Aurinkovoimalan merkitys on kaupungille pieni

Yksityiselle maalle rakennettava aurinkovoimala on kunnalle yleensä vain kohtalainen tai melko pieni tulonlähde, ellei kyseessä ole poikkeuksellisen suuri teollisen mittakaavan hanke pienessä kunnassa.
Vaikka maa on yksityisomistuksessa ja maanvuokratulot menevät maanomistajalle, kunta saa voimalasta kiinteistöveroa – sen määrä on kuitenkin selvästi pienempi kuin tuulivoimassa.

Mistä kunnan tulot (ja kulut) muodostuvat?

• Rakennelmien kiinteistövero. Kunta saa kiinteistöveroa voimalan perustuksista, telineistä ja muuntamorakennuksista (ei itse aurinkopaneeleista tai muista koneista). Veroprosentti on tyypillisesti kunnan yleinen kiinteistöveroprosentti, tai yli 10 MVA:n laitoksissa korotettu voimalaitosprosentti (enintään 3,1 %).

• Maapohjan kiinteistövero. Kun metsä- tai maatalousmaa muuttuu aurinkovoimalan rakennuspaikaksi, maapohjasta aletaan maksaa maapohjan kiinteistöveroa. Veron määrä on kuitenkin pinta-alaan nähden varsin maltillinen.

• Vaatimaton tuotto verrattuna tuulivoimaan. Koska aurinkovoimalan kiinteistöveron alaiset rakenteet ovat melko kevyitä ja halpoja verrattuna tuulivoimalan järeisiin torneihin ja perustuksiin, myös verokertymä jää selvästi pienemmäksi. Keskikokoinen aurinkopuisto voi tuottaa kunnalle muutamia kymmeniä tuhansia euroja vuodessa, kun taas yksikin suuri tuulivoimala tuottaa helposti saman verran.

• Ikäalennukset syövät tuottoa. Voimalan rakennelmien verotusarvo laskee vuosittain ikäalennusten myötä (2,5 % vuodessa), joten kunnan saama kiinteistöveropotti pienenee tasaisesti voimalan ikääntyessä.

• Työllisyys ja muut tulot. Rakennusvaihe tuo kuntaan jonkin verran välillisiä tuloja (majoitus, palvelut), mutta valmistuttuaan aurinkovoimala työllistää paikallisesti hyvin vähän, joten kunnallisveroja siitä ei juuri kerry
0<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Yksityiselle maalle rakennettava aurinkovoimala on kunnalle yleensä vain kohtalainen tai melko pieni tulonlähde, ellei kyseessä ole poikkeuksellisen suuri teollisen mittakaavan hanke pienessä kunnassa.
Vaikka maa on yksityisomistuksessa ja maanvuokratulot menevät maanomistajalle, kunta saa voimalasta kiinteistöveroa – sen määrä on kuitenkin selvästi pienempi kuin tuulivoimassa.

Mistä kunnan tulot (ja kulut) muodostuvat?

• Rakennelmien kiinteistövero. Kunta saa kiinteistöveroa voimalan perustuksista, telineistä ja muuntamorakennuksista (ei itse aurinkopaneeleista tai muista koneista). Veroprosentti on tyypillisesti kunnan yleinen kiinteistöveroprosentti, tai yli 10 MVA:n laitoksissa korotettu voimalaitosprosentti (enintään 3,1 %).

• Maapohjan kiinteistövero. Kun metsä- tai maatalousmaa muuttuu aurinkovoimalan rakennuspaikaksi, maapohjasta aletaan maksaa maapohjan kiinteistöveroa. Veron määrä on kuitenkin pinta-alaan nähden varsin maltillinen.

• Vaatimaton tuotto verrattuna tuulivoimaan. Koska aurinkovoimalan kiinteistöveron alaiset rakenteet ovat melko kevyitä ja halpoja verrattuna tuulivoimalan järeisiin torneihin ja perustuksiin, myös verokertymä jää selvästi pienemmäksi. Keskikokoinen aurinkopuisto voi tuottaa kunnalle muutamia kymmeniä tuhansia euroja vuodessa, kun taas yksikin suuri tuulivoimala tuottaa helposti saman verran.

• Ikäalennukset syövät tuottoa. Voimalan rakennelmien verotusarvo laskee vuosittain ikäalennusten myötä (2,5 % vuodessa), joten kunnan saama kiinteistöveropotti pienenee tasaisesti voimalan ikääntyessä.

• Työllisyys ja muut tulot. Rakennusvaihe tuo kuntaan jonkin verran välillisiä tuloja (majoitus, palvelut), mutta valmistuttuaan aurinkovoimala työllistää paikallisesti hyvin vähän, joten kunnallisveroja siitä ei juuri kerry

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu