Oon tässä miettiny josko joskus hankkisin koiran, ja nyt haluaisin vähän lisätietoo dalmiksista, se vois olla se mun juttu. Mut kellään tutulla ei tällasta ole, joten onko totta ku oon kuullu, et näistä lähtee hirveesti karvaa? Onko se miten kiusallista? En haluais kuitenkaan koko kämppää valkoseksi.. Ja onko muita ongelmia joista ois hyvä tietää? Kaikkiin kirjoihin ei aina jaksa uskoo, toinen sanoo toista toinen toista, joten oikeita kokemuksia rodusta kaivattas! Millanen on pitää ja oppiiko/totteleeko helposti, soveltuuko ekaksi koiraksi jne. Ja jos jollain on vielä kokemusta miten paha rotu on allergiselle (karvanlähtöö aatellen), ois hienoo. Kiitos jo avusta!=)
Dalmatialaisista
tietoa
7353
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Dalmiksista ei ehkä irtoa enempää karvaa kuin muistakaan lyhytkarvaisista koirista, mutta niillä on jatkuva karvanlähtöaika eli karvaa irtoaa koko ajan. On yksi pahimmista roduista allergiselle! Oppii helposti, on hyvin älykäs ja tämä älykkyys tekee dalmiksesta vaikean kouluttaa.
Tottelee se kuitenkin ihan hyvin, koska on yleensä hyvin kiintynyt omistajaansa. Vieraisiin ja lapsiin kannattaa totuttaa pentuna hyvin.
Ei ole niitä helpoimpia koiria, mutta eiköhän tuo sovellu ekaksikin koiraksi, jos on aikaa ja halua olla ja puuhailla koiransa kanssa kaikenlaista.
Tämä nyt oli oma näkemykseni dalmiksista.
Se allergisuus juttu on ihan tutkittua tietoa.
Terve!
Dalmatialainen on kiva koira! Mutta siitä lähtee kyllä karvaa ihan kiitettävästi! Se on helppo kouluttaa riippuen tapauksesta! Sopii tapauksesta riippuen ensimmäiseksi koiraksi, nartut ovat yleensä helpompia (niinkuin muissakin roduissa). Saattaa olla välillä aika jästipäitä!
Yhdyn edellisiin karvaongelmissa;). Dallut eivät myöskään saa juuri syödä punaista lihaa, koska lihan proteiini edesaiheuttaa virtsakivien syntyä, mikä on edessä lähes jokaisella vaikka noudattaakin ruokavaliota. Kalaa, kanaa ja kalkkunaa, eläinkaupasta ostettava n. 40 - 50 euroa maksavia muroja, koska marketin murot ovat vain pelkkää mahan täytettä ilman ravintoarvoja ja sisältävät usein nautaa/sikaa vaikka tuoteseloste toista väittääkin, eli murojenkin tulee olla punaisesta lihasta vapaata. Itselläni on 2 dallua ja toinen oli kerran hoidossa perheessä, joille painotin ruokavalion tärkeyttä ja annoin ohjeet. Kuitenkin he olivat syöttäneet makkaraa ja kinkkua sille ja tämä karvanenä pissasi verta pari pv sen jälkeen. Dallut ovat erittäin huomionkipeitä ja aina vaatimassa rapsutusta ja hellimistä. Koulutus helpohkoa, mutta muisti saattaa olla valikoiva.. ELi jos sinulla on aikaa, rahaa ostaa kunnon ruokaa ja ennenkaikkea kärsivällisyyttä (ovat pentuina varsinaisia piruja), dallu on sinulle sopiva. Värivirheelliset saa alle puoleen hintaan , priimat maksavat n. 850 euroa.
ei kyllä sovellu ekaks koiraks!!!on tosi hankala koira!!ei todellakaa kannata ottaa!!!hermot menee!!
Dalmatialaiset eivät sovi nurkan taakse pissattajille, ne tarvitsevat erittäin paljon aktiviteettia ja liikuntaa. Hölköttely on niille luontaisin liikkumismuoto, remmin päässä kulkijaksi keskelle kaupunkia en suosittele.
Pysyvät aktiivisina ja leikkisinä ylensä viimeisiin elinvuosiinsa asti. Mukavan luontoisia, urokset saattavat joskus olla ärhäkämpiä. Äärettömän hellyydenkipeitä ja mukavuudenhaluisia, vaikea pitää poissa sohvilta:) Itsepäisyyttäkin löytyy. Karkeaa karvaa irtoaa ja sitä on vaikea saada irti vaatteista yms. Suurin miinuspuoli on se, että boxereiden tavoin dalmikset ovat erittäin taipuvaisia kaikenlaisiin allergioihin.
Mene ihmeessä katsomaan tietoa koirat.comista siellä siitä on tietoja vähän ainaskin ja jotain kasvattajiakin josta löydät mahdollisen tulevan pentusi.Dalmikset saattaa tai on aika villejä niin että paljon liikuntaa ja ison kämpän se ainaskin tarttee tai no tilaa kuitenkin sekä perusteellisen kolulutuksen koska on villi ehkä!!!
GOD LUKE!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Moi!
Selailin vähän vanhoja viestejä enkä voinut olla ottamatta kantaa asiaan.
Dalmatiankoiraa ottaessa täytyy todella harkita, sillä se ei todellakaan yksilöstä riippuen ole niitä helpoimpia koiria. se ei ole se mamman pikku mussukka, joka tottelee aina. Elämä on kuitenkin helppoa jos johtajuus on selvillä. Se on loppujen lopuksi ihan samanlainen koira kuin muutkin, jos sen jaksaa järjellä, kärsiväisyydellä ja johdonmukaisuudella kasvattaa.Minusta ainakin on todella kiva että koira on jotain muuta kuin sohvaperuna ja dalmiksesta löytyy aina uusia puolia. Se on mukavuuden haluinen jästipää. Itselläni on vuoden ikäinen musta narttu ja sillä on mahdoton murkkuikä, joten hermot minullakin menee joskus, mutta iän kertyessä siitäkin tulee mukava ja tasapainoinen koira.