mulla on vuoden ikäinen ja 8viikon ikäinen pentu. en halua luopua pennusta ja nyt on ongelma. pentu on alkanu rähiseen vanhemmalle koiralle ja joka on lauhkea kun lammas. olisko jotain vinkkejä mitä voisin kokeilla että saisin pennun kuriin. pentu on alkanut rähistä myös minulle kun komennan sitä. mikä neuvoksi??
ärhäkkä pentu
mira
141541
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
minkä rotuinen pentu on. Kuulostaisi siltä, että teillä olisi meneillään siellä johtajuusongelma, jota pennun uhmaikä vain pahentaa.
Siis sinulla on se 8 viikon ikäinen pentu se murheenkryyni? (Taisin ymmärtää ensin väärin). Ei noin pienellä pennulla ole vielä uhmaikää, eikä se tajua johtajuudestakaan kuin hyvin vähän. Kerropas nyt se pennun ikä =)
mitä urttuja/narttuja/molempia?????????????!!!?????????????????????????????????????????????????????????
No otat niskavilloista (ei kovaa) kiinni ja tapitat silmiin ja sanot lujasti ei! Tätä joutuu joskus toistamaan kyllääntymiseen saakka. Omalle snautserin pennulle tehosi.
Pennut kiusaavat vanhempiaan, aukovat niille päätään, purevat kiinni tassuihin ja villoihin, murisevat ja vievät niiden lelut. Tämä on aivan normaalia, mutta mikäli käyttäytyminen menee selkeästi yli hilseen, niin sitten vain menet väliin ja komennat tiukasti pentua. Joskus aikuiset koirat ovat aivan ylettömän pentu-ystävällisiä, eivätkä ymmärrä pitää puoliaan. Toisaalta useimmiten se raja tulee niillekin vastaan ja pentu saa kuulla kunniansa.
Sinun on toki puututtava asiaan kun leikki menee liian pitkälle, koska muuten pentu saattaa vanhempanakin luulla kaikkien koirien olevan sen kiusattavissa.
Minulla on kohat 12-viikkoinen uros seropi, ja kuvauksesi sopii täysin meidän Juusoon!!! Minulle on sanottu että pentu opettelee vielä keskustelemaan lajitovereidensa kanssa ja ilmeisesti siitä rauhoittuu. Meillä auttoi se kun komensin pennun riehaantuessa liikaa hieman syrjempään jäähylle. Pienen jäähyn jälkeen pentu leikki jo nätimmin.
Minua komentaa (ärisee ja haukkuu) kun komennan esimerkiksi pois kukkapenkeistä, ei auta tälle pennulle kuin pieni lakienluku-tuokio ja täydellinen selätys. Tosin kokeilee meikäläisen kanssa lähes päivittäin, ei auta kuin pysyä lujana. Miehelleni ärisi ainoastaan kerran... Eikä hän kohdellut jätkää kaltoin, kokeilin samalla menetelmällä, mutta ei, niin ei...
ole kun kerrot, että ei auta kun täydellinen selätys!!! Eihän koiran selättäminen kerro koiralle yhtään mitään. Koiran kunnioitus pitää ansaita kyllä ihan toisenlaisilla teoilla.
Olet muuten kusessa sen koirasi kanssa, jos sitä selättelet, usko mua.
Pisti myös silmään tuo pennun täydellinen selätys???
Minusta se molemminpuolinen luottamus ja kunnioitus koiran ja ihmisen välillä luodaan kyllä johdonmukaisuudella ja peräänantamattomalla kasvatuksella,mutta selättäminen...
Itse olen mieltänyt ajatuksen,miten koirat toimivat/käyttäytyvät lajitovereidensa kanssa ja selättäminen=päällekäyminen on heikomman koirayksilön toimintaa!
En minäkään alkaisi 12 viikkoista pentua selättelemään. Toinenhan on ihan vauva ja tajuaa kyllä vähemmälläkin riepottelulla.
Sen kyllä sanon, että asia on toinen siinä vaiheessa kun ollaan tekemisissä kookkaan aikuisen koiran kanssa, joka on saanut elää kuin pellossa. Joihinkin itsepäisiin ja koviin koiriin ja tiettyihin tilanteisiin ei auta pelkät pehmeät koulutusmetodit.
Esimerkkinä saksanpaimenkoirauros, joka murisee ja irvistää omistajalleen tämän komentaessa koiraansa ja toisena esimerkkinä tilanne, jossa isokokoinen koira vihaa lapsia / pieniä koiria ja yrittää hyökkiä päälle. Noissa tilanteissa koiralle on pitänyt tehdä selväksi "kuka on kuka", sillä "vallanvaihto" ei käy helposti silloin kun tilanne on päästetty jo liian pitkälle. Puhun omasta kokemuksestani vaan en omista koiristani.
Toivottavasti tästä ei taas ala kamala kädenvääntö ja mielipiteiden taisto, sillä pohjimmiltani olen samaa mieltä kanssasi: pentu on aivan liian nuori "selätettäväksi", sen luottamus ja uskollisuus on ansaittava, ei pakotettava.
sormikoukkua sitten ellei väännetä kättä? ;))
Tässähän on nyt kysymys 8-12 viikkoisista pikku pennuista,joiden kohdalla en pitäisi rähinää ja murinaa vielä ongelmana.Niiden elämä on leikkiä ja muistuttaisinkin,etenkin jos perheessä on jo ennestään koira niin sen pennun kanssa on vietettävä paljon aikaa ja leikittävä,jotta siitä tulisi ihmissidonnainen.Turhat jatkuvat kiellot ja käskyt menettävät tarkoituksensa,pennulle on annettava aikaa kasvaa ja vahvistua myös henkisesti!! Emmepä tosin tiedä mistä roduista on kysymys ja niiden tulevasta käyttötarkoituksesta.
Jonkun aikuisen "luupään" selättäminen on tosiaan eri asia ja sekin on osattava viedä loppuun asti,että se menee koiralle jakeluun.
(Meillä kentällä sattui tapaus jossa ohjaaja selätti toiselle urokselle uhoavan koiransa ja helpotettuaan otteen,koira ponkasi pystyyn ja ohjaajansa käsivarteen roikkumaan)
joten miksipä vetämään edes sormikoukkua ;)
Olen keskustellut tilanteestamme eri koiraihmisten ja asiantuntijoiden kanssa!!! Jos koira käy jatkuvasti nilkkoihini kiinni ja ärisee minulle kun sitä komennan, on mielestäni asialle jotain tehtävä. Jos luen sille lakia, ei meidän luottamuksemme siitä katoa!!! Koira on erittäin kovapäinen ja koettaa pomottaa minua kun sille päälle sattuu. Miestäni ei enää pomota kun hän teki koiralle selväksi kuka määrää ja kuka ei, silti ovat ylimmät ystävykset!!!
Viestini oli ehkä hieman kirjoitettu julmanlaisesti...
Mutta olen ehdottomasti sitä mieltä, että koiraa ei saa selättää!!! Ja haluisin kyllä kuulla sen koirakouluttajan tai koiraihmisen nimen, joka käskee näin tekemään!! Minäkin tunnen useita, ja eräskin alalla yli 40 vuotta ollut voisi pitää sinulle tunnin luennon siitä, että saat tuhoa aikaan tuolla menetelmällä.
Koiran selättäminen on joku aikansa elänyt tietyn koulukunnan julma koulutustapa, jolla ei varmaan saa koiran kunnioitusta. Kyllä sinä varmaan saat sen pelkäämään itsesi, mutta kunnioitusta et saa.
..Ja se pari kertaa on ärhentänyt kyl me ollaan hetken toisiamme silmiin katsottu ja vähä mietitty kumpikos komentaa. Ja nää puremis hommat se on meidän pennusta aivan äärettömän kivaa ei oikein meinaa tehota toi EI sana vaikka painotan sitä. Mutta toi silmiin kattelu on aikas hyvä homma sen se jotenkin hoksaa :)
Eilen leikkasin sen kynsiä voi jestas mikä ulina mun ei tarvinnut kun vähän pitää varovasti sen taka tassusta kii kauhee uikuttaminen no sillon homma toimi kun se sai järsiä luuta samalla. Ois hauska kun vois tietää mitä niiden ajatuksissa liikkuu välillä ku tarrataa mamman varpaaseen tai hyökätään sängyssä nenään. Mutta kyl ne on hauskoja ;))