Miten mahtanee olla:
Puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Heillä on keskinäinen testamentti, jossa jälkeenjäänyt puoliso saa käyttö- ja hallintaoikeuden kaikkeen ensin kuolleen omaisuuteen. Leski on varakkaampi perittävää ja haluaa antaa perijälle (1 rintaperillinen) tasinkoa. Onko tähän tasinkona saatuun osaan perintöä mahdollista soveltaa hallintaoikeusvähennystä perintöveroa laskettaessa? Vai onkos niin, että perittävän omaisuuden osalta hallintaoikeusvähennys perintöverotuksessa lasketaan, mutta tasingon osalla ei ole mahdollista?
Puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Heillä on keskinäinen testamentti, jossa jälkeenjäänyt puoliso saa käyttö- ja hallintaoikeuden kaikkeen ensin kuolleen omaisuuteen. Leski on varakkaampi perittävää ja haluaa antaa perijälle (1 rintaperillinen) tasinkoa. Onko tähän tasinkona saatuun osaan perintöä mahdollista soveltaa hallintaoikeusvähennystä perintöveroa laskettaessa? Vai onkos niin, että perittävän omaisuuden osalta hallintaoikeusvähennys perintöverotuksessa lasketaan, mutta tasingon osalla ei ole mahdollista?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Mielestäni väärä palsta kysyä, jos on kiire..
Kuten sanottua jos on kiire niin se verottaja on hyvä lähde.
Mutta voinhan minä tässä muutaman sanan sanoa, mitä ainakin luulen tietäväni sen perusteella mitä olen täällä palstalla aikaisemmin lukenut.
Ilmeisesti kyseessä on tilanne jossa leski on varakkaampi kuin kuollut ja hän saisi kieltäytyä tasingon maksamisesta kuolinpesälle mutta ei nyt tahdo tehdä niin.
Perintövero menee perinnöstä mutta tasinko ei ole perintöä joten siitä ei makseta perintöveroa eikä muutenkaan sovelleta perintö ja lahjaverolakia. Kyseessä ei ole ilmeisesti myöskään tuloveron alainen tulo. Nähdäkseni siis tasingosta ei joudu maksamaan mitään veroa joten mitään vähennyksiäkään ei tarvitse miettiä.
Asia kannattaa kuitenkin tarkistaa verottajalta ettei tule yllätyksiä. Mutta perintöveroa siitä ei ainakaan mene (Perintöverolaki 1 §). Siitä olen varma.
Olen kyllä esittänyt verottajalle saman kysymyksen ja saanut ristiriitaisia vastauksia: perittävän verotuskunta (Vantaa) ja valtakunnallinen veroneuvonnan palvelunumero olivat eri mieltä, joten ajattelin jos täällä jollakin sattuisi olemaan kokemupohjaista tietoa...
Vantaan mukaan tasingosta menee perijän osalla erillinen perintövero ilman hallintaoikeusvähennyksiä - näin ainakin ymmärsin ja valtak.palvelu oli sitä mieltä, että puolisoiden yhteenlasketun omaisuuden määrästä puolet on mahdollista laskea perintönä, jolle hallintaoikeus on rasitteena ja näin ollen vähennys on käytettävissä siihen kokonaan.
On se muuten kumma, että eri puolilla Suomea ilmeisesti voi olla erilaisia verotuskäytäntöjä...!!!
Eli kun LESKI maksaa tasinkoa perijille, he ymmärtääkseni maksavat sen osalta veroa, mutta jos kuolinpesästä tulisi tasinkoa lesken hyväksi, ei leski joutuisi siitä maksamaan mitään veroa. Eikös niin?
Tulinpa sitten puhuneeksi aivan läpiä päähäni. On totta että sinänsä tasingon maksamisesta ei makseta perintöveroa mutta tasinko maksetaan kuolinpesälle, ei perillisille. Tasingon maksaminen kasvattaa kuolinpesän varallisuutta eli samalla perijän perittävän omaisuuden määrää jolloin perijän perintövero kasvaa.
Pitänee seuraavalla kerralla ajatella tarkemmin ennekuin vastaa :-)
Asioin eilen verovirastossa ja korjasivat aiemmin antamansa tiedon, ettei hallintaoikeusvähennystä saisi myös tasinkona saadun perintöosuuden verotukseen. Siis saa, jos kerran hallintaoikeusrasite siihenkin kohdistuu.
"Tulinpa sitten puhuneeksi aivan läpiä päähäni. On totta että sinänsä tasingon maksamisesta ei makseta perintöveroa mutta tasinko maksetaan kuolinpesälle, ei perillisille. Tasingon maksaminen kasvattaa kuolinpesän varallisuutta eli samalla perijän perittävän omaisuuden määrää jolloin p e r i j ä n p e r i n t ö v e ro k a s v a a."
=> tarkoittaako perintöveron kasvaminen a) "heti" perinnöstä (tasingosta) maksettavaksi tulevaa veroa vai b) sitä kun vaikka 5 vuoden päästä tehdään perinnönjako vai sitä c) kun vaikkapa 8 vuoden päästä kukin myy tasingolla saamaansa omaisuutta (entä tililla olleiden rahojen käyttö?).
Erityisesti tällaisessa tilanteessa jolloin leski maksaa tasinkoa, on syytä toimittaa ositus (ja mielellään perinnönjakokin) heti. Näin perintöverotus saadaan menemään oikein. Leskihän ei välttämättä halua maksaa tasinkoa täysimääräisenä, mutta verottaja tekee perintöverotuspäätöksen sen mukaan mitä perukirjaan on kirjattu eli jollei siitä muuta ilmene, niin verottaa laskennallisen tasingon kokonaan.
Perinnönjako ei sinänsä aiheuta mitään veroseuraamuksia, jos se tehdään lain mukaisesti. Jos taas joku saa osituksessa tai perinnönjaossa enemmän varoja kuin hänen kuuluisi, siitä seuraa lahjavero.
Omaisuuden myymisestä taas saattaa tulla luovutusvoittoveroa.
Tilillä olevat rahat ovat ihan samassa asemassa kuin muukin omaisuus. Tilivaroja ei ylipäätään pitäsi jakaa ensimmäisenä vaan nimenomaan viimeisenä, koska niillä voidaan tasata osuuksia niin, ettei tarvitse käyttää ulkopuolisia varoja.
On syytä ottaa huomioon, että osituslaskelmassa pitää olla mukana kaikki vainajalla ja leskellä ositusperusteen syntyhetkellä olleet rahavarat, ja jos jotain varoja on jollekulle luovutettu tai varoja on käytetty, ne otetaan mukaan restituutio- eli ennallistamisperiaatteen nojalla. Tämä periaate koskee toki muitakin kuin rahavaroja.
Alkuperäisen kysymyksen osalta totean Memmun olleen oikeassa. Jos leski maksaa tasinkoa perillisille, niin tuo tasinko muodostaa vainajan muun omaisuuden kanssa jäämistön. Ja koko jäämistö perintöverotetaan. Jos vainajalla on testamentti, jolla määrätään hallintaoikeus kaikkeen hänen omaisuuteensa, niin silloin myös hallintaoikeusvähennys tulee kaiken omaisuuden (myös tasinkona saadun) osalta. Verotuspäätös tehdään välittömästi perukirjan saavuttua verotoimistoon, eikä verottaja jää odottamaan perinnönjakoa (jollei sitä verohallinnolta erikseen pyydetä).
"=> tarkoittaako perintöveron kasvaminen a) "heti" perinnöstä (tasingosta) maksettavaksi tulevaa veroa vai b) sitä kun vaikka 5 vuoden päästä tehdään perinnönjako vai sitä c) kun vaikkapa 8 vuoden päästä kukin myy tasingolla saamaansa omaisuutta (entä tililla olleiden rahojen käyttö?). "
Perintöverotus toimitetaan heti perukirjan mukaan, kuten LW- kertoi mutta jos leski muuttaa mielensä tasingon luovuttamisesta silloinhan perintövero menee ns. pieleen. Eli jos leski on ilmoittanut perukirjassa ettei luovuta tasinkoa ja sitten x vuoden jälkeen meneekin osituksessa luovuttamaan tasinkoa tai lesken kuoltua jäämistöosituksessa joudutaan maksaa tasinkoa, perintöverotusta oikaistaan. Riippuu siitä kuinka monta vuotta tuo x on, että oikaistaanko alkuperäistä verotusta vai verotetaanko uutta varallisuutta, uudella perintöveropäätöksellä ja saadaan uudet hankinta hinnat.
Eli vastaus "Epätietoinen-ko" kysymykseen, heti kun jäämistön kokoon vaikuttava ositus on suoritettu. Perinnönjako ei yleensä vaikuta perintöveroon, harvoin sitä niin paljon perijät antavat toisilleen rahallista etua.
Mikähän mahtaisi olla verotusratkaisu jos leski on perukirjassa vedonnut tasinkoprivilegiin mutta sitten vuosien päästä toimitettavassa osituksessa luovuttaakin tasinkoa? Meneekö se enää perintöverotuksen piikkiin vai katsottaisiinko lahjaksi? Mutta toisaalta jos ositus on toimittamatta ja leski ehtii kuolla, niin katsotaanhan tasingon osuus silloinkin ensin kuolleelta puolisolta tulleeksi perinnöksi. Tämä puoltaisi sitä, että lesken luovuttama tasinko tulisi aina verotettavaksi perintönä ensin kuolleelta puolisolta. Mutta mahdollisista verohyödyistä huolimatta suosittelisin itse pääsääntöisesti kuitenkin aina osituksen toimittamista joutuisasti.