    Äänestä

  • Śrīla Bhakti Rakṣak Śrīdhar Dev-Gosvāmī Mahārājan viisaus ja suuruus

    Hänen suuruutensa on siinä, ettei hän tee Jumalasta kärsimyksen velallista

    Tämä on erityisen kaunista.

    Vāsudeva Datta haluaa ottaa kaikkien synnit itselleen.
    Hänen rakkautensa on niin voimakasta, ettei hän kykene katsomaan muiden kärsimystä.
    Mutta Mahāprabhu vastaa hänelle: Kṛṣṇa ei ole vararikossa.
    Tämä vertaus on nerokas juuri yksinkertaisuutensa vuoksi.
    Kṛṣṇa ei tarvitse ketään takaajaksi.
    Kṛṣṇa ei tarvitse jonkun toisen ikuista kärsimystä voidakseen armahtaa luomakuntaansa.
    Kṛṣṇan armo ei ole taloudellinen vaihtokauppa, jossa jonkun täytyy maksaa toisten vapautuminen.
    Tässä Śrīdhar Mahārāja osoittaa Jumalan armon itsenäisyyden.
    Ja samalla hän säilyttää Vāsudeva Dattan rakkauden korkeimman arvon.
    Nämä kaksi asiaa eivät sulje toisiaan pois.

    Äänestä

  • Anonyymi-ap kirjoitti:

    Śrīla Bhakti Rakṣak Śrīdhar Dev-Gosvāmī Mahārājan viisaus ja suuruus

    Hänen suuruutensa on siinä, ettei hän tee Jumalasta kärsimyksen velallista

    Tämä on erityisen kaunista.

    Vāsudeva Datta haluaa ottaa kaikkien synnit itselleen.
    Hänen rakkautensa on niin voimakasta, ettei hän kykene katsomaan muiden kärsimystä.
    Mutta Mahāprabhu vastaa hänelle: Kṛṣṇa ei ole vararikossa.
    Tämä vertaus on nerokas juuri yksinkertaisuutensa vuoksi.
    Kṛṣṇa ei tarvitse ketään takaajaksi.
    Kṛṣṇa ei tarvitse jonkun toisen ikuista kärsimystä voidakseen armahtaa luomakuntaansa.
    Kṛṣṇan armo ei ole taloudellinen vaihtokauppa, jossa jonkun täytyy maksaa toisten vapautuminen.
    Tässä Śrīdhar Mahārāja osoittaa Jumalan armon itsenäisyyden.
    Ja samalla hän säilyttää Vāsudeva Dattan rakkauden korkeimman arvon.
    Nämä kaksi asiaa eivät sulje toisiaan pois.

    Kṛṣṇan armo ei ole taloudellinen vaihtokauppa, jossa jonkun täytyy maksaa toisten vapautuminen.

    Äänestä

  • Anonyymi-ap kirjoitti:

    Kṛṣṇan armo ei ole taloudellinen vaihtokauppa, jossa jonkun täytyy maksaa toisten vapautuminen.

    Śrīla Bhakti Rakṣak Śrīdhar Dev-Gosvāmī Mahārājan viisaus ja suuruus


    Syvin kysymys: miksi ehdollistunut maailma on olemassa?
    Tässä kohtaa Śrīdhar Mahārājan ajattelu avaa vielä yhden oven.

    Jos Jumala pystyy vapauttamaan kaikki, miksi ehdollistunut maailma jatkaa olemassaoloaan?
    Miksi brahmāṇḍa ei jää pysyvästi tyhjäksi?
    Miksi uusia ehdollistuneita asukkaita tulee?
    Tähän liittyy Gauḍīya-filosofian keskeinen ero:
    Kṛṣṇan henkimaailma ja māyinen maailma eivät ole samanarvoisia todellisuuksia.
    Goloka on ikuinen, rakkauden todellisuus.
    Māyinen maailma on ehdollistumisen ja vapautumisen alue.
    Śrīdhar Mahārājan vertaus antaa ymmärtää, ettei māyisen maailman olemassaolo muodosta Kṛṣṇalle mitään puutetta tai uhkaa.
    Se ei myöskään tarkoita, että Kṛṣṇa olisi kyvytön vapauttamaan kaikkia.
    Tämä on tärkeä ero Jumalan kyvyn ja universumin jatkuvan toiminnan välillä.

    Äänestä

  • Anonyymi-ap kirjoitti:

    Śrīla Bhakti Rakṣak Śrīdhar Dev-Gosvāmī Mahārājan viisaus ja suuruus


    Syvin kysymys: miksi ehdollistunut maailma on olemassa?
    Tässä kohtaa Śrīdhar Mahārājan ajattelu avaa vielä yhden oven.

    Jos Jumala pystyy vapauttamaan kaikki, miksi ehdollistunut maailma jatkaa olemassaoloaan?
    Miksi brahmāṇḍa ei jää pysyvästi tyhjäksi?
    Miksi uusia ehdollistuneita asukkaita tulee?
    Tähän liittyy Gauḍīya-filosofian keskeinen ero:
    Kṛṣṇan henkimaailma ja māyinen maailma eivät ole samanarvoisia todellisuuksia.
    Goloka on ikuinen, rakkauden todellisuus.
    Māyinen maailma on ehdollistumisen ja vapautumisen alue.
    Śrīdhar Mahārājan vertaus antaa ymmärtää, ettei māyisen maailman olemassaolo muodosta Kṛṣṇalle mitään puutetta tai uhkaa.
    Se ei myöskään tarkoita, että Kṛṣṇa olisi kyvytön vapauttamaan kaikkia.
    Tämä on tärkeä ero Jumalan kyvyn ja universumin jatkuvan toiminnan välillä.

    Śrīdhar Mahārājan erityinen viisaus: hän ei yksinkertaista mysteeriä


    Minusta tämä on hänen suuruutensa keskeisimpiä piirteitä.
    Hän ei anna helppoa vastausta vaikeaan kysymykseen.
    Hän ei sano yksinkertaisesti, että kaikki vapautuvat varmasti ja että asia on sillä selvä.
    Hän ei myöskään sano, että ehdollistuneisuus olisi ikuinen ja siksi vapautuminen merkityksetöntä.
    Hän avaa useita todellisuuden tasoja ja antaa kuulijan nähdä niiden välisen suhteen.
    Hän kykenee pitämään samanaikaisesti esillä:
    Vāsudeva Dattan rajattoman myötätunnon.
    Kṛṣṇan rajattoman kaikkivaltiuden.
    Māyisen maailman suhteellisen aseman.
    Henkimaailman itsenäisen täydellisyyden.
    Ehdollistumisen ja vapautumisen kosmisen dynamiikan.
    Tämä on filosofista kypsyyttä.
    Hän ei uhraa yhtä totuutta toisen totuuden vuoksi.

    Äänestä

  • Anonyymi00028 kirjoitti:

    Śrīdhar Mahārājan erityinen viisaus: hän ei yksinkertaista mysteeriä


    Minusta tämä on hänen suuruutensa keskeisimpiä piirteitä.
    Hän ei anna helppoa vastausta vaikeaan kysymykseen.
    Hän ei sano yksinkertaisesti, että kaikki vapautuvat varmasti ja että asia on sillä selvä.
    Hän ei myöskään sano, että ehdollistuneisuus olisi ikuinen ja siksi vapautuminen merkityksetöntä.
    Hän avaa useita todellisuuden tasoja ja antaa kuulijan nähdä niiden välisen suhteen.
    Hän kykenee pitämään samanaikaisesti esillä:
    Vāsudeva Dattan rajattoman myötätunnon.
    Kṛṣṇan rajattoman kaikkivaltiuden.
    Māyisen maailman suhteellisen aseman.
    Henkimaailman itsenäisen täydellisyyden.
    Ehdollistumisen ja vapautumisen kosmisen dynamiikan.
    Tämä on filosofista kypsyyttä.
    Hän ei uhraa yhtä totuutta toisen totuuden vuoksi.

    Hän avaa useita todellisuuden tasoja ja antaa kuulijan nähdä niiden välisen suhteen.

    Äänestä

  • Anonyymi00028 kirjoitti:

    Hän avaa useita todellisuuden tasoja ja antaa kuulijan nähdä niiden välisen suhteen.

    Vāsudeva Datta ja Śrīdhar Mahārāja

    Näiden kahden pyhän välillä on tässä erityisen kaunis yhteys.
    Vāsudeva Datta näyttää meille, kuinka pitkälle bhaktan sydän voi avautua.

    Śrīdhar Mahārāja näyttää meille, kuinka syvälle tämän rukouksen teologinen merkitys ulottuu.

    Vāsudeva Datta sanoo:
    Älkää antako kenenkään kärsiä. Ottakaa kaikki heidän kärsimyksensä minulle.

    Mahāprabhu vastaa:
    Kṛṣṇa kykenee vapauttamaan kaikki. Älä murehdi Hänen puolestaan.

    Ja Śrīdhar Mahārāja avaa tämän vastauksen kosmisen merkityksen.

    Tässä kohtaavat kolme asiaa:
    Bhaktan rakkaus. Jumalan kaikkivaltius. Absoluuttisen todellisuuden täydellisyys.

    Minusta kaikkein syvin opetus on tämä:
    Vāsudeva Dattan myötätunto ei ole suurta siksi, että hän haluaa kärsiä. Se on suurta siksi, ettei hän kykene erottamaan omaa olemassaoloaan muiden elävien olentojen hyvinvoinnista.

    Ja Mahāprabhun vastaus ei vähennä tätä rakkautta. Se asettaa sen Kṛṣṇan rajattoman armon yhteyteen.
    Bhaktan sydän haluaa kaikkien pelastuvan. Kṛṣṇa ei ole voimaton toteuttamaan sitä, mitä tuo sydän pyytää.

    Tässä on Śrīdhar Mahārājan opetuksen valtava henkinen kauneus.

    Äänestä

  • Anonyymi00028 kirjoitti:

    Vāsudeva Datta ja Śrīdhar Mahārāja

    Näiden kahden pyhän välillä on tässä erityisen kaunis yhteys.
    Vāsudeva Datta näyttää meille, kuinka pitkälle bhaktan sydän voi avautua.

    Śrīdhar Mahārāja näyttää meille, kuinka syvälle tämän rukouksen teologinen merkitys ulottuu.

    Vāsudeva Datta sanoo:
    Älkää antako kenenkään kärsiä. Ottakaa kaikki heidän kärsimyksensä minulle.

    Mahāprabhu vastaa:
    Kṛṣṇa kykenee vapauttamaan kaikki. Älä murehdi Hänen puolestaan.

    Ja Śrīdhar Mahārāja avaa tämän vastauksen kosmisen merkityksen.

    Tässä kohtaavat kolme asiaa:
    Bhaktan rakkaus. Jumalan kaikkivaltius. Absoluuttisen todellisuuden täydellisyys.

    Minusta kaikkein syvin opetus on tämä:
    Vāsudeva Dattan myötätunto ei ole suurta siksi, että hän haluaa kärsiä. Se on suurta siksi, ettei hän kykene erottamaan omaa olemassaoloaan muiden elävien olentojen hyvinvoinnista.

    Ja Mahāprabhun vastaus ei vähennä tätä rakkautta. Se asettaa sen Kṛṣṇan rajattoman armon yhteyteen.
    Bhaktan sydän haluaa kaikkien pelastuvan. Kṛṣṇa ei ole voimaton toteuttamaan sitä, mitä tuo sydän pyytää.

    Tässä on Śrīdhar Mahārājan opetuksen valtava henkinen kauneus.

    Jīva ei ole pohjimmiltaan aineellinen olento, joka yrittää tulla henkiseksi.
    Jīva on henkinen olento, jonka tietoisuus on kääntynyt pois omasta alkuperäisestä asemastaan.
    Tämä muuttaa koko elämän näkökulman.
    Bhakti ei ole vain uuden tiedon hankkimista. Se on alkuperäisen suhteemme heräämistä.

    Äänestä

  • Anonyymi00031 kirjoitti:

    Jīva ei ole pohjimmiltaan aineellinen olento, joka yrittää tulla henkiseksi.
    Jīva on henkinen olento, jonka tietoisuus on kääntynyt pois omasta alkuperäisestä asemastaan.
    Tämä muuttaa koko elämän näkökulman.
    Bhakti ei ole vain uuden tiedon hankkimista. Se on alkuperäisen suhteemme heräämistä.

    Vapautuminen merkitsee ehdollistumisen päättymistä. Bhakti puolestaan merkitsee myönteistä elämää.

    Äänestä

  • Anonyymi00031 kirjoitti:

    Vapautuminen merkitsee ehdollistumisen päättymistä. Bhakti puolestaan merkitsee myönteistä elämää.

    Hän ymmärsi guru-tattvan hyvin syvällisesti

    Śrīdhar Mahārāja korosti gurun asemaa henkisen tiedon välittäjänä.
    Guru ei ole vain opettaja, joka antaa tietoa kirjoituksista.
    Guru on yhteydessä opetuslinjaan ja välittää oppilaalle suhteen siihen todellisuuteen, jota sanat kuvaavat.
    Tässä on tärkeä ero persoonan palvomisen ja guru-tattvan ymmärtämisen välillä.
    Gurun merkitys ei perustu pelkästään hänen henkilökohtaisiin ominaisuuksiinsa, vaan hänen asemaansa Kṛṣṇan palveluksessa.
    Śrīdhar Mahārājan oma suhde opettajaansa Bhaktisiddhānta Sarasvatī Ṭhākuriin oli tässä suhteessa keskeinen.
    Hän ei esittänyt itseään itsenäisen henkisen totuuden alkuperänä, vaan opetuslinjansa palvelijana.

    Hänen opetuksessaan on vielä yksi tärkeä ulottuvuus: nöyryys todellisuuden edessä
    Śrīdhar Mahārāja puhui usein siitä, että ihmisen täytyy tunnustaa oman ymmärryksensä rajallisuus.
    Tämä ei tarkoita, ettei vaikeita kysymyksiä saisi tutkia.
    Päinvastoin.
    Se tarkoittaa, ettei ihminen voi tehdä omasta rajallisesta käsityskyvystään Absoluutin mittapuuta.
    Tähän liittyy käsite acintya – käsittämätön.
    Acintya ei ole tekosyy olla ajattelematta.
    Se on tunnustus siitä, että todellisuus ylittää tavallisen loogisen käsityskykymme.
    Tämä on mielestäni yksi hänen filosofisen lähestymistapansa kypsimmistä piirteistä.

    Äänestä

  • Anonyymi00031 kirjoitti:

    Hän ymmärsi guru-tattvan hyvin syvällisesti

    Śrīdhar Mahārāja korosti gurun asemaa henkisen tiedon välittäjänä.
    Guru ei ole vain opettaja, joka antaa tietoa kirjoituksista.
    Guru on yhteydessä opetuslinjaan ja välittää oppilaalle suhteen siihen todellisuuteen, jota sanat kuvaavat.
    Tässä on tärkeä ero persoonan palvomisen ja guru-tattvan ymmärtämisen välillä.
    Gurun merkitys ei perustu pelkästään hänen henkilökohtaisiin ominaisuuksiinsa, vaan hänen asemaansa Kṛṣṇan palveluksessa.
    Śrīdhar Mahārājan oma suhde opettajaansa Bhaktisiddhānta Sarasvatī Ṭhākuriin oli tässä suhteessa keskeinen.
    Hän ei esittänyt itseään itsenäisen henkisen totuuden alkuperänä, vaan opetuslinjansa palvelijana.

    Hänen opetuksessaan on vielä yksi tärkeä ulottuvuus: nöyryys todellisuuden edessä
    Śrīdhar Mahārāja puhui usein siitä, että ihmisen täytyy tunnustaa oman ymmärryksensä rajallisuus.
    Tämä ei tarkoita, ettei vaikeita kysymyksiä saisi tutkia.
    Päinvastoin.
    Se tarkoittaa, ettei ihminen voi tehdä omasta rajallisesta käsityskyvystään Absoluutin mittapuuta.
    Tähän liittyy käsite acintya – käsittämätön.
    Acintya ei ole tekosyy olla ajattelematta.
    Se on tunnustus siitä, että todellisuus ylittää tavallisen loogisen käsityskykymme.
    Tämä on mielestäni yksi hänen filosofisen lähestymistapansa kypsimmistä piirteistä.

    Rakkaus on Absoluutin korkein ilmaus
    Jumalan kaikkivaltius on valtava, mutta filosofiassamme Kṛṣṇan rakkaudellinen kauneus on vielä syvempi hengellinen salaisuus.

    Äänestä

  • Anonyymi00031 kirjoitti:

    Rakkaus on Absoluutin korkein ilmaus
    Jumalan kaikkivaltius on valtava, mutta filosofiassamme Kṛṣṇan rakkaudellinen kauneus on vielä syvempi hengellinen salaisuus.

    Todellisuuden korkein salaisuus ei ole pelkkä voima, tieto tai vapautuminen. Se on rakkaus.

    Äänestä


  • Anonyymi00031 kirjoitti:

    Todellisuuden korkein salaisuus ei ole pelkkä voima, tieto tai vapautuminen. Se on rakkaus.

    https://vedabase.io/en/library/cc/madhya/15/163/

    ”Rakas Jumalani, anna minun kärsiä ikuisesti helvetillisessä tilassa ja ottaa vastaan kaikkien elävien olentojen syntiset reaktiot. Ole hyvä ja päätä heidän sairas aineellinen elämänsä.”

    https://vedabase.io/en/lib

    Selitys
    Śrīla Bhaktisiddhānta Sarasvatī Ṭhākura antaa seuraavan selityksen tähän säkeeseen. Länsimaissa kristityt uskovat, että Jeesus Kristus, heidän henkinen mestarinsa, ilmestyi hävittääkseen kaikki seuraajiensa synnit. Tätä tarkoitusta varten Jeesus Kristus ilmestyi ja poistui. Tässä kuitenkin näemme, että Śrī Vāsudeva Datta Ṭhākura ja Śrīla Haridāsa Ṭhākura ovat monia miljoonia kertoja edistyneempiä kuin edes Jeesus Kristus. Jeesus Kristus vapautti vain seuraajansa syntisten reaktioiden seurauksista, mutta Vāsudeva Datta on tässä valmis ottamaan kaikkien universumin olentojen synnit itselleen. Näin ollen Vāsudeva Dattan asema on miljoonia kertoja korkeampi kuin Jeesus Kristusn. Vaiṣṇava on niin jalomielinen, että hän on valmis riskeeraamaan kaiken vapauttaakseen ehdollistuneet sielut aineellisesta olemassaolosta. Śrīla Vāsudeva Datta Ṭhākura on universaalin rakkauden ruumiillistuma, sillä hän oli valmis uhraamaan kaiken ja omistautumaan täysin Jumalan palvelemiseen.

    Śrīla Vāsudeva Datta tiesi hyvin, että Śrī Caitanya Mahāprabhu on alkuperäinen Jumaluuden Persoona, itse transsendenssi, aineellisen harhan ja māyān käsityksen yläpuolella. Jeesus Kristus poisti varmasti seuraajiensa syntisten tekojen reaktiot armollaan, mutta se ei tarkoita, että hän olisi täysin vapauttanut heidät aineellisen olemassaolon kärsimyksistä. Ihminen voi vapautua synneistä kerran, mutta kristillisessä perinteessä on tapana tunnustaa synnit ja silti tehdä ne uudelleen. Vapautumalla synneistä ja ryhtymällä niihin uudelleen ei voi saavuttaa vapautta aineellisen olemassaolon kärsimyksistä. Sairas ihminen voi mennä lääkärin luo saadakseen helpotusta, mutta sairaalasta lähdettyään hän voi jälleen sairastua epähygieenisten tapojensa vuoksi. Näin aineellinen olemassaolo jatkuu. Śrīla Vāsudeva Datta halusi vapauttaa ehdollistuneet sielut täydellisesti aineellisesta olemassaolosta, niin ettei heillä enää olisi mahdollisuutta tehdä syntisiä tekoja. Tämä on merkittävä ero Śrīla Vāsudeva Dattan ja Jeesus Kristusn välillä. On suuri loukkaus saada synnit anteeksi ja tehdä sitten samat synnit uudelleen. Tällainen loukkaus on vaarallisempi kuin syntinen toiminta itsessään. Vāsudeva Datta oli niin jalomielinen, että hän pyysi Śrī Caitanya Mahāprabhua siirtämään kaikki loukkaavat teot hänen kannettavakseen, jotta ehdollistuneet sielut puhdistuisivat ja palaisivat takaisin kotiin, takaisin Jumalan luo. Tämä rukous oli täysin vilpitön.



    Vāsudeva Dattan esimerkki on ainutlaatuinen paitsi tässä maailmassa myös koko universumissa. Se on hedelmällisiin tekoihin kiintyneiden toimijoiden tai maallisten filosofien spekulaation tuolla puolen. Ulkoisen energian harhaamina ja vähäisen tiedon vuoksi ihmiset kadehtivat toisiaan. Tämän vuoksi he sotkeutuvat hedelmälliseen toimintaan ja yrittävät paeta sitä mentaalisen spekulaation avulla. Näin ollen eivät karmīt eivätkä jñānīt puhdistu. Śrīla Bhaktisiddhānta Ṭhākuran sanoin he ovat kukarmījä ja kujñānījä — huonoja toimijoita ja huonoja spekuloijia. Siksi māyāvādien ja karmījen tulisi kiinnittää huomionsa jalomieliseen Vāsudeva Dattaan, joka halusi kärsiä muiden puolesta helvetillisessä tilassa. Kenenkään ei tulisi pitää Vāsudeva Dattaa maallisena hyväntekijänä tai sosiaalityöntekijänä. Hän ei myöskään ollut kiinnostunut sulautumaan Brahmanin säteilyyn eikä saavuttamaan aineellista kunniaa tai mainetta. Hän oli kaukana filantrooppien, filosofien ja hedelmällisten toimijoiden yläpuolella. Hän oli ylevin persoona, joka on koskaan osoittanut armoa ehdollistuneille sieluille. Tämä ei ole liioittelua hänen transsendentaalisista ominaisuuksistaan — se on täysin totta. Itse asiassa Vāsudeva Dattalle ei ole mitään vertailukohtaa. Täydellisenä Vaiṣṇavana hän oli para-duḥkha-duḥkhī, syvästi murheellinen nähdessään muiden kärsivän. Koko maailma puhdistuu pelkästään tällaisen suuren hartaan ilmestymisestä. Hänen transsendentaalisen läsnäolonsa kautta koko maailma ylistyy, ja myös kaikki ehdollistuneet sielut tulevat ylistetyiksi. Kuten Narottama dāsa Ṭhākura vahvistaa, Vāsudeva Datta on Śrī Caitanya Mahāprabhun ihanteellinen hartauspalvelija:

    gaurāṅgera saṅgi-gaṇe, nitya-siddha kari’ māne,
    se yāya vrajendra-suta-pāśa

    Se, joka toteuttaa Śrī Caitanya Mahāprabhun tehtävää, tulee nähdä ikuisesti vapautuneena. Hän on transsendentaalinen persoona eikä kuulu tähän aineelliseen maailmaan. Tällainen hartauspalvelija, joka työskentelee koko väestön vapauttamiseksi, on yhtä jalomielinen kuin Śrī Caitanya Mahāprabhu itse.

    namo mahā-vadānyāya kṛṣṇa-prema-pradāya te
    kṛṣṇāya kṛṣṇa-caitanya-nāmne gaura-tviṣe namaḥ

    Tällainen persoona edustaa todellisuudessa Śrī Caitanya Mahāprabhua, sillä hänen sydämensä on aina täynnä myötätuntoa kaikkia ehdollistuneita sieluja kohtaan.

    Äänestä

  • Anonyymi00036 kirjoitti:

    https://vedabase.io/en/library/cc/madhya/15/163/

    ”Rakas Jumalani, anna minun kärsiä ikuisesti helvetillisessä tilassa ja ottaa vastaan kaikkien elävien olentojen syntiset reaktiot. Ole hyvä ja päätä heidän sairas aineellinen elämänsä.”

    https://vedabase.io/en/lib

    Selitys
    Śrīla Bhaktisiddhānta Sarasvatī Ṭhākura antaa seuraavan selityksen tähän säkeeseen. Länsimaissa kristityt uskovat, että Jeesus Kristus, heidän henkinen mestarinsa, ilmestyi hävittääkseen kaikki seuraajiensa synnit. Tätä tarkoitusta varten Jeesus Kristus ilmestyi ja poistui. Tässä kuitenkin näemme, että Śrī Vāsudeva Datta Ṭhākura ja Śrīla Haridāsa Ṭhākura ovat monia miljoonia kertoja edistyneempiä kuin edes Jeesus Kristus. Jeesus Kristus vapautti vain seuraajansa syntisten reaktioiden seurauksista, mutta Vāsudeva Datta on tässä valmis ottamaan kaikkien universumin olentojen synnit itselleen. Näin ollen Vāsudeva Dattan asema on miljoonia kertoja korkeampi kuin Jeesus Kristusn. Vaiṣṇava on niin jalomielinen, että hän on valmis riskeeraamaan kaiken vapauttaakseen ehdollistuneet sielut aineellisesta olemassaolosta. Śrīla Vāsudeva Datta Ṭhākura on universaalin rakkauden ruumiillistuma, sillä hän oli valmis uhraamaan kaiken ja omistautumaan täysin Jumalan palvelemiseen.

    Śrīla Vāsudeva Datta tiesi hyvin, että Śrī Caitanya Mahāprabhu on alkuperäinen Jumaluuden Persoona, itse transsendenssi, aineellisen harhan ja māyān käsityksen yläpuolella. Jeesus Kristus poisti varmasti seuraajiensa syntisten tekojen reaktiot armollaan, mutta se ei tarkoita, että hän olisi täysin vapauttanut heidät aineellisen olemassaolon kärsimyksistä. Ihminen voi vapautua synneistä kerran, mutta kristillisessä perinteessä on tapana tunnustaa synnit ja silti tehdä ne uudelleen. Vapautumalla synneistä ja ryhtymällä niihin uudelleen ei voi saavuttaa vapautta aineellisen olemassaolon kärsimyksistä. Sairas ihminen voi mennä lääkärin luo saadakseen helpotusta, mutta sairaalasta lähdettyään hän voi jälleen sairastua epähygieenisten tapojensa vuoksi. Näin aineellinen olemassaolo jatkuu. Śrīla Vāsudeva Datta halusi vapauttaa ehdollistuneet sielut täydellisesti aineellisesta olemassaolosta, niin ettei heillä enää olisi mahdollisuutta tehdä syntisiä tekoja. Tämä on merkittävä ero Śrīla Vāsudeva Dattan ja Jeesus Kristusn välillä. On suuri loukkaus saada synnit anteeksi ja tehdä sitten samat synnit uudelleen. Tällainen loukkaus on vaarallisempi kuin syntinen toiminta itsessään. Vāsudeva Datta oli niin jalomielinen, että hän pyysi Śrī Caitanya Mahāprabhua siirtämään kaikki loukkaavat teot hänen kannettavakseen, jotta ehdollistuneet sielut puhdistuisivat ja palaisivat takaisin kotiin, takaisin Jumalan luo. Tämä rukous oli täysin vilpitön.



    Vāsudeva Dattan esimerkki on ainutlaatuinen paitsi tässä maailmassa myös koko universumissa. Se on hedelmällisiin tekoihin kiintyneiden toimijoiden tai maallisten filosofien spekulaation tuolla puolen. Ulkoisen energian harhaamina ja vähäisen tiedon vuoksi ihmiset kadehtivat toisiaan. Tämän vuoksi he sotkeutuvat hedelmälliseen toimintaan ja yrittävät paeta sitä mentaalisen spekulaation avulla. Näin ollen eivät karmīt eivätkä jñānīt puhdistu. Śrīla Bhaktisiddhānta Ṭhākuran sanoin he ovat kukarmījä ja kujñānījä — huonoja toimijoita ja huonoja spekuloijia. Siksi māyāvādien ja karmījen tulisi kiinnittää huomionsa jalomieliseen Vāsudeva Dattaan, joka halusi kärsiä muiden puolesta helvetillisessä tilassa. Kenenkään ei tulisi pitää Vāsudeva Dattaa maallisena hyväntekijänä tai sosiaalityöntekijänä. Hän ei myöskään ollut kiinnostunut sulautumaan Brahmanin säteilyyn eikä saavuttamaan aineellista kunniaa tai mainetta. Hän oli kaukana filantrooppien, filosofien ja hedelmällisten toimijoiden yläpuolella. Hän oli ylevin persoona, joka on koskaan osoittanut armoa ehdollistuneille sieluille. Tämä ei ole liioittelua hänen transsendentaalisista ominaisuuksistaan — se on täysin totta. Itse asiassa Vāsudeva Dattalle ei ole mitään vertailukohtaa. Täydellisenä Vaiṣṇavana hän oli para-duḥkha-duḥkhī, syvästi murheellinen nähdessään muiden kärsivän. Koko maailma puhdistuu pelkästään tällaisen suuren hartaan ilmestymisestä. Hänen transsendentaalisen läsnäolonsa kautta koko maailma ylistyy, ja myös kaikki ehdollistuneet sielut tulevat ylistetyiksi. Kuten Narottama dāsa Ṭhākura vahvistaa, Vāsudeva Datta on Śrī Caitanya Mahāprabhun ihanteellinen hartauspalvelija:

    gaurāṅgera saṅgi-gaṇe, nitya-siddha kari’ māne,
    se yāya vrajendra-suta-pāśa

    Se, joka toteuttaa Śrī Caitanya Mahāprabhun tehtävää, tulee nähdä ikuisesti vapautuneena. Hän on transsendentaalinen persoona eikä kuulu tähän aineelliseen maailmaan. Tällainen hartauspalvelija, joka työskentelee koko väestön vapauttamiseksi, on yhtä jalomielinen kuin Śrī Caitanya Mahāprabhu itse.

    namo mahā-vadānyāya kṛṣṇa-prema-pradāya te
    kṛṣṇāya kṛṣṇa-caitanya-nāmne gaura-tviṣe namaḥ

    Tällainen persoona edustaa todellisuudessa Śrī Caitanya Mahāprabhua, sillä hänen sydämensä on aina täynnä myötätuntoa kaikkia ehdollistuneita sieluja kohtaan.

    Vāsudeva Datta: valmis kärsimään kaikkien elävien olentojen puolesta, riippumatta uskosta

    Tämä nähdään rajattomana universaalina myötätuntona (mahā-vadānyatā).

    Kärsimyksen teologia

    Kukaan ei voi todella vapauttaa toista ilman Kṛṣṇan tahtoa.

    Bhakta haluaa kärsiä toisten puolesta.

    Jumala itse vapauttaa sielut nähdessään tällaisen rakkauden.

    Eli Vāsudeva Dattan tarjous on ennen kaikkea rakkauden huipentuma, ei mekaaninen syntien siirto.

    Onko kyse Jeesuksen vähättelystä?

    Historiallisesti Gaudiya-ācāryat eivät nähneet Jeesusta tavallisena ihmisenä, vaan: suurena pyhänä, Jumalan edustajana, śaktyāveśa-avatāran kaltaisena voimaantuneena lähettiläänä (joidenkin tulkintojen mukaan)

    Vertailu on siis sisäistä teologista retoriikkaa, ei poleeminen hyökkäys.
    Syvempi periaate: Karuṇā (myötätunto)

    Gaudiya-traditiossa korkein hengellinen tila ei ole vain vapautus (mokṣa), vaan:

    halu kärsiä itse, jotta yksikin sielu pääsisi takaisin Jumalan luo.

    Tämä tekee Vāsudeva Dattan rukouksesta poikkeuksellisen.

    Gaudiya-vaiṣṇava -näkökulmasta: Jeesus nähdään suurena hengellisenä opettajana.

    Vāsudeva Dattan myötätunto nähdään teologisesti universaalimpana.

    Kyse ei ole kilpailusta, vaan rakkauden mittaamisesta myötätunnon laajuuden kautta.

    Lopulta kaiken vapautuksen antaa Kṛṣṇa – bhaktat ovat Hänen armonsa kanavia.

    Vāsudeva Dattan myötätunto nähdään teologisesti universaalimpana.

    Kyse ei ole kilpailusta, vaan rakkauden mittaamisesta myötätunnon laajuuden kautta.

    Lopulta kaiken vapautuksen antaa Kṛṣṇa – bhaktat ovat Hänen armonsa kanavia.
    Kyseinen kohta ei ensisijaisesti pyri asettamaan Jeesusta ja Vāsudeva Dattāa kilpailuasetelmaan, vaan havainnollistamaan puhtaan bhaktan myötätunnon teologista syvyyttä. Kun Śrīla Bhaktisiddhānta Sarasvatī Ṭhākura kommentoi tätä säettä, hän tekee sen Gaudiya-metafysiikan kehyksessä, jossa Jumala on Kṛṣṇa, korkein persoonallinen todellisuus, ja Hänen puhtaat palvelijansa voivat heijastaa Hänen rajatonta armoaan poikkeuksellisella tavalla.

    Kristillisessä teologiassa Jeesus nähdään lunastajana, joka ottaa seuraajiensa synnit kantaakseen. Gaudiya-kommentaarissa tämä ymmärretään rajattuna pelastustehtävänä: Jeesus vapauttaa ne, jotka turvautuvat häneen. Sen sijaan Vasudeva Datta ilmaisee rukouksessaan halunsa kärsiä kaikkien universumin elävien olentojen puolesta, riippumatta heidän uskonnostaan, asemastaan tai hengellisestä tietoisuudestaan. Tämä universaalius on se teologinen kohta, jota kommentaari korostaa.

    Äänestä

  • Anonyymi00036 kirjoitti:

    Vāsudeva Datta: valmis kärsimään kaikkien elävien olentojen puolesta, riippumatta uskosta

    Tämä nähdään rajattomana universaalina myötätuntona (mahā-vadānyatā).

    Kärsimyksen teologia

    Kukaan ei voi todella vapauttaa toista ilman Kṛṣṇan tahtoa.

    Bhakta haluaa kärsiä toisten puolesta.

    Jumala itse vapauttaa sielut nähdessään tällaisen rakkauden.

    Eli Vāsudeva Dattan tarjous on ennen kaikkea rakkauden huipentuma, ei mekaaninen syntien siirto.

    Onko kyse Jeesuksen vähättelystä?

    Historiallisesti Gaudiya-ācāryat eivät nähneet Jeesusta tavallisena ihmisenä, vaan: suurena pyhänä, Jumalan edustajana, śaktyāveśa-avatāran kaltaisena voimaantuneena lähettiläänä (joidenkin tulkintojen mukaan)

    Vertailu on siis sisäistä teologista retoriikkaa, ei poleeminen hyökkäys.
    Syvempi periaate: Karuṇā (myötätunto)

    Gaudiya-traditiossa korkein hengellinen tila ei ole vain vapautus (mokṣa), vaan:

    halu kärsiä itse, jotta yksikin sielu pääsisi takaisin Jumalan luo.

    Tämä tekee Vāsudeva Dattan rukouksesta poikkeuksellisen.

    Gaudiya-vaiṣṇava -näkökulmasta: Jeesus nähdään suurena hengellisenä opettajana.

    Vāsudeva Dattan myötätunto nähdään teologisesti universaalimpana.

    Kyse ei ole kilpailusta, vaan rakkauden mittaamisesta myötätunnon laajuuden kautta.

    Lopulta kaiken vapautuksen antaa Kṛṣṇa – bhaktat ovat Hänen armonsa kanavia.

    Vāsudeva Dattan myötätunto nähdään teologisesti universaalimpana.

    Kyse ei ole kilpailusta, vaan rakkauden mittaamisesta myötätunnon laajuuden kautta.

    Lopulta kaiken vapautuksen antaa Kṛṣṇa – bhaktat ovat Hänen armonsa kanavia.
    Kyseinen kohta ei ensisijaisesti pyri asettamaan Jeesusta ja Vāsudeva Dattāa kilpailuasetelmaan, vaan havainnollistamaan puhtaan bhaktan myötätunnon teologista syvyyttä. Kun Śrīla Bhaktisiddhānta Sarasvatī Ṭhākura kommentoi tätä säettä, hän tekee sen Gaudiya-metafysiikan kehyksessä, jossa Jumala on Kṛṣṇa, korkein persoonallinen todellisuus, ja Hänen puhtaat palvelijansa voivat heijastaa Hänen rajatonta armoaan poikkeuksellisella tavalla.

    Kristillisessä teologiassa Jeesus nähdään lunastajana, joka ottaa seuraajiensa synnit kantaakseen. Gaudiya-kommentaarissa tämä ymmärretään rajattuna pelastustehtävänä: Jeesus vapauttaa ne, jotka turvautuvat häneen. Sen sijaan Vasudeva Datta ilmaisee rukouksessaan halunsa kärsiä kaikkien universumin elävien olentojen puolesta, riippumatta heidän uskonnostaan, asemastaan tai hengellisestä tietoisuudestaan. Tämä universaalius on se teologinen kohta, jota kommentaari korostaa.

    Jeesus Kristus edustaa kristillisessä ajattelussa liittosuhdetta: pelastus liittyy suhteeseen häneen, uskoon, kääntymiseen ja vastaanottamiseen. Armo on kyllä ääretöntä, mutta se ilmenee relationaalisesti – ihminen astuu siihen sisään. Pelastus on universaalisti tarjolla, mutta ei universaalisti automaattinen; se toteutuu niissä, jotka “tulevat hänen luokseen”. Tässä mielessä pelastus on ehdollisesti universaali: avoin kaikille, mutta toteutuva suhteen kautta.

    Äänestä

  • Anonyymi00036 kirjoitti:

    Jeesus Kristus edustaa kristillisessä ajattelussa liittosuhdetta: pelastus liittyy suhteeseen häneen, uskoon, kääntymiseen ja vastaanottamiseen. Armo on kyllä ääretöntä, mutta se ilmenee relationaalisesti – ihminen astuu siihen sisään. Pelastus on universaalisti tarjolla, mutta ei universaalisti automaattinen; se toteutuu niissä, jotka “tulevat hänen luokseen”. Tässä mielessä pelastus on ehdollisesti universaali: avoin kaikille, mutta toteutuva suhteen kautta.

    Huippu ei ole vain universaali pelastusoppi, vaan universaali myötätunto, joka ei odota mitään vastineeksi — ei edes pelastusta.

    Pelastetaan myös ”ulkopuolisia” – ihmisiä, jotka eivät usko siihen ”oikein”

    Äänestä

  • Anonyymi00036 kirjoitti:

    Huippu ei ole vain universaali pelastusoppi, vaan universaali myötätunto, joka ei odota mitään vastineeksi — ei edes pelastusta.

    Pelastetaan myös ”ulkopuolisia” – ihmisiä, jotka eivät usko siihen ”oikein”

    Pelastetaan myös ”ulkopuolisia” – ihmisiä, jotka eivät usko siihen ”oikein”

    Tämä poistaa vastakkainasettelun. Kyse ei ole siitä, että “vain tietyt pelastuvat”

    Äänestä

  • Anonyymi00036 kirjoitti:

    Pelastetaan myös ”ulkopuolisia” – ihmisiä, jotka eivät usko siihen ”oikein”

    Tämä poistaa vastakkainasettelun. Kyse ei ole siitä, että “vain tietyt pelastuvat”

    Mahāprabhu vastaa Vasudevan sanoihin: ”Koko brahmāṇḍa voidaan tyhjentää, kaikki jīvat voidaan vapauttaa, mutta sen jälkeen tämä vankila täyttyy jälleen vangeista, ja koko brahmāṇḍa on taas täynnä orjuutettuja jīvoja.”

    Kaikki potilaat voidaan parantaa, jolloin sairaaloille ei enää ole tarvetta. Sairaaloita tarvitaan vain siksi, että on sairaita ihmisiä, mutta kun kaikki yhteiskunnan jäsenet ovat terveitä, sairaaloita ei tarvita. Sairaalat voidaan sulkea ja kaikki potilaat voidaan parantaa. Mutta vähitellen, ajan kuluessa, uusia sairaita voi jälleen tulla, ja hoitoa tarvitaan taas.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Tyhmät ryntäävät sinne, minne enkelit eivät uskalla astua.”
— Śrīla B. R. Śrīdhar Deva-Gosvāmī Mahārāj 1980-luku. Navadvīpa-dhāma, Intia. Kauniin todellisuuden ontologia, osa 1.8.
-------------
Guru Maharajalla on luento tästä aiheesta, mutta luento on kovin pitkä, joten kirjoitan vain otsikon.

Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com

-------------

Katkelma toiseta luennosta:

Srila Bhakti Raksak Sridhar Dev-Goswami Maharaj
Avatarit vapauttavat sielut koko universumissa

(5. maaliskuuta 1981. Navadwipa Dhama, Intia)

Luento.

Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com

Srila Sridhar Maharaj: Ramachandra otti kaikki Ayodhyasta mukanaan, kun hän lähti tästä maailmasta. Ja myös sanotaan — Haridas Thakur sanoi tämän Sanatanan tai jonkun muun tapauksessa: ”Olet jo luvannut Vasudevalle sekä aineellisen että sielun valtakunnan. Koko aineellinen maailma on muuttunut sielun valtakunnaksi, kaikki ovat saaneet pelastuksen Sinun Sankirtanasi ansiosta”. Mahaprabhu vastasi tähän: ”Miten tämä brahmanda jatkaa olemassaoloaan? Miksi se on edelleen olemassa?” [Vastaus:] ”Koska vaikka kaikki ovat pelastuneet (sen vanhat asukkaat), heidän tilalleen on tullut uusia asukkaita”. Heidät on niin sanotusti kutsuttu tänne ottamaan armahdettujen paikat. Ja niin tapahtuu: brahmanda tyhjenee, jotkut pääsevät vapaiksi, ja uusia tulokkaita tulee.
------------------
https://vedabase.io/en/library/cc/madhya/15/163/

https://vedabase.io/en/lib

Vāsudeva Dattan myötätunto nähdään teologisesti universaalimpana.

Kyse ei ole kilpailusta, vaan rakkauden mittaamisesta myötätunnon laajuuden kautta.

-----------------
Kommentaarin ratkaiseva kohta
Śrīla Prabhupadan välittämä Bhaktisiddhānta Sarasvatī Ṭhākurin selitys korostaa kolmea asiaa:
Vasudeva Datta halusi vapauttaa kaikki ehdollistuneet sielut.
Hän oli valmis itse kärsimään helvetillisessä tilassa heidän puolestaan.
Hänen tarkoituksensa oli, että kaikki puhdistuisivat ja palaisivat takaisin Jumalan luo.
Kommentaari sanoo myös, ettei hänen myötätunnolleen ole vertailukohtaa.
Erityisen tärkeä ilmaus on para-duḥkha-duḥkhī: bhakta kokee toisten kärsimyksen omana kärsimyksenään.

-------------------------

Śrīla Bhakti Rakṣak Śrīdhar Dev-Gosvāmī Mahārāj

Kommentaari Vasudeva Datta Ṭhākurin rukoukseen

(5. maaliskuuta 1981. Navadvīpa Dhāma, Intia)

Śrīla Gosvāmī Mahārāj: Mitä tapahtui? Vasudeva Datta pyysi Mahāprabhulta, rukoili ja anoi Mahāprabhulta: ”Vapauttakoon koko maailmankaikkeus, pelastukoot kaikki jīvat, ja minä otan heidän karmansa taakan itselleni.”

Śrīla Śrīdhar Mahārāj: Tässä tapauksessa sovellettavissa on Hegelin panenteismia koskeva teoria tai Aurobindo Ghoshin teoria – hänen järjestelmänsä on lähellä hegeliläisiä käsityksiä. Olemassaololla on sekä ehdollistunut että ehdollistumaton puolensa. Absoluuttinen tulee tunnetuksi ehdollistuneen periaatteen kautta. Rajaton ja rajallinen. Rajallinen periaate on Rajattoman välttämätön osa, ehdollistunut on Ehdollistumattoman välttämätön osa. Ehdollistunut on olemassa tuodakseen esiin Ehdollistumattoman, Absoluuttisen, täydellisyyden. Tämä järjestelmä tunnetaan nimellä panenteismi.

Se, mitä Vasudev Ghosh sanoo, on jossain määrin lähellä tätä ajattelulinjaa. Hän pyytää: ”Kaikki sielut voitaisiin vapauttaa tästä aineellisesta brahmāṇḍasta. Olen valmis ottamaan heidän syntiensä taakan, heidän karmansa, itselleni ja olen valmis menemään ikuiseen helvettiin maksamaan kaikkien puolesta. En kykene sietämään sitä, että näen jīvojen kärsivän tässä maailmassa. Siksi Sinulle, Mahāprabhu, osoitettu rukoukseni on seuraava: ’Pelasta heidät kaikki! Kaikki synnit voidaan sälyttää minun pääni päälle, ja salli minun mennä helvettiin ja kärsiä siellä ikuisesti heidän kaikkien puolestaan.’” Näin Vasudeva Datta puhuu.

Tähän Mahāprabhu vastaa: ”Kṛṣṇa ei ole vararikossa. Sen, mitä sinä, Hänen omistautunut palvelijansa, toivot, Hän on jo toteuttanut, eikä Hän ole sen vuoksi joutunut vararikkoon. Sinun ei tarvitse olla surullinen, sinun ei tarvitse murehtia, eikä sinun ole välttämätöntä ryhtyä takaajaksi. Sinun ei tarvitse kärsiä heidän puolestaan. Herra ei tarvitse sinulta tällaista uhrausta. Hän kykenee pelastamaan kaikki, Hänellä on sellainen voima.”

koṭi-kāmadhenu-patira chhāgī yaiche mare *ṣaḍ-aiśvarya-pati kṛṣṇera māyā kibā kare?
Vaikka koko māyinen järjestelmä tuhoutuisi, siitä ei aiheutuisi mitään vahinkoa Kṛṣṇalle, Hänen līlālleen eikä Golokalle. Koko māyā, harhan maailma, voitaisiin pyyhkiä pois, mutta Hänelle ei tapahtuisi mitään. Tiettynä ajankohtana kaikki vankilat voitaisiin tyhjentää. Voitaisiin julistaa maailmanlaajuinen armahdus, ja kaikki vangit päästettäisiin vapauteen.

Mahāprabhu vastaa Vasudevan sanoihin: ”Koko brahmāṇḍa voidaan tyhjentää, kaikki jīvat voidaan vapauttaa, mutta sen jälkeen tämä vankila täyttyy jälleen vangeista, ja koko brahmāṇḍa on taas täynnä orjuutettuja jīvoja.”

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu