Nyt olen 19 v.
Sattui joskus kauan, n. 11 v. sitten kamalia..
Eli olin juuri mennyt ala-asteelle jne.
No siellä oli muutama vielä vähän nuorempia tyttöjä. En tiedä miksi, mutta silloin oli tytöillä tapana jostain kumman syystä vetää poikia hiuksista, ihan täysiä siis.
En tiedä mitä leikkiä oli.. muistaako kukaan?
Noh, kerran eräs tyttö veti niin älyttömästi, että lähti nippu hiuksia ja sattu niin perusteellisesti ja siinä paloi pinna.
Pam, ja tyttö itki koska annoin turpiin.
No siihen ainakin loppu "kiusan teko", mutta NYT.. nyt tämä tyttö, yli kymmenen vuoden kuluttua, on eräässä kaupassa myyjänä, jossa minä käyn aina silloin tällöin ja hänestä on varttunut oikein viehättävä nuori neito.
Ensinnäkin kysyn, että miten hyvin ihmiset yleensä muistaa niin pitkän ajan takaa? Minä muistin jopa nimen koska varmistuin asiasta nähdessäni hänen nimilappunsa.
Sitten pyytäisin arvelua, että miten hän saattaa suhtautua? Kaveri haluaisin olla hänelle koska tosiaankin oon katunu sitä tekoa siitä päivästä, hetkestä lähtien.
Semmoinen juttu tällä kertaa..
Sattui joskus kauan, n. 11 v. sitten kamalia..
Eli olin juuri mennyt ala-asteelle jne.
No siellä oli muutama vielä vähän nuorempia tyttöjä. En tiedä miksi, mutta silloin oli tytöillä tapana jostain kumman syystä vetää poikia hiuksista, ihan täysiä siis.
En tiedä mitä leikkiä oli.. muistaako kukaan?
Noh, kerran eräs tyttö veti niin älyttömästi, että lähti nippu hiuksia ja sattu niin perusteellisesti ja siinä paloi pinna.
Pam, ja tyttö itki koska annoin turpiin.
No siihen ainakin loppu "kiusan teko", mutta NYT.. nyt tämä tyttö, yli kymmenen vuoden kuluttua, on eräässä kaupassa myyjänä, jossa minä käyn aina silloin tällöin ja hänestä on varttunut oikein viehättävä nuori neito.
Ensinnäkin kysyn, että miten hyvin ihmiset yleensä muistaa niin pitkän ajan takaa? Minä muistin jopa nimen koska varmistuin asiasta nähdessäni hänen nimilappunsa.
Sitten pyytäisin arvelua, että miten hän saattaa suhtautua? Kaveri haluaisin olla hänelle koska tosiaankin oon katunu sitä tekoa siitä päivästä, hetkestä lähtien.
Semmoinen juttu tällä kertaa..
Vastaukset 4
Vanhimmat
Minä sain ala-asteella pari kertaa turpaan niin, että veri lenti nenästä, mutta en muista sitä ollenkaan. Sain kuulla sen kaveriltani joka sen teki. Ihme että ihminen unohtaa tuollaiset asiat. Minä ainakin. Enkä usko, että se muistelee pahalla sitä mitä olet tehnyt ala-asteella.
Ehkä se on tosiaan enemmän niin, että mieleen jää paremmin jos omatuntoa jää joku kolkuttamaan kuin, että olisi saanut joskus enemmän tai vähemmän "ansionsa mukaan (?)".
Täytynee mennä siihen kauppaan taas joskus ja
tarkastella tilannetta.
Paeta en enää halua.
Mitään en odota, mutta jokin painaa..
Hassultahan toi kuulosti, tuskin se tyttö enää sitä ainakaan pahalla muistelee.
On sulla ainakin juttua mistä voit mennä sille juttelemaan. :)
Ala-asteelta yläastelle menon paikkeilla tuli
itsekin annettua 'samalla mitalla' takaisin
parille henkilölle.
Monta vuotta tämä asia painoi omaa mieltäni sen
takia että vaikka toinen tekikin ensin minulle
ilkeästi ja satutti, niin silti mielestäni ei
ole oikeutettua jatkaa samalla mitalla.
Noin kaksi kuukautta sitten tapasin vanhan
koulukaverin niiltä ajoilta ja kysyin että
tietääkö hän mitä nämä pari henkilöä tekevät
nykyään ja hänhän tiesi joten sain kaivettua
heidän yhteystiedot esiin ja pyysin anteeksi
mitä tein.
Vastaus oli oikein mukava. Itse he pyytelivät
anteeksi että olivat ensin kiusanneet ja
satuttaneet. Olivat sitä mieltä ettei minulla
ole mitään anteeksi pyydettävää.
Nyt asia ei enää vaivaa kun sain pyydettyä oman
osuuteni anteeksi ja oli hienoa huomata miten
nämäkin henkilöt olivat myös kasvaneet ihmisinä :)
Joten mene, kerää rohkeutta ja puhu hänelle
asiasta. Eiköhän se siitä selviä ja uskon että
hyvä mieli jää :)