Palautetaan. Maailmankaikkeudet syntyvät ja häviävät sykleissä

Joku kysyi:

"Missä sielut majailivat 6 miljardia vuotta sitten kun maapalloa tai saatika ihmisiä ei ollut vielä olemassakaan ?"

-----------------

Hienojakoinen keho, karma ja maailmankaikkeuden tuhoutuminen


Kun maailmankaikkeus tuhoutuu, myös hienojakoinen keho tuhoutuu, mutta Paramatma säilyttää muiston hienojakoisen kehomme tilasta. Kataklysmin aikana, kun jivat palaavat takaisin Vishnun Kehoon, heidän Svabhāvansa (ehdollistumisensa) säilyy Paramatman muistissa. Kun uusi luomisvaihe alkaa, Paramatma palauttaa tämän Svabhāvan meille, ja me jatkamme toimintaamme vanhan ehdollistumisemme pohjalta. Se on suunnilleen sama kuin jos luette sivua internetissä ja yhtäkkiä järjestelmä käynnistyy mielivaltaisesti uudelleen, selain kehottaa teitä jatkamaan lukemista siitä kohdasta, jossa yhteys katkesi.
------------------

"Missä sielut majailivat 6 miljardia vuotta sitten kun maapalloa tai saatika ihmisiä ei ollut vielä olemassakaan ?"

Carl Edward Sagan (9. marraskuuta 1934 - 20. joulukuuta 1996) oli yhdysvaltalainen tähtitieteilijä, kirjailija, astrofyysikko ja kosmologi.

Hän sanoi
"Tietääkseni hindulaisuus on ainoa muinainen uskonnollinen perinne maapallolla, jossa puhutaan oikeasta aikaskaalasta.

Länsimaissa ihmisillä on sellainen käsitys, että on luonnollista, että maailmankaikkeus on muutaman tuhannen vuoden ikäinen, ja se, että se on miljardeja vuosia, on järjetöntä, eikä kukaan voi ymmärtää sitä.

Hindujen käsitys on hyvin selkeä. Tässä on suuri maailmankulttuuri, joka on aina puhunut miljardeista vuosista.

Vuosituhansia ennen kuin eurooppalaiset olivat valmiita luopumaan raamatullisesta ajatuksesta, jonka mukaan maailma oli muutaman tuhannen vuoden ikäinen, mayat ajattelivat miljoonista ja hindut miljardeista.

..., jonka mukaan kosmoksessa itsessään tapahtuu valtava, jopa ääretön määrä kuolemia ja jälleensyntymisiä. Se on ainoa jonka aikaskaalat vastaavat nykyaikaisen tieteellisen kosmologian aikaskaaloja. Sen syklit ulottuvat tavallisesta päivästä ja yöstä Brahman päivään ja yöhön, joka on 8,64 miljardia vuotta pitkä.
26<50
1Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 26

Vanhimmat

Vuosituhansia ennen kuin eurooppalaiset olivat valmiita luopumaan raamatullisesta ajatuksesta, jonka mukaan maailma oli muutaman tuhannen vuoden ikäinen, mayat ajattelivat miljoonista ja hindut miljardeista.

..., jonka mukaan kosmoksessa itsessään tapahtuu valtava, jopa ääretön määrä kuolemia ja jälleensyntymisiä. Se on ainoa jonka aikaskaalat vastaavat nykyaikaisen tieteellisen kosmologian aikaskaaloja. Sen syklit ulottuvat tavallisesta päivästä ja yöstä Brahman päivään ja yöhön, joka on 8,64 miljardia vuotta pitkä.

Äänestä
  • Sri Chaitanya Saraswat Math International
    https://scsmathinternational.com

    A. Maharajan kirjasta tekstiä, otteita eri paikoista, erittäin paljon käännösvirheitä suomen kielellä, vain muutamia katkelmia.
    -------------------

    Ihmiskunnan suuret aikakaudet


    Ihmiskunnan alkuperä

    Monet ovat huolissaan ihmisen alkuperästä. Vedojen näkökulmasta ihminen on syntynyt korkeammilla olemassaolon tasoilla elävistä esi-isistä. Maa, maailmankaikkeuden ainutlaatuisin planeetta, annettiin ihmisolennoille. Se on valittu jumaluuksia varten, avatarien tuloa varten.

    Me olemme avaruusolentoja. Se on vitsi, jonka merkitys on, että esi-isämme tulivat korkeammista maailmoista ja antoivat ohjeita kuninkaille ja tietäjille. Vähitellen syntyi erilaisia heimoja ja kansoja, jotka muodostavat nykyisen etnisen monimuotoisuuden. Niinpä siivekäs ilmaus "kaikki ihmiset ovat veljiä" ei ole järkevä ainoastaan henkisellä tasolla vaan myös geneettisellä tasolla.

    Äänestä

  • Anonyymi-ap kirjoitti:

    Sri Chaitanya Saraswat Math International
    https://scsmathinternational.com

    A. Maharajan kirjasta tekstiä, otteita eri paikoista, erittäin paljon käännösvirheitä suomen kielellä, vain muutamia katkelmia.
    -------------------

    Ihmiskunnan suuret aikakaudet


    Ihmiskunnan alkuperä

    Monet ovat huolissaan ihmisen alkuperästä. Vedojen näkökulmasta ihminen on syntynyt korkeammilla olemassaolon tasoilla elävistä esi-isistä. Maa, maailmankaikkeuden ainutlaatuisin planeetta, annettiin ihmisolennoille. Se on valittu jumaluuksia varten, avatarien tuloa varten.

    Me olemme avaruusolentoja. Se on vitsi, jonka merkitys on, että esi-isämme tulivat korkeammista maailmoista ja antoivat ohjeita kuninkaille ja tietäjille. Vähitellen syntyi erilaisia heimoja ja kansoja, jotka muodostavat nykyisen etnisen monimuotoisuuden. Niinpä siivekäs ilmaus "kaikki ihmiset ovat veljiä" ei ole järkevä ainoastaan henkisellä tasolla vaan myös geneettisellä tasolla.

    Brahman elämä, päivä ja yö

    Kaikki aineellisessa maailmassa käy läpi syntymän, kehityksen, kypsymisen, kuihtumisen ja sitten uuden inkarnaation vaiheet. Myös maailmankaikkeudella on elinkaarensa samoin kuin sen asukkailla. Aineellisen maailmankaikkeutemme elinkaari kestää sata vuotta sen luojan, Brahman, elämässä, mikä on 311 040 000 000 000 (kolmesataa yksitoista biljoonaa ja neljäkymmentä miljardia) maanpäällistä vuotta. Nykyinen Brahma elää 51. elinvuottaan.

    Yksi Brahman päivä (kalpa) kestää 4 320 000 000 (neljä miljardia kolmesataa kaksikymmentä miljoonaa) vuotta, samoin kuin hänen yönsä. Brahman yön aikana elävät olennot siirtyvät kehittymättömään tilaan, ja sitten uuden päivän koittaessa ne heräävät ja jatkavat vaeltelua maailmankaikkeudessa karman lakia noudattaen. Sitä voidaan verrata siihen, miten laitamme tietokoneen horrostilaan. Sitä ei voi sanoa sammutetuksi, vaan se on osittain keskeytetty ja valmis palaamaan työhön milloin tahansa.

    ...
    ...Niinpä muut elävät olennot, vaikka ne olisivat inkarnoituneet muihin aineellisiin universumeihin, pysyvät edelleen syntymän ja kuoleman maailmassa.

    Maailman osittainen ja täydellinen tuhoutuminen

    Tarkastellaanpa tarkemmin Brahman päivää, joka koostuu neljästätoista manvantarasta - valtakausista. Tämä tarkoittaa, että tämän päivän, kalpan, aikana neljätoista manua - ihmiskunnan kantaisät - ottavat vallan. Elämme heistä seitsemännen, Vaivaswata Manun, aikakautta.


    Manvantaroiden välillä maailmankaikkeus tuhoutuu osittain vedenpaisumusten muodossa. Viittauksia vedenpaisumukseen on monissa uskonnoissa ja muinaisissa tarinoissa. Ei ole harvinaista, että hiekan seasta löytyy fossiilisia simpukankuoria. Geologit kuvaavat monia nykyisiä vuoria muinaisiksi merimaisemiksi. Ilmastonmuutos saa jotkut merenpohjan osat muuttumaan kuivaksi maaksi ja toiset maanpinnan osat vetäytymään mereen. Geologiset todisteet tulvista ovat siis selvät.

    Kun Brahman elämä päättyy, maailmankaikkeus tuhoutuu kokonaan. Tätä kuvataan Srimad Bhagavatamissa (11.3.9-15). Aurinko muuttuu vähitellen yhä aktiivisemmaksi. Tämä jatkuu useita vuosituhansia, mutta viimeisten sadan vuoden aikana aurinko on tuhonnut kaiken elävän. Sitten sata vuotta liekit raivoavat ja muuttavat maan tuhkaksi. Valtavat jäätiköt ja meret haihtuvat ja luovat mustia pilviä, jotka peittävät koko planeetan. Sitten sata vuotta loputtomia sateita, ja universaali tulva syöksyy poltetun maan mustaan valtamereen, jonka yli ei näy auringonvaloa.

    ---------------------


    A. Maharaj

    Sri Chaitanya Saraswat Math International
    https://scsmathinternational.com

    Äänestä

  • Nyt muusta:

    Mitä tulee heidän tietoisuuteensa näiden ajanjaksojen aikana, niitä kutsutaan Pralayaksi (syvä uni) Brahman yön alkaessa ja Maha-pralayaksi (erittäin syvä uni) Universumin tuhoutuessa.

    Tätä tilaa voidaan verrata anabioosiin, täydelliseen itsensä unohtamiseen.

    Äänestä

  • Anonyymi-ap kirjoitti:

    Nyt muusta:

    Mitä tulee heidän tietoisuuteensa näiden ajanjaksojen aikana, niitä kutsutaan Pralayaksi (syvä uni) Brahman yön alkaessa ja Maha-pralayaksi (erittäin syvä uni) Universumin tuhoutuessa.

    Tätä tilaa voidaan verrata anabioosiin, täydelliseen itsensä unohtamiseen.

    Toistaiseksi moderni länsimainen tieteellinen paradigma sysää reinkarnaatioilmiön "para-/pseudotieteen" kategoriaan, mikä rajoittaa merkittävästi paitsi saman uskontopsykologian myös koko filosofisen antropologian epistemologisia resursseja.


    Tietoisuuden positiivisten muutosten tieteellinen perusteleminen yhden "inkarnaation" puitteissa on mahdotonta: ylivoimainen "reinkarnaatio" on ainoa tapa perustella tietoisuuden positiivisia muutoksia.



    Valtaosa ihmisen kriiseistä matkalla kohti totuutta nykyisessä elämässä on seurausta ja samalla tapa selviytyä lukuisista olosuhteista, teoista ja kokemuksista, joiden jälki on kadonnut alitajunnan syvyyksiin ja jotka viittaavat kokemuksiin, jotka eivät selvästikään liity tähän kehoon ja sen elämän erityisiin olosuhteisiin.


    Länsimaisen tieteen on yksinkertaisesti palattava omiin juuriinsa, jotka ovat suurelta osin myös Platonin jne. teoksissa, jotka vahvistivat metempsykoosin ajatuksen olevan perustavanlaatuinen persoonallisuuden ontologian rationaalisessa perustelussa ja välttämätön edellytys matkalla täydellisyyteen ”alemmasta maailmasta korkeampaan maailmaan”.

    A. Aitzanovan kirjasta

    Äänestä

  • Anonyymi-ap kirjoitti:

    Toistaiseksi moderni länsimainen tieteellinen paradigma sysää reinkarnaatioilmiön "para-/pseudotieteen" kategoriaan, mikä rajoittaa merkittävästi paitsi saman uskontopsykologian myös koko filosofisen antropologian epistemologisia resursseja.


    Tietoisuuden positiivisten muutosten tieteellinen perusteleminen yhden "inkarnaation" puitteissa on mahdotonta: ylivoimainen "reinkarnaatio" on ainoa tapa perustella tietoisuuden positiivisia muutoksia.



    Valtaosa ihmisen kriiseistä matkalla kohti totuutta nykyisessä elämässä on seurausta ja samalla tapa selviytyä lukuisista olosuhteista, teoista ja kokemuksista, joiden jälki on kadonnut alitajunnan syvyyksiin ja jotka viittaavat kokemuksiin, jotka eivät selvästikään liity tähän kehoon ja sen elämän erityisiin olosuhteisiin.


    Länsimaisen tieteen on yksinkertaisesti palattava omiin juuriinsa, jotka ovat suurelta osin myös Platonin jne. teoksissa, jotka vahvistivat metempsykoosin ajatuksen olevan perustavanlaatuinen persoonallisuuden ontologian rationaalisessa perustelussa ja välttämätön edellytys matkalla täydellisyyteen ”alemmasta maailmasta korkeampaan maailmaan”.

    A. Aitzanovan kirjasta

    "Missä sielut majailivat 6 miljardia vuotta sitten kun maapalloa tai saatika ihmisiä ei ollut vielä olemassakaan ?"

    Se kysymys perustuu oletukseen, että sielujen olemassaolo riippuu maapallosta tai ihmiskehosta — mutta niin ei ole.

    Maailmankaikkeudet syntyvät ja häviävät sykleissä (luominen ja tuhoutuminen). Kun yksi universumi (kuten meidän) ei ole vielä ilmennyt, sielut eivät lakkaa olemasta — ne yksinkertaisesti ovat toisessa tilassa tai toisissa universumeissa

    Äänestä

  • Anonyymi-ap kirjoitti:

    "Missä sielut majailivat 6 miljardia vuotta sitten kun maapalloa tai saatika ihmisiä ei ollut vielä olemassakaan ?"

    Se kysymys perustuu oletukseen, että sielujen olemassaolo riippuu maapallosta tai ihmiskehosta — mutta niin ei ole.

    Maailmankaikkeudet syntyvät ja häviävät sykleissä (luominen ja tuhoutuminen). Kun yksi universumi (kuten meidän) ei ole vielä ilmennyt, sielut eivät lakkaa olemasta — ne yksinkertaisesti ovat toisessa tilassa tai toisissa universumeissa

    Maailmankaikkeus sykkii kuin valtava sydän. Siitä tulee yksi ja sitten se hajoaa moninaisuudeksi - aineellisen maailmankaikkeuden evoluutio ja anti-evoluutio jatkuvat loputtomiin: yksi kokonaisuus muuttuu moninaisuudeksi tullakseen jälleen yhdeksi. Maailmankaikkeus sykkii.

    Kirjasta:

    Tietoisuuden subjektiivinen evoluutio

    Sri Chaitanya Saraswat Math International
    https://scsmathinternational.com

    Äänestä

  • Anonyymi-ap kirjoitti:

    Maailmankaikkeus sykkii kuin valtava sydän. Siitä tulee yksi ja sitten se hajoaa moninaisuudeksi - aineellisen maailmankaikkeuden evoluutio ja anti-evoluutio jatkuvat loputtomiin: yksi kokonaisuus muuttuu moninaisuudeksi tullakseen jälleen yhdeksi. Maailmankaikkeus sykkii.

    Kirjasta:

    Tietoisuuden subjektiivinen evoluutio

    Sri Chaitanya Saraswat Math International
    https://scsmathinternational.com

    "Missä sielut majailivat 6 miljardia vuotta sitten kun maapalloa tai saatika ihmisiä ei ollut vielä olemassakaan ?"

    Se kysymys perustuu oletukseen, että sielujen olemassaolo riippuu maapallosta tai ihmiskehosta — mutta niin ei ole.

    Maailmankaikkeudet syntyvät ja häviävät sykleissä (luominen ja tuhoutuminen). Kun yksi universumi (kuten meidän) ei ole vielä ilmennyt, sielut eivät lakkaa olemasta — ne yksinkertaisesti ovat toisessa tilassa tai toisissa universumeissa.
    Joku kysyi:

    "Ongelma jälleensyntymisessä

    Kun syntyvyys vähenee niin miten sielu löytää uuden isän ja äidin.,? Onko niitä tarjolla kun sieluja on tuonpuoleisessa odottamassa sopivaa syntymähetkeä.?

    Lisäys. Kun sieluja on tuonpuoleisessa odottamassa syntymää monin kertainen määrä kuin täällä elossa."

    Vastaus:

    Kysymys:
    Miten jälleensyntyminen on mahdollista, kun maapallon väkiluku kasvaa jatkuvasti jne.

    Vastaus:
    Emme synny uudelleen ainoastaan tähän, maan päälle, vaan myös muille planeetoille ja kokonaan muihin universumeihin. Jossain vaiheessa koko maailmankaikkeus tuhoutuu, mutta jonkin (pitkän) ajan kuluttua kaikki luodaan uudelleen. Universumit elävät eri aikoja. Joissakin universumeissa kaikki on vasta alussa, toisessa universumissa kaikki on keskivaiheilla ja jossain muualla maailmankaikkeudessa koko maailmankaikkeuden tuhoutuminen on jo lähellä. Universumit elävät eri aikoja. Mutta sielu vaeltaa niissä.

    Olemme jo olleet monissa eri universumeissa. Voimme siis syntyä täysin eri historiallisiin ajanjaksoihin.

    Jīva ei odota vuoroaan johonkin tiettyyn ihmiskehoon tai tietylle planeetalle. Koko ajatus “riittääkö vanhempia kaikille” perustuu siihen oletukseen, että kaikki sielut syntyisivät vain ihmisiksi ja vain Maahan — mutta tämä ei pidä paikkaansa.

    Syntymä ei rajoitu ihmisiin eikä Maahan
    On 8,4 miljoonaa eri elämänmuotoa (lajeja), joihin sielu voi syntyä.


    Universumeja on lukemattomia
    Universumeja on käytännössä rajattomasti, ja ne syntyvät ja häviävät sykleissä. Sielu voi syntyä missä tahansa näistä — ei vain tässä yhdessä maailmassa.

    Kaikki sielut eivät ole “odottamassa syntymää”
    Sielut ovat eri tiloissa: osa on parhaillaan kehollisessa elämässä, osa siirtymässä kuoleman jälkeen (karma ohjaa seuraavaa syntymää), osa on vapautunut (mokṣa) eikä enää synny aineelliseen maailmaan
    Karma määrää syntymän, ei “saatavuus”.

    Äänestä

  • Anonyymi-ap kirjoitti:

    "Missä sielut majailivat 6 miljardia vuotta sitten kun maapalloa tai saatika ihmisiä ei ollut vielä olemassakaan ?"

    Se kysymys perustuu oletukseen, että sielujen olemassaolo riippuu maapallosta tai ihmiskehosta — mutta niin ei ole.

    Maailmankaikkeudet syntyvät ja häviävät sykleissä (luominen ja tuhoutuminen). Kun yksi universumi (kuten meidän) ei ole vielä ilmennyt, sielut eivät lakkaa olemasta — ne yksinkertaisesti ovat toisessa tilassa tai toisissa universumeissa.
    Joku kysyi:

    "Ongelma jälleensyntymisessä

    Kun syntyvyys vähenee niin miten sielu löytää uuden isän ja äidin.,? Onko niitä tarjolla kun sieluja on tuonpuoleisessa odottamassa sopivaa syntymähetkeä.?

    Lisäys. Kun sieluja on tuonpuoleisessa odottamassa syntymää monin kertainen määrä kuin täällä elossa."

    Vastaus:

    Kysymys:
    Miten jälleensyntyminen on mahdollista, kun maapallon väkiluku kasvaa jatkuvasti jne.

    Vastaus:
    Emme synny uudelleen ainoastaan tähän, maan päälle, vaan myös muille planeetoille ja kokonaan muihin universumeihin. Jossain vaiheessa koko maailmankaikkeus tuhoutuu, mutta jonkin (pitkän) ajan kuluttua kaikki luodaan uudelleen. Universumit elävät eri aikoja. Joissakin universumeissa kaikki on vasta alussa, toisessa universumissa kaikki on keskivaiheilla ja jossain muualla maailmankaikkeudessa koko maailmankaikkeuden tuhoutuminen on jo lähellä. Universumit elävät eri aikoja. Mutta sielu vaeltaa niissä.

    Olemme jo olleet monissa eri universumeissa. Voimme siis syntyä täysin eri historiallisiin ajanjaksoihin.

    Jīva ei odota vuoroaan johonkin tiettyyn ihmiskehoon tai tietylle planeetalle. Koko ajatus “riittääkö vanhempia kaikille” perustuu siihen oletukseen, että kaikki sielut syntyisivät vain ihmisiksi ja vain Maahan — mutta tämä ei pidä paikkaansa.

    Syntymä ei rajoitu ihmisiin eikä Maahan
    On 8,4 miljoonaa eri elämänmuotoa (lajeja), joihin sielu voi syntyä.


    Universumeja on lukemattomia
    Universumeja on käytännössä rajattomasti, ja ne syntyvät ja häviävät sykleissä. Sielu voi syntyä missä tahansa näistä — ei vain tässä yhdessä maailmassa.

    Kaikki sielut eivät ole “odottamassa syntymää”
    Sielut ovat eri tiloissa: osa on parhaillaan kehollisessa elämässä, osa siirtymässä kuoleman jälkeen (karma ohjaa seuraavaa syntymää), osa on vapautunut (mokṣa) eikä enää synny aineelliseen maailmaan
    Karma määrää syntymän, ei “saatavuus”.

    "Missä sielut majailivat 6 miljardia vuotta sitten kun maapalloa tai saatika ihmisiä ei ollut vielä olemassakaan ?"

    Se kysymys perustuu oletukseen, että sielujen olemassaolo riippuu maapallosta tai ihmiskehosta — mutta niin ei ole.

    Maailmankaikkeudet syntyvät ja häviävät sykleissä (luominen ja tuhoutuminen). Kun yksi universumi (kuten meidän) ei ole vielä ilmennyt, sielut eivät lakkaa olemasta — ne yksinkertaisesti ovat toisessa tilassa tai toisissa universumeissa.
    Joku kysyi:


    Sielut eivät ole sidottuja maapallon tai ihmiskehon olemassaoloon. Ne ovat ikuisia ja olemassa riippumatta siitä, onko tämä universumi tai planeetta olemassa. Ne voivat olla henkisessä maailmassa tai muissa aineellisissa ilmentymissä, koska kosmos toimii sykleissä eikä ole kertaluonteinen tapahtuma.

    Äänestä

  • Anonyymi-ap kirjoitti:

    "Missä sielut majailivat 6 miljardia vuotta sitten kun maapalloa tai saatika ihmisiä ei ollut vielä olemassakaan ?"

    Se kysymys perustuu oletukseen, että sielujen olemassaolo riippuu maapallosta tai ihmiskehosta — mutta niin ei ole.

    Maailmankaikkeudet syntyvät ja häviävät sykleissä (luominen ja tuhoutuminen). Kun yksi universumi (kuten meidän) ei ole vielä ilmennyt, sielut eivät lakkaa olemasta — ne yksinkertaisesti ovat toisessa tilassa tai toisissa universumeissa.
    Joku kysyi:


    Sielut eivät ole sidottuja maapallon tai ihmiskehon olemassaoloon. Ne ovat ikuisia ja olemassa riippumatta siitä, onko tämä universumi tai planeetta olemassa. Ne voivat olla henkisessä maailmassa tai muissa aineellisissa ilmentymissä, koska kosmos toimii sykleissä eikä ole kertaluonteinen tapahtuma.

    Sielut eivät ole sidottuja maapallon tai ihmiskehon olemassaoloon. Ne ovat ikuisia ja olemassa riippumatta siitä, onko tämä universumi tai planeetta olemassa. Ne voivat olla henkisessä maailmassa tai muissa aineellisissa ilmentymissä, koska kosmos toimii sykleissä eikä ole kertaluonteinen tapahtuma.

    Äänestä

  • Anonyymi-ap kirjoitti:

    Sielut eivät ole sidottuja maapallon tai ihmiskehon olemassaoloon. Ne ovat ikuisia ja olemassa riippumatta siitä, onko tämä universumi tai planeetta olemassa. Ne voivat olla henkisessä maailmassa tai muissa aineellisissa ilmentymissä, koska kosmos toimii sykleissä eikä ole kertaluonteinen tapahtuma.

    "Missä sielut majailivat 6 miljardia vuotta sitten kun maapalloa tai saatika ihmisiä ei ollut vielä olemassakaan ?"


    Sielut eivät “olleet jossain odottamassa maapallon syntyä”, koska ne eivät ole sidottuja tämän universumin historiaan tai aikajanaan samalla tavalla kuin aine. Sielu on ikuinen — se ei synny eikä lakkaa olemasta missään vaiheessa. Siksi kysymys “missä sielut olivat 6 miljardia vuotta sitten” perustuu oletukseen, että sielu tarvitsee tietyn paikan tai ajan ollakseen olemassa, mikä ei tämän filosofian mukaan pidä paikkaansa.

    Kun aineellinen universumi ei ole ilmennyt, kuten ennen tämän maailman syntyä tai sen tuhoutumisen jälkeen, sielut eivät katoa. Ne ovat joko joko toisissa lukemattomissa universumeissa tai aineellisessa potentiaalitilassa, jossa ne eivät vielä toimi fyysisissä kehoissa. Toisin sanoen sielun olemassaolo ei riipu maapallosta, ihmiskehosta tai edes yhdestä universumista, koska todellisuus ymmärretään sykliseksi ja moniulotteiseksi.

    Äänestä

  • Anonyymi-ap kirjoitti:

    "Missä sielut majailivat 6 miljardia vuotta sitten kun maapalloa tai saatika ihmisiä ei ollut vielä olemassakaan ?"


    Sielut eivät “olleet jossain odottamassa maapallon syntyä”, koska ne eivät ole sidottuja tämän universumin historiaan tai aikajanaan samalla tavalla kuin aine. Sielu on ikuinen — se ei synny eikä lakkaa olemasta missään vaiheessa. Siksi kysymys “missä sielut olivat 6 miljardia vuotta sitten” perustuu oletukseen, että sielu tarvitsee tietyn paikan tai ajan ollakseen olemassa, mikä ei tämän filosofian mukaan pidä paikkaansa.

    Kun aineellinen universumi ei ole ilmennyt, kuten ennen tämän maailman syntyä tai sen tuhoutumisen jälkeen, sielut eivät katoa. Ne ovat joko joko toisissa lukemattomissa universumeissa tai aineellisessa potentiaalitilassa, jossa ne eivät vielä toimi fyysisissä kehoissa. Toisin sanoen sielun olemassaolo ei riipu maapallosta, ihmiskehosta tai edes yhdestä universumista, koska todellisuus ymmärretään sykliseksi ja moniulotteiseksi.

    Näin ollen kysymys “missä sielut olivat silloin” käyttää ajallista ja paikallista kehystä, joka ei oikeastaan sovellu sieluun lainkaan.

    Äänestä

  • Anonyymi-ap kirjoitti:

    Näin ollen kysymys “missä sielut olivat silloin” käyttää ajallista ja paikallista kehystä, joka ei oikeastaan sovellu sieluun lainkaan.

    "Missä sielut majailivat 6 miljardia vuotta sitten kun maapalloa tai saatika ihmisiä ei ollut vielä olemassakaan ?"

    Sielut eivät “olleet jossain odottamassa maapallon syntyä”, vaan ne ovat jatkuvasti olemassa riippumatta siitä, onko tämä universumi ilmennyt vai ei.


    Kun puhutaan esimerkiksi “6 miljardista vuodesta sitten”, se osuu itse asiassa yhden Brahman päivän mittakaavaan (kalpa), joka on noin 4,32 miljardia vuotta. Tämä tarkoittaa, että universumi käy jatkuvasti läpi jaksoja, joissa se ilmenee ja vetäytyy takaisin ilmentymättömään tilaan.

    Tässä kohtaa juuri se “tietokoneen lepotila” -vertaus on juuri olennainen:

    Brahman yön aikana kaikki elävät olennot eivät häviä, vaan siirtyvät ilmentymättömään tilaan — ne eivät ole aktiivisissa kehoissa tai näkyvässä maailmassa, mutta niiden olemassaolo jatkuu. Kun uusi “päivä” alkaa, sama kosminen järjestelmä aktivoituu uudelleen, ja sielut jatkavat siitä, mihin jäivät, karman mukaisesti.

    Joten sielut eivät olleet ‘jossain maapalloa ennen’, vaan ne olivat olemassa koko ajan. Jos tämä universumi ei ollut vielä ilmennyt, ne olivat ilmentymättömässä tilassa — vähän kuin tietokone lepotilassa — tai muissa universumeissa. Ne eivät koskaan lakkaa olemasta, eivätkä ne ole sidottuja maapallon historiaan.

    Äänestä

  • Sielu (jīva) ei ole sidottu pelkästään maapallon elämään tai tietyihin elämänmuotoihin, vaan se on ikuinen ja monimuotoinen. Sielu ei tarvitse maapalloa tai ihmiskehoa olemassaololleen. Se on jatkuvassa vaelluksessa, joka ei ole rajoittunut ainoastaan tähän maailmaan tai tämän universumin elämään.

    Äänestä

  • Anonyymi-ap kirjoitti:

    Sielu (jīva) ei ole sidottu pelkästään maapallon elämään tai tietyihin elämänmuotoihin, vaan se on ikuinen ja monimuotoinen. Sielu ei tarvitse maapalloa tai ihmiskehoa olemassaololleen. Se on jatkuvassa vaelluksessa, joka ei ole rajoittunut ainoastaan tähän maailmaan tai tämän universumin elämään.

    Maailmankaikkeuden ja sielujen elinkaaren ymmärtäminen on syklinen ja lakien alainen prosessi, jossa on vahva yhteys karman ja jälleensyntymän lakien kanssa.

    Äänestä

  • Sielut eivät ole rajoittuneet vain tähän universumiin. Aineellinen maailmankaikkeus käy jatkuvia syklejä läpi, jossa se syntyy ja tuhoutuu toistuvasti. Tätä kutsutaan kalpaksi, Brahman päivän ja yön sykliseksi elinkaaren jatkumoksi. Kun universumi ei ole vielä ilmennyt, sielut voivat olla ilmentymättömässä tilassa tai olla osa muiden universumien elämää.

    Sielujen siirtyminen universumeihin

    Kun keskustellaan siitä, missä sielut olivat 6 miljardia vuotta sitten, perustavanlaatuinen väärinkäsitys on, että sielut olisivat rajoittuneet vain tähän universumiin tai maapallon historian aikarajoihin.Sielut eivät ole sidottuja ainoastaan tämän maailman aikarajoihin, vaan ne voivat siirtyä muilla planeetoille, universumeihin tai ilmentymättömiin tiloihin riippuen universumin tuhoutumisen ja luomisen syklisistä vaiheista.

    Tämä ei ole vain spekulaatiota, vaan se noudattaa karma-lakia: karman vaikutus määrää, missä ja milloin sielu syntyy uudelleen. Sielu voi olla myös vapaana samsāra-pyörästä, jolloin se ei enää synny aineelliseen maailmaan.

    Syntymä ei rajoitu Maahan tai ihmisiin

    Äänestä

  • Anonyymi-ap kirjoitti:

    Sielut eivät ole rajoittuneet vain tähän universumiin. Aineellinen maailmankaikkeus käy jatkuvia syklejä läpi, jossa se syntyy ja tuhoutuu toistuvasti. Tätä kutsutaan kalpaksi, Brahman päivän ja yön sykliseksi elinkaaren jatkumoksi. Kun universumi ei ole vielä ilmennyt, sielut voivat olla ilmentymättömässä tilassa tai olla osa muiden universumien elämää.

    Sielujen siirtyminen universumeihin

    Kun keskustellaan siitä, missä sielut olivat 6 miljardia vuotta sitten, perustavanlaatuinen väärinkäsitys on, että sielut olisivat rajoittuneet vain tähän universumiin tai maapallon historian aikarajoihin.Sielut eivät ole sidottuja ainoastaan tämän maailman aikarajoihin, vaan ne voivat siirtyä muilla planeetoille, universumeihin tai ilmentymättömiin tiloihin riippuen universumin tuhoutumisen ja luomisen syklisistä vaiheista.

    Tämä ei ole vain spekulaatiota, vaan se noudattaa karma-lakia: karman vaikutus määrää, missä ja milloin sielu syntyy uudelleen. Sielu voi olla myös vapaana samsāra-pyörästä, jolloin se ei enää synny aineelliseen maailmaan.

    Syntymä ei rajoitu Maahan tai ihmisiin

    Sielu (jīva) on eternaalinen, muuttumaton ja täysin erillinen aineellisista elementeistä. Tämä on perusväite, joka erottaa sen muista elollisista olennoista. Vaikka sielu voi olla yhteydessä eri elämänmuotoihin, sen todellinen olemus on ei-aineellinen, sillä se ei ole alttiina aineen vaikutuksille, kuten syntymälle, kuoleman tai tuhoutumiselle. Sielu ei synny eikä kuole, se vain kulkee syklisesti läpi eri kehojen, mutta ei itse ole koskaan muuttuva tai katoava.

    Äänestä

  • Anonyymi-ap kirjoitti:

    Sielu (jīva) on eternaalinen, muuttumaton ja täysin erillinen aineellisista elementeistä. Tämä on perusväite, joka erottaa sen muista elollisista olennoista. Vaikka sielu voi olla yhteydessä eri elämänmuotoihin, sen todellinen olemus on ei-aineellinen, sillä se ei ole alttiina aineen vaikutuksille, kuten syntymälle, kuoleman tai tuhoutumiselle. Sielu ei synny eikä kuole, se vain kulkee syklisesti läpi eri kehojen, mutta ei itse ole koskaan muuttuva tai katoava.

    Sielu ei ole kuten fyysinen ruumis, joka on sidottu biologisiin prosesseihin ja kemiallisiin muutoksiin. Sen olemus on täysin henkinen, ja se ei riipu ajasta, paikasta tai elämänmuodosta. Sielu voi olla "elävinä" kaikissa mahdollisissa maailmoissa ja universumeissa, mutta itse se on ajaton ja vapauden olento, joka ei ole rajoittunut kenkään paikkaan.

    Äänestä

  • Anonyymi-ap kirjoitti:

    Sielu ei ole kuten fyysinen ruumis, joka on sidottu biologisiin prosesseihin ja kemiallisiin muutoksiin. Sen olemus on täysin henkinen, ja se ei riipu ajasta, paikasta tai elämänmuodosta. Sielu voi olla "elävinä" kaikissa mahdollisissa maailmoissa ja universumeissa, mutta itse se on ajaton ja vapauden olento, joka ei ole rajoittunut kenkään paikkaan.

    Se ei ole sidottu tiettyyn paikkaan tai maailmaan. Sielu voi vaeltaa ja syntyä uudelleen eri universumeissa ja planeetoilla. Maailmankaikkeudet itsessäänkin kulkevat sykleissä: ne syntyvät, laajenevat, tuhoutuvat ja syntyvät taas uudelleen. Tällä vaelluksella sielu ei ole rajoittunut pelkästään yhteen elämään tai maailmaan. Se ei ole sidottu meidän ymmärtämämme lineaarisen ajan käsitykseen.

    Tämä vaellus on osa sielun samsāra-prosessia, joka on sielun aineellinen vaellus elämän ja kuoleman kiertokulussa.

    Jos sielu on ihmiskehossa, tai vaikka puolijumalan ei-biologisessa kehossa - sen elämänkokemus on tietty ja rajattu, mutta sen tausta on monimutkainen ja monivaiheinen. Sielu voi elää hyvin erilaisissa ajallisuuksissa, ja vaikka se saattaa kokea elämää maapallon kaltaisessa maailmankaikkeudessa, se ei ole missään nimessä rajoittunut vain siihen.

    Se vaeltaa universumeissa ja elämänmuodoissa, joita sielu itse ei hallitse vaan joita ohjaa karman laki. Universumit itse käyvät läpi syklisiä jaksoja, mutta sielu pysyy olemassa riippumatta universumin elinkaarista.

    Äänestä

  • Anonyymi-ap kirjoitti:

    Se ei ole sidottu tiettyyn paikkaan tai maailmaan. Sielu voi vaeltaa ja syntyä uudelleen eri universumeissa ja planeetoilla. Maailmankaikkeudet itsessäänkin kulkevat sykleissä: ne syntyvät, laajenevat, tuhoutuvat ja syntyvät taas uudelleen. Tällä vaelluksella sielu ei ole rajoittunut pelkästään yhteen elämään tai maailmaan. Se ei ole sidottu meidän ymmärtämämme lineaarisen ajan käsitykseen.

    Tämä vaellus on osa sielun samsāra-prosessia, joka on sielun aineellinen vaellus elämän ja kuoleman kiertokulussa.

    Jos sielu on ihmiskehossa, tai vaikka puolijumalan ei-biologisessa kehossa - sen elämänkokemus on tietty ja rajattu, mutta sen tausta on monimutkainen ja monivaiheinen. Sielu voi elää hyvin erilaisissa ajallisuuksissa, ja vaikka se saattaa kokea elämää maapallon kaltaisessa maailmankaikkeudessa, se ei ole missään nimessä rajoittunut vain siihen.

    Se vaeltaa universumeissa ja elämänmuodoissa, joita sielu itse ei hallitse vaan joita ohjaa karman laki. Universumit itse käyvät läpi syklisiä jaksoja, mutta sielu pysyy olemassa riippumatta universumin elinkaarista.

    Hyvän ja pahan ulottuvuudet – Moraalinen universumi ja vaisnava-filosofia

    Dimensions of Good and Evil – The Moral Universe and Vaisnava Philosophy
    by Suhotra Swami
    https://www.suhotraswami.net/library/Dimensions_of_Good_and_Evil.pdf
    Ilmaiseksi netistä.

    Äänestä

  • Joku kysyi:

    "Ongelma jälleensyntymisessä

    Kun syntyvyys vähenee niin miten sielu löytää uuden isän ja äidin.,? Onko niitä tarjolla kun sieluja on tuonpuoleisessa odottamassa sopivaa syntymähetkeä.?

    Lisäys. Kun sieluja on tuonpuoleisessa odottamassa syntymää monin kertainen määrä kuin täällä elossa."

    Vastaus:

    Kysymys:
    Miten jälleensyntyminen on mahdollista, kun maapallon väkiluku kasvaa jatkuvasti jne.

    Vastaus:
    Emme synny uudelleen ainoastaan tähän, maan päälle, vaan myös muille planeetoille ja kokonaan muihin universumeihin. Jossain vaiheessa koko maailmankaikkeus tuhoutuu, mutta jonkin (pitkän) ajan kuluttua kaikki luodaan uudelleen. Universumit elävät eri aikoja. Joissakin universumeissa kaikki on vasta alussa, toisessa universumissa kaikki on keskivaiheilla ja jossain muualla maailmankaikkeudessa koko maailmankaikkeuden tuhoutuminen on jo lähellä. Universumit elävät eri aikoja. Mutta sielu vaeltaa niissä.

    Olemme jo olleet monissa eri universumeissa. Voimme siis syntyä täysin eri historiallisiin ajanjaksoihin.

    Jīva ei odota vuoroaan johonkin tiettyyn ihmiskehoon tai tietylle planeetalle. Koko ajatus “riittääkö vanhempia kaikille” perustuu siihen oletukseen, että kaikki sielut syntyisivät vain ihmisiksi ja vain Maahan — mutta tämä ei pidä paikkaansa.

    Syntymä ei rajoitu ihmisiin eikä Maahan
    On 8,4 miljoonaa eri elämänmuotoa (lajeja), joihin sielu voi syntyä.


    Universumeja on lukemattomia
    Universumeja on käytännössä rajattomasti, ja ne syntyvät ja häviävät sykleissä. Sielu voi syntyä missä tahansa näistä — ei vain tässä yhdessä maailmassa.

    Kaikki sielut eivät ole “odottamassa syntymää”
    Sielut ovat eri tiloissa: osa on parhaillaan kehollisessa elämässä, osa siirtymässä kuoleman jälkeen (karma ohjaa seuraavaa syntymää), osa on vapautunut (mokṣa) eikä enää synny aineelliseen maailmaan
    Karma määrää syntymän, ei “saatavuus”.

    Äänestä

  • Anonyymi-ap kirjoitti:

    Joku kysyi:

    "Ongelma jälleensyntymisessä

    Kun syntyvyys vähenee niin miten sielu löytää uuden isän ja äidin.,? Onko niitä tarjolla kun sieluja on tuonpuoleisessa odottamassa sopivaa syntymähetkeä.?

    Lisäys. Kun sieluja on tuonpuoleisessa odottamassa syntymää monin kertainen määrä kuin täällä elossa."

    Vastaus:

    Kysymys:
    Miten jälleensyntyminen on mahdollista, kun maapallon väkiluku kasvaa jatkuvasti jne.

    Vastaus:
    Emme synny uudelleen ainoastaan tähän, maan päälle, vaan myös muille planeetoille ja kokonaan muihin universumeihin. Jossain vaiheessa koko maailmankaikkeus tuhoutuu, mutta jonkin (pitkän) ajan kuluttua kaikki luodaan uudelleen. Universumit elävät eri aikoja. Joissakin universumeissa kaikki on vasta alussa, toisessa universumissa kaikki on keskivaiheilla ja jossain muualla maailmankaikkeudessa koko maailmankaikkeuden tuhoutuminen on jo lähellä. Universumit elävät eri aikoja. Mutta sielu vaeltaa niissä.

    Olemme jo olleet monissa eri universumeissa. Voimme siis syntyä täysin eri historiallisiin ajanjaksoihin.

    Jīva ei odota vuoroaan johonkin tiettyyn ihmiskehoon tai tietylle planeetalle. Koko ajatus “riittääkö vanhempia kaikille” perustuu siihen oletukseen, että kaikki sielut syntyisivät vain ihmisiksi ja vain Maahan — mutta tämä ei pidä paikkaansa.

    Syntymä ei rajoitu ihmisiin eikä Maahan
    On 8,4 miljoonaa eri elämänmuotoa (lajeja), joihin sielu voi syntyä.


    Universumeja on lukemattomia
    Universumeja on käytännössä rajattomasti, ja ne syntyvät ja häviävät sykleissä. Sielu voi syntyä missä tahansa näistä — ei vain tässä yhdessä maailmassa.

    Kaikki sielut eivät ole “odottamassa syntymää”
    Sielut ovat eri tiloissa: osa on parhaillaan kehollisessa elämässä, osa siirtymässä kuoleman jälkeen (karma ohjaa seuraavaa syntymää), osa on vapautunut (mokṣa) eikä enää synny aineelliseen maailmaan
    Karma määrää syntymän, ei “saatavuus”.

    Syntymä ei ole logistinen ongelma vaan karmallinen prosessi: sielu saa sellaisen kehon ja olosuhteet, jotka vastaavat sen tekoja ja tietoisuuden tasoa.

    Syntymä ei riipu ‘vapaista vanhemmista’, vaan karmasta. Siksi väestön kasvu tai lasku yhdellä planeetalla ei ole mikään ongelma jälleensyntymiselle toisella planeetalla tai kokonaan toisessa universumissa. Minkä ihmeen takia kuvittelet, että synnyt uudelleen maapallolle tai edes tähän universumiin.

    Äänestä

  • Anonyymi-ap kirjoitti:

    Syntymä ei ole logistinen ongelma vaan karmallinen prosessi: sielu saa sellaisen kehon ja olosuhteet, jotka vastaavat sen tekoja ja tietoisuuden tasoa.

    Syntymä ei riipu ‘vapaista vanhemmista’, vaan karmasta. Siksi väestön kasvu tai lasku yhdellä planeetalla ei ole mikään ongelma jälleensyntymiselle toisella planeetalla tai kokonaan toisessa universumissa. Minkä ihmeen takia kuvittelet, että synnyt uudelleen maapallolle tai edes tähän universumiin.

    “Sopivat vanhemmat” eivät ole sattumaa
    Ne eivät ole rajallinen resurssi, vaan seurausta karmasta.
    Sielu syntyy juuri sellaiseen kohtuun, joka vastaa sen tietoisuuden tasoa ja aiempia tekoja.
    Syntymä tapahtuu siellä, missä olosuhteet vastaavat tietoisuutta.
    Voi syntyä myö ei-biologiseen elämänmuotoon, esimerkiksi puolijumalaksi, hienovaraisempaan olemassaoloon, toiselle planeetalle, tai kokonaan toiseen universumiin

    Väestön kasvu ei vaadi uusia sieluja “tyhjästä”. Se tarkoittaa vain, että: sieluja siirtyy muista elämänmuodoista ihmisiksi tai muista maailmoista tänne.

    Äänestä

  • Anonyymi-ap kirjoitti:

    “Sopivat vanhemmat” eivät ole sattumaa
    Ne eivät ole rajallinen resurssi, vaan seurausta karmasta.
    Sielu syntyy juuri sellaiseen kohtuun, joka vastaa sen tietoisuuden tasoa ja aiempia tekoja.
    Syntymä tapahtuu siellä, missä olosuhteet vastaavat tietoisuutta.
    Voi syntyä myö ei-biologiseen elämänmuotoon, esimerkiksi puolijumalaksi, hienovaraisempaan olemassaoloon, toiselle planeetalle, tai kokonaan toiseen universumiin

    Väestön kasvu ei vaadi uusia sieluja “tyhjästä”. Se tarkoittaa vain, että: sieluja siirtyy muista elämänmuodoista ihmisiksi tai muista maailmoista tänne.

    Kysymys olettaa, että: kaikki sielut syntyvät ihmisiksi, kaikki syntyvät Maahan
    ja että syntymä toimii kuin jonotusjärjestelmä.

    Syntymä ei riipu ‘vapaista vanhemmista’, vaan karmasta ja tietoisuudesta. Sielu menee sinne, mihin se kuuluu — ei sinne, missä sattuu olemaan tilaa.

    Ja koska universumeja ja elämänmuotoja on rajattomasti, väestön kasvu yhdellä planeetalla ei ole mikään ongelma. Minkä ihmeen takia kuvittelet, että synnyt uudelleen juuri maapallolle — tai edes tähän universumiin?

    Äänestä

  • Anonyymi-ap kirjoitti:

    Kysymys olettaa, että: kaikki sielut syntyvät ihmisiksi, kaikki syntyvät Maahan
    ja että syntymä toimii kuin jonotusjärjestelmä.

    Syntymä ei riipu ‘vapaista vanhemmista’, vaan karmasta ja tietoisuudesta. Sielu menee sinne, mihin se kuuluu — ei sinne, missä sattuu olemaan tilaa.

    Ja koska universumeja ja elämänmuotoja on rajattomasti, väestön kasvu yhdellä planeetalla ei ole mikään ongelma. Minkä ihmeen takia kuvittelet, että synnyt uudelleen juuri maapallolle — tai edes tähän universumiin?

    Syntymä ei riipu ‘vapaista vanhemmista’, vaan karmasta ja tietoisuudesta” tarkoittaa tarkemmin sitä, että sielun seuraava sijoittuminen on seurausta yhdistelmästä: sen kertyneestä karmasta (teot), sen sisäisestä suuntautumisesta (halut, kiintymykset, pelot), sen tietoisuuden laadusta (mitä se pitää todellisena ja tärkeänä)

    Siksi keho ei ole palkinto tai rangaistus sinänsä, vaan instrumentti, joka vastaa tietoisuuden tasoa.


    Karkea ja aistikeskeinen - karkea biologinen keho
    Sekava ja kiinnittynyt - voi johtaa hienovaraiseen, levottomaan tilaan
    Hienostunut ja “ansioitunut” - korkeammat olemassaolon tasot, korkeammat planeetat.
    Henkisestisuuntautunut - vapautuminen aineellisesta kierrosta.

    Äänestä

  • Anonyymi-ap kirjoitti:

    Syntymä ei riipu ‘vapaista vanhemmista’, vaan karmasta ja tietoisuudesta” tarkoittaa tarkemmin sitä, että sielun seuraava sijoittuminen on seurausta yhdistelmästä: sen kertyneestä karmasta (teot), sen sisäisestä suuntautumisesta (halut, kiintymykset, pelot), sen tietoisuuden laadusta (mitä se pitää todellisena ja tärkeänä)

    Siksi keho ei ole palkinto tai rangaistus sinänsä, vaan instrumentti, joka vastaa tietoisuuden tasoa.


    Karkea ja aistikeskeinen - karkea biologinen keho
    Sekava ja kiinnittynyt - voi johtaa hienovaraiseen, levottomaan tilaan
    Hienostunut ja “ansioitunut” - korkeammat olemassaolon tasot, korkeammat planeetat.
    Henkisestisuuntautunut - vapautuminen aineellisesta kierrosta.

    Olemassaolon tasoja on useita päällekkäin. Kaikki ei tapahdu samalla “fyysisellä näyttämöllä”. On hienovaraisempia ja karkeampia tasoja.
    Universumeja on lukemattomia- aineellinen luomakunta koostuu käytännössä rajattomasta määrästä universumeja, jotka syntyvät ja häviävät sykleissä. Sielujen virta ei ole sidottu yhteen niistä.

    Liike on jatkuvaa kaikkialta kaikkialle. Ei ole yhtä “varastoa”, josta sielut tulevat Maahan.
    On jatkuva kierto: elämänmuodosta toiseen, tasolta toiselle, universumista toiseen.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Joku kysyi:

"Missä sielut majailivat 6 miljardia vuotta sitten kun maapalloa tai saatika ihmisiä ei ollut vielä olemassakaan ?"

-----------------

Hienojakoinen keho, karma ja maailmankaikkeuden tuhoutuminen


Kun maailmankaikkeus tuhoutuu, myös hienojakoinen keho tuhoutuu, mutta Paramatma säilyttää muiston hienojakoisen kehomme tilasta. Kataklysmin aikana, kun jivat palaavat takaisin Vishnun Kehoon, heidän Svabhāvansa (ehdollistumisensa) säilyy Paramatman muistissa. Kun uusi luomisvaihe alkaa, Paramatma palauttaa tämän Svabhāvan meille, ja me jatkamme toimintaamme vanhan ehdollistumisemme pohjalta. Se on suunnilleen sama kuin jos luette sivua internetissä ja yhtäkkiä järjestelmä käynnistyy mielivaltaisesti uudelleen, selain kehottaa teitä jatkamaan lukemista siitä kohdasta, jossa yhteys katkesi.
------------------

"Missä sielut majailivat 6 miljardia vuotta sitten kun maapalloa tai saatika ihmisiä ei ollut vielä olemassakaan ?"

Carl Edward Sagan (9. marraskuuta 1934 - 20. joulukuuta 1996) oli yhdysvaltalainen tähtitieteilijä, kirjailija, astrofyysikko ja kosmologi.

Hän sanoi
"Tietääkseni hindulaisuus on ainoa muinainen uskonnollinen perinne maapallolla, jossa puhutaan oikeasta aikaskaalasta.

Länsimaissa ihmisillä on sellainen käsitys, että on luonnollista, että maailmankaikkeus on muutaman tuhannen vuoden ikäinen, ja se, että se on miljardeja vuosia, on järjetöntä, eikä kukaan voi ymmärtää sitä.

Hindujen käsitys on hyvin selkeä. Tässä on suuri maailmankulttuuri, joka on aina puhunut miljardeista vuosista.

Vuosituhansia ennen kuin eurooppalaiset olivat valmiita luopumaan raamatullisesta ajatuksesta, jonka mukaan maailma oli muutaman tuhannen vuoden ikäinen, mayat ajattelivat miljoonista ja hindut miljardeista.

..., jonka mukaan kosmoksessa itsessään tapahtuu valtava, jopa ääretön määrä kuolemia ja jälleensyntymisiä. Se on ainoa jonka aikaskaalat vastaavat nykyaikaisen tieteellisen kosmologian aikaskaaloja. Sen syklit ulottuvat tavallisesta päivästä ja yöstä Brahman päivään ja yöhön, joka on 8,64 miljardia vuotta pitkä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu