Odotellessa Finlandia-palkintojen jakamista suurella mielnkinnolla rupatellaan vaikka kirjoista jotka olemme hiljakkoin lukenee, ehkä vielä poimintoja syksyn kirjauutuuksista.
(Vanha kirjaketju jossa keskustelemme lähinnä Tervosta ja minun persoonastani näyttää vetävän kommentteja, joten kirjallisuus taitaa sittenkin kiinnostaa monia :)
Viimeisten kolmen viikon aikana olen lukenut
Tiina Laitila Kälvemarkin Ruotsalaisen rakastajan.
Tuomas Kyrön Mielensäpahoittajan rakkaustarinan
ja nyt viimeiksi, kirjan joka vei minulta yöunet,
Pentti Salmelan Pahan tuolta puolen, osittain Jämsän murteella kirjoitettu romaani, vahvasti tositapahtumiin perustuva, kauhun vuodesta 1918 Jämsässä, jossa kirkon siunauksella valkoiset murhasivat suuren joukon työväenpuolueseen tai yhdistykseen kuuluvia, aseettomia, täysin syyttömiä torppareita jja tehtaan työläisiä, vain siksi että sosialismi oli kitketttävä juuria myöten heidän keskuudestaan, erittäin julmalla tavalla. Sodanjälkeiset oikeudenkäynnit isäntiä ja suojeluskunnan esikuntaa vastaan olivat käynnissä, kun Ukko-Pekka meni armahtamaa n syylliset.
Kirja pohtii myös pahuutta, sen olemusta ja siitä mikä saa ihmiset, niin suuren vihan valtaan että he syllistyvät mitä hirvittävimpiin julmuuksiin viattomia naapureitaan, sukulaisiaan ja tuttujaan kohtaan.
(Vanha kirjaketju jossa keskustelemme lähinnä Tervosta ja minun persoonastani näyttää vetävän kommentteja, joten kirjallisuus taitaa sittenkin kiinnostaa monia :)
Viimeisten kolmen viikon aikana olen lukenut
Tiina Laitila Kälvemarkin Ruotsalaisen rakastajan.
Tuomas Kyrön Mielensäpahoittajan rakkaustarinan
ja nyt viimeiksi, kirjan joka vei minulta yöunet,
Pentti Salmelan Pahan tuolta puolen, osittain Jämsän murteella kirjoitettu romaani, vahvasti tositapahtumiin perustuva, kauhun vuodesta 1918 Jämsässä, jossa kirkon siunauksella valkoiset murhasivat suuren joukon työväenpuolueseen tai yhdistykseen kuuluvia, aseettomia, täysin syyttömiä torppareita jja tehtaan työläisiä, vain siksi että sosialismi oli kitketttävä juuria myöten heidän keskuudestaan, erittäin julmalla tavalla. Sodanjälkeiset oikeudenkäynnit isäntiä ja suojeluskunnan esikuntaa vastaan olivat käynnissä, kun Ukko-Pekka meni armahtamaa n syylliset.
Kirja pohtii myös pahuutta, sen olemusta ja siitä mikä saa ihmiset, niin suuren vihan valtaan että he syllistyvät mitä hirvittävimpiin julmuuksiin viattomia naapureitaan, sukulaisiaan ja tuttujaan kohtaan.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ploma: että sosialismi oli kitketttävä juuria myöten heidän keskuudestaan, erittäin julmalla tavalla. Sodanjälkeiset oikeudenkäynnit isäntiä ja suojeluskunna""
Ei ole totta tuo
ei 1918 kukaan tiennyt sosialismista mitään
Marxin pääoman ykkösosan käänsi kokoomuslainen poliitikko (professori vakuutusjohtaja ja senaattori) erilaisina osavihkoina 1913- 1917
toinen osa käännettiin noin 1950 (turha osa Marx ei osaa laskentoa)
ja kolmas osa (jossa Marx huomaa ettei teoria toimi ja lähti
terveyslomille Algeriaan) käännettiin 1976
Marx kirjoitti saksaksi eikä käytännössä kukaan valkoisista ja punaisista tiennyt sosialismista mitään
mutta ryssänhyysärit tietty tapettiin se oli jo silloin vaara
Marx kirjoitti on väärä ilmaisu tarkasti ottaen miksi? Kuka siis oikeasti kirjoitti?
Vielä: Marxin Pääomassa on työnarvoteoriaa jossa pitää osata jakolaskua joten ykkösosan kääntäjäprofessori oli muiden hommiensa kansleri, senaattori ... ohessa Salama-vakuutusyhtiön matemaatikko ja yhtiö on nykyisin Osuuspankin
ja osin Mandatumin osa
Meille opetettiin koulussa että se oli vapaussota, mikä on tietenkin voittajan tulkinta asiasta, ei totuudenmukainen.
Jämsän lukiossa, vuonna 1965 tai 66 ei puhuttu sanaakaan näistä puhdistuksista, siitä oli vaiettu vuosikymmenien aikana Jämsässä ja oikeastaan vasta Jukka Rislakin Kauhun aika, joka julkaistiin 2018 toi nämä tapahtumat jämsäläisten tietoisuuteen. Kuten Salmela, itse jämsäläinen ja veljeni hyvä kaveri kouluajoilta, muistan hänet hyvin, kertoo että oli kuullut jotain epämäääräisiä huhuja lapsuudessaan, mutta koulussa näistä asioista ei puhuttu eikä niistä kerrottu historiantunneilla.
Ei varmastikaan teoriittinen sosialismi ja Karl Marxin kirjoitukset olleet kaikkien punaisten ohjenuorana, mutta torpparikysymys oli jakanut maan kahteen leiriin, ja torpparilaki oli isännille karvas pilleri nieltäväksi. Työväenaate oli levinnyt laajalti ja sosiaalidemokraatit olivat enemmistönä eduskunnassa, kunnes valtiovalta sulki sen.
Yhteiskunnalliset ongelmat olivat tietty VALTAVAT
mutta vain Suomessa oli sota, ei Ruotsissa ei Norjassa ei ...
koska
täällä oli ryssänmielisiä vaarallisia leninismiin taipuvia
(Marx inhosi tsaariinvenäläisiä ja huijareinajne)
ja Suomi joutui tämän takia konfliktiin kuten Ukraina nyt
Sosialismista ei puhettakaan vaan Venäjän diktatuurin
vallankumous levisi yli rajojen Suomeen
ei Ruotsiin ei ...
Yhteiskunnalliset ongelmat ja maajako ja ... oli kauhea ongelma
Tsaari ja duuma oli estänyt kansakoulun perusamisen
(vasta 1921 Ståhlberg teki) joten ei kukaan tiennyt uutisia
eikä osannut kunnolla lukea eikä teoretisoida sosialismista tms
Laukkuryssät = vienalaiset kulkukauppiaat olivat sen aikainen uutistoimisto STT joka kertoi mitä Tsaari tekee Pietarissa
Meille opetettiin koulussa että se oli vapaussota, mikä on tietenkin voittajan tulkinta asiasta, ei totuudenmukainen.
Jämsän lukiossa, vuonna 1965 tai 66 ei puh""
joo sinulle on kerrottu kekkosaikana väärin
moni muukin historia-asia kuin YYA ja Suomen synty
mutta eihän se ollut vapausota kuin osaksi
myös venäläiset kävivät keskenään omaa sotaa ja
tappoivat toisiaan valkoiset-punaiset Stadissa
Saksalaiset osallistuivat oleellisesti sotaan koska
Venäjä oli tuhoutumassa maaliskuussa 1918
rauhassa ja menetti valtavia alueita Euroopassa ja Turkkia myöten ottomaaneille jne
ja Saksa pakotti
Moskovan pysymään aisoissa eikä osallistumaan Suomen
sotaan ja Saksa nousi maihin Stadissa ja Ahvenanmaalla
Tämä tietysti otti partiin Pietariin paenneita punakumoojia
että Leninin oli pakko luovuttaa Suomi itsenäiseksi Saksan
painostuksen takia
ja siksi Saksasta aiottiin myös hakea kuningas Suomeen
bolshevikkeja vastaan
Pohjanmaalaiset talonpojat kävivät omaa sotaansa punaisia torppareita vastaan vastaan
ja Tampere-Lahdessa jne taisteltiin
Turussa ei taisteltu ollenkaan
siellä oli Kurjenkaivon kentällä (= ei kaukana sairaalasta
eikä yliopistosta) oli keskitysleiri
kentällä ja viereisellä Sirkkalan kasarmialueella sijaitsi vuosina 1918–1923 vankileiri ja pakkotyölaitos, jossa säilytettiin sisällissodan punavankeja
ja jossa punavankeja oli johtajina = siviilivaatteissa jotka kävivät päivällä töissä puku päällä
ja iltansa viettivät keskitysleirissä
Lapissa ei myöskään käyty sotaa