Jaa-a tytöt. Mitäs tehtäisiin? Minulla on ihana nainen - kaunis, tilaa antava, ymmärtävä, rakastava , haluttava jne. Eli kaikki pitäisi olla kuin sadusta. Vaan minä - pian 40 nainen - en enää halua. En häntä, enkä ketään muutakaan (olen siis lesbo - en bi tai itseään hakeava hetero). Asumme eri kaupungeissa ja näemme - emme aivan joka viikonloppu, mutta kuitenkin lähes tuollaisella periodilla.
En enää ajattele seksiä, enkä tunnu sitä tarvitsevan. Olen onnellinen naisestani ja hänen kumppanuudestaan, mutta fyysinen läheisyys ei kiinnosta. Minusta se on - en tiedä.. tylsää.
Minulla on ollut suhteita - kai sen ikäkin jo paljastaa =). Ja kun mietin vuosia ja kymmeniä taaksepäin, niin lopulta aina suhteeni ovat muuttuneet tavallaan "platoniseksi kumppanuudeksi", jossa minulle tärkeämpiä ovat muut arvot. Ymmärtäminen, nauru, läheisyys, tavallisten asioiden jakaminen.
Ymmärrän, ettei näin voi suhteitaan elää. Tosin olen kumppanilleni antanut valinnan mahdollisuuden - hän haluaa olla lähelläni, kaikesta huolimatta. Ja minä tunnen syyllisyyttä, sillä hän voisi saada paremmankin kumppanin - joka antaa kaiken.. tai niin tätä tilannetta ajattelen.
Hän ei siis syytä tai "heittele kevyesti vihjaisuja", ettei minusta olisi johonkin / mihinkään. Päinvastoin.
Mutta tämä painaa, enkä tiedä miten purkaisin tilannetta.... luontaistuotekauppaanko etsimään jotain valaanselkärankauutetta nostamaan kiinnostusta?
En enää ajattele seksiä, enkä tunnu sitä tarvitsevan. Olen onnellinen naisestani ja hänen kumppanuudestaan, mutta fyysinen läheisyys ei kiinnosta. Minusta se on - en tiedä.. tylsää.
Minulla on ollut suhteita - kai sen ikäkin jo paljastaa =). Ja kun mietin vuosia ja kymmeniä taaksepäin, niin lopulta aina suhteeni ovat muuttuneet tavallaan "platoniseksi kumppanuudeksi", jossa minulle tärkeämpiä ovat muut arvot. Ymmärtäminen, nauru, läheisyys, tavallisten asioiden jakaminen.
Ymmärrän, ettei näin voi suhteitaan elää. Tosin olen kumppanilleni antanut valinnan mahdollisuuden - hän haluaa olla lähelläni, kaikesta huolimatta. Ja minä tunnen syyllisyyttä, sillä hän voisi saada paremmankin kumppanin - joka antaa kaiken.. tai niin tätä tilannetta ajattelen.
Hän ei siis syytä tai "heittele kevyesti vihjaisuja", ettei minusta olisi johonkin / mihinkään. Päinvastoin.
Mutta tämä painaa, enkä tiedä miten purkaisin tilannetta.... luontaistuotekauppaanko etsimään jotain valaanselkärankauutetta nostamaan kiinnostusta?
Vastaukset 45
Vanhimmat
On kokemusta yhdestä yli kymmenen vuoden suhteesta ja joistain lyhyemmistä. Tuntuu että aina käy niin, ettei seksi jaksa enää kovin paljoa kiinnostaa parin ensimmäisen vuoden jälkeen. Haen jotain syvempää. Seksiin perustuva suhde ei kestä, vaan suhteen pitäisi jalostua eteenpäin aidoksi rakkaudeksi ja siitä myötätunnoksi. Suhteessa täytyy olla tietoisuutta ja meditatiivisuutta, että tällainen voisi olla mahdollista, mutta silloin molempien pitäisi olla kiinnostuneita seksin ja koko suhteen "jalostamisesta" ihan toisenlaiselle tietoisuuden tasolle, mitä yleensä suhteissa koetaan. Ei ole helppo juttu ja mietinkin että tulenko olemaan yksin koko loppuikäni tämän takia....en ole nytkään yksin, mutta....
Totta pakiset... pari vuotta.. ja sitten on kai kaikki "niin läpikäyty ja kokeiltu", että se alkaa tuntua jotenkin.. suorastaan "höhlältä". Mutta epäreiluksi tilanteen tietysti tekee se, että toinen on fyysisempi ja mielestäni "hiljaisesti kärsii" - niin ei pitäisi olla.
Jännite katoaa... tai en tiedä - olenko sitten vain ihminen, joka kyllästyn - tai olen.. tiedän sen. Kyllästyn kovin nopeasti ja olen rauhaton... koko ajan jotain etsin ja johonkin kaipaan, jotain puuttuu - mutta se ei ole fyysisellä läheisyydellä saavutettu / täytetty.
Kuitenkaan en haluaisi "pelkkää" kaveria elämääni - mutta tuntuu, että se seksuaalisuus on jotain muuta kuin "hikistä äheltämistä", "purkauksia", "ääniä", "kontrollin pettämistä"...
äh.. kuulostan sekavalta, vakuutan, etten kuitenkaan pohjimmiltani ole sitä =)
Kirjoitat "seksin ja suhteen jalostamisesta ihan toisenlaiselle tietoisuuden tasolle" - mielenkiinnolla kuulisin, jos löytäisit sanoja kuvaamaan, mitä tuolla ajat takaa? Millainen on unelmasi tällaisesta suhteesta?
Niin sen kun itsekin tietäisin miten se suhteen jalostaminen tietoisemmaksi onnistuu. Ainakin olisi hyvä lähtökohta, että suhteen molemmat osapuolet ovat mukana asiassa suunnilleen samalla tasolla. Jos ollaan fyysisiä, fine...vaikka halut ja tarpeet eivät 100% kohtaisikaan, niin silti voidaan varmaan löytää jonkinlainen yhteinen sävel, niin että molemmat ovat tyytyväisiä. Jos taas toinen on hyvin fyysisellä tasolla ja toinen halajaa sitä syvempää rakkautta ja tietoisuutta ja meditatiivisuutta suhteeseen, niin silloin voi olla hankalampaa. Jotenkin tuntuu, että pitäisi olla suunnilleen samat lähtökohdat ja nämähän muuttuvat elämän varrella, kun kasvetaan ja kehitytään. Joskus vaan kasvetaan suhteessakin erilleen. Se on surullista, mutta näin se elämä menee. Olisi hienoa jos löytyisi ihminen, jonka kanssa voisi kasvaa ja kehittyä kaikilla tasoilla suunnilleen samassa rytmissä koko elämän ajan, mutta ei se läheskään aina mene niin.
Mulle tulee mieleen mua viisaampien ja (paljon!) vanhempien ihmisten suhde: toinen ei enää tarvitse seksiä, kun muut asiat ovat elämässä niin tärkeitä. He ovat hieman yli 60-vuotiaita ja heteropari, mutta todella tärkeitä ja läheisiä ihmisiä mulle, varsinkin tämä nainen.
Seksi ja seksielämä ovat "alhaisella" tasolla ihmisen portaissa, ja sitä mukaa kun henkinen kehitys etenee niin kaikki fyysinen pikku hiljaa menettää tärkeyttään. Ei niin, että ihmisten pitäisi yhtäkkiä pyrkiä siihen, mutta niin saattaa vaan käydä.
En tiedä oliko tästä apua, mutta tuli vaan mieleen. Btw, suhteenne kuulostaa aikas ihanalta tästä huolimatta, ja tunnut olevan tietoinen, rakastava ja viisas :)Onnea teille, toivottavasti ratkaisu löytyy!
kat, 33v
On hyvä kuulla ajatuksia ja kokemuksia ja mietteitä tästä teemasta ja Sinun kertomuksesi vanhenevasta pariskunnasta oli hyvinkin valaiseva.
Olisi tietysti suotavaa, että "samalla tasolla arvo-kehityksessä" olevat ihmiset kohtaisivat... tai siihenkö ehkä perustuu 40.. 50 vuoden parisuhteet... toisaalta, vanhempani ovat olleet aviossa jo 53 vuotta ja heidän "arvonsa" kyllä taitavat perustua siihen, minkä Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako - eli erota ei vaikka mikä olisi. Toisaalta tuollaiset arvot ovat erittäin kunnioitettavia, pienestä "hyppyristä" ei suhdetta päätetä - vaikkakin olen kyllä sitä mieltä, että pieniä "tarkastuksia" noihin arvoihin tulisi aika-ajoin tehdä.
En tiedä miksi lähdin kirjoittelemaan tänne - olen vain jotenkin niin tuskainen juuri nyt ja haluaisin tilannetta muuttaa, ennen kuin olen itse sen ajanut "loppuun".
Aika näyttää.
Sillä erotuksella, että kumppanini ei halua edes päästää minua lähelleen, mutta seksittömyys suhteessamme vaivaa häntä. Mitä ilmeisemmin ero tästä tulee. Itse en välitä seksistä ja voin hyvin ilman sitä. Läheisyys riittää ja rakkaus toiseen.
Kuullostaa että nyt on jonkin sortin "kriisi" suhteesanne, kun tätä mietit..
Älä huoli; vaihtoehtoja on.. Keskustele kumppanisi kanssa? Tyydy seksittömään suhteeseen.. Tai ota pieni aikalisä ja katso miten elämä etenee, jatkuuko seksittömyys vai tuleeko uusi romanttisempi aika..
Toivottavasti saat suhteesi uuteen kukoistukseen
..on mietittävä, jospa tämä olisikin sitten vain se ystävyys ja platoninen rakkaussuhde,, Ja seksi- ja seurusteluelämä olisi sitten kenties jossain muualla..
Joskus on tehtävä rankkojakin päätöksiä, ja jos ne loppuunasti mietitty ja hyvin perusteltu - niin yleensä ne on sitten ihan oikeita ja onnellisia vaihtoehtoja, vaikka alussa kirpaiseekin..
Seksin pitää kuulua aina parisuhteeseen?
kuulua..
Ole vaan selibaatissa parisuhteessa, jos oot onnellinen, heh
Mutta käsitin, että tämä kysyjä olisi joskus jotain pientä erotiikkaan viittavaa kaivannut kumppaniltaan.. ehkä ymmärsin väärin?
Tämä kysymykseni oli ihan erillinen, joten et ymmärtänyt väärin. Minua vaan ihmetyttää, että miksi aina korostetaan juuri parisuhteeseen kuuluvaksi seksiä aivan kuin se olisi jokin välttämättömyys. Koen itse tämän seksivaatimuksen välillä todellisena rasitteena, sillä ainakin minä rakastan toista myös ilman seksiä. Seksittömiä kausia voi olla pitkiäkin, eikä niistä pitäisi kantaa huolta siinä määrin, mitä nykyään ihmiset kantavat. Tämä kuva minulla on. Kuulisin lisää ajatuksiasi tästä.
Eihän se välttämättömyys ole, mutta ilmeisen tärkeä kuitenkin.
Itelläni on vastaavanlainen ongelma kun viestin aloittaneella henkilöllä.
Suhteessa ihanaan naiseen mutta selvästi se haluttomampi osapuoli.
Syyllisyyttä luo se, että kumppani muistelee "niitä ihania alkuaikoja"..
Niin, ei sen kummempaa kommenttia asiaan, mutta olipahan mukava kuulla, että en ole asian kanssa yksin.
meillä on ongelmamme - minullakin
itse en kertakaikkiaan seksittömässä suhteessa pystyisi olemaan muutamaa kuukautta pidempään..
kyllä se sitten alkaisi enemmän siltä platoniselta toveruudelta tuntua tai "roikkumiselta"
jos joku tosiaan on onnellinen seksittömässäkin suhteessa - niin se on erittäin hienoa - mä en siihen pysty..
...parisuhde ole ystävyyssuhde?
No jos asuu yhdessä niin kämppissuhde päälle.
Minä en ikimaailmassa suhteessa suostuis olemaan ilman seksiä (ilman lääketieteellistä syytä)! (Nyt 2v3kk takana eikä vielä ole halut hävinneet. Minulta ainakaan eivät varmasti häviäkkään.)
Parisuhteita on joka lähtöön. On suhteita, joissa toisella säilyy seksihalukkuus ja toiselta kuolee lähes kokonaan. Saattaa olla turhautumista seksielämään, mutta siitä ei osata puhua. Ei ole oikein sanoja tuoda kaikkea julki. Ja näistä herkistä asioista tulee helposti riitaa ja asiat pahenevat entisestään.
Mutta eihän yhteiselämä kahden ihmisen välillä ole noin yksioikoinen, että seksillinen suhde on parisuhde ja seksitön ystävyyssuhde.
Seksittömästä parisuhteesta on todella matkaa ystävyyssuhteeseen, joka on RIIPPUMATON ihmissuhde. Omat menot ja tietty erillisyys.
Parisuhde on aina kiinteämpi kuin ystävyyssuhde. Parisuhteessa molemmat vaikuttavat toisiinsa ja heidän elämänsä nivoutuu voimakkaasti yhteen.
Tottakai on rikki menneitä parisuhteita, jotka ajan oloon vaikuttavat ystävyyssuhteilta. On tavallaan otettu jo askel erillisyyteen. Välimuotoja on vaikka kuinka paljon, jotenka ei viitsitäisi aiheutetaa paineita liiallisilla rajoittavilla ajatuksilla.!
Jos seksi olisi ainoa suhdetta ylläpitävä voima, niin mieluummin minä harrastaisin sitä useamman kumppanin kanssa ja elelisin vaikkapa 8 naisen kommuunissa. :)
On avartavaa lukea ajatuksianne ja mietiskelyjänne tästä asiasta ja huomata, että ensinnäkään, en ole yksin tämän "ongelmaisen" kanssa ja monet ovat osanneet pukea sanoiksi niitä tuntemuksia ja fiiliksiä joita itse käyn ja pohdiskelen.
Tämä aikakausi on liian fyysinen ja painoarvo fyysiselle rakkaudelle on huomattava - liiallinen jopa aika-ajoin.
Olen itsekin ollut hyvin fyysinen - suhteen alussa erittäin! Ja siksi kai on vaikeaa hyväksyä itsessään tätä "harmaata tilaa" tällä alueella ja pohdiskelu siitä, "palaako kiinnostus koskaan" - tai pitäisikö sen palata - pitäisikö jatkaa mieluummin yksin kuin kaksin... tällaiset seikat pyörivät mielessä.
Välimatka ei varmaankaan ole ongelma - ainakaan enää. Siihen on sopeuduttu. Molemmilla on sitä omaakin elämää ja itse en koskaan ole ollut sellainen "arjen jakaja" - joka pystyisi jakamaan "neliötkin" toisen kanssa.
Kuten sanottu, kiitos kaikille - on mielenkiintoista lukea ajatuksianne.
jatkoa myös Sinulle - tämä on tärkeäö ja mielenkiintoinen aihe
Toivottavasti suhteenne muuttuu täyteläisemmäksi ja elätte elämänne onnellisina loppuun asti..
Itsekin olen miettinyt jonkin "valaanselkärankauutteen" käyttämistä, että seksihaluni lisääntyisivät.
Minulla on jo nykyään suoranaisia orgasmivaikeuksia. Toisen "yritykset" vain ärsyttävät vaikka todellinen ärsytyksen syy on omassa itsessä (se että kiihottuu, mutta ei saa orgasmia) En tiedä mihin ne seksihalut ovat kadonneet...rasittavaa...Syy ei sinänsä ole kumppanissani, vaan en tahdo saada orgasmia itsetyydytyksenkään avulla...ennen kyllä onnistui sekin useita kertoja päivässä ja helposti.
Lähestyn itsekin 4-kymmentä ja olen jo vuosia kestäneessä (muuten onnellisessa) parisuhteessa.
Mitä tälle voi tehdä???
keho ja naisen mieli kun yhdistetään niin ihmehän se olisi jos kaikki menisisi ongelmitta.
Tähän orgasmi kyssärriin, sanoisin että, se on varmaan turhauttavaa kun ei saa, mutta se on vähän niinkin että se mitä ompi päässä ajatukset ja murheet se vaikuttaa hyvinkin pitkästi myös seksiin ja saamisiin.
Jokaisella naisella tulee kausi kun ei tee mieli tai vaikka tekisi niin jotain jää uupumaan jne.
Mä olen sitä mieltä aika on hyvä lääke ja se että jos suoranaista fyysistä vikaa ei ole, niin jokainn ongelma selviää sillä että käy ajatuksensa läpi. Miettii että missä on se tulppa joka nyt estää asioita olemasta hyvin.
MItäs jos vaan otat rennommin, älä ärsyynny seksistä äläkkä ajattele jo etukäteen ettei tästä mitään tule. Opettele nauttimaan seksistä uudelleen, ilman orgasmia, älä ole vihainen kellekkään vaikka et saa, tai ylisuurentele oloasi kun et saa.
Keskity kumppaniisi enemmän ja anna hänelle sinunkin edestä, luovu ajatuksesta, sinä ensin, minä sitten tai toistepäin.
Se että on pitkä kumppanuus takana aina vaatii pikkuisen sitä extraa silloin tällöin, ei se ole mikään mörkö eikä mikään merkki suhteen alamäestä yms. Se on normaalia, ihmisen mieli toimii ärsykkeillä, ja joskus niitä täytyy lisätä myös seksiasioissa.
Se mitä seksille tai seksittömyydelle voi tehdä on hyvin yksinkertaista, ensin miettii mikä siinä on kun ei enään, sitten miettii miksi niin on ja sitten korjaa nämä asiat.
Joskus kun haluaa jonkun vaikean asian selväksi on hyvä pilkkoa se ja katsoa mitä se on syönyt.
Jpten ei muuta kuin kuunnelkaa itseänne, mitä se mieli teille supattaa kun seksin aika lähestyy, ja niihin ajatuksiin keksikää ratkaisu.
Eipä tuo halukkuus iästä ole kiinni. Se onpi siitä toisesta puoliskosta ja siitä mitä teistä tuleepi yhdessä.
1. Stressi. Se on paha asia ja sille vaikea tehdä mitään.Stressaantunutta ei haluta.Aloitetaan varovasti niskojen hieromisella ja nyt ei puhuta mistään 5 minuutin rusikoinnista...myös jalkapohjista voisi aloittaa.
2. Ennakkoajatukset.Jos ne on intoa ehkäsevät, pää tyhjäks niistä.Ja useimmiten ne koskevat toisen osapuolen osaamattomuutta eli koittakaa löytää jotain mikä sujuu.Toi sinä ensin juttu...Miks ei yhtäkkiä yhtaikaa?
Olipa kerran todella toimiva suhde ja kaik sujui kuin tanssi sänkyssä ja muuallakin..,vuosi oli vierähtänyt ja toinen sanoi ettei pysty tekemään aloitetta...sen jälkeen mikään ei enää ollut hyvin.Toinen rupesi tarkkailemaan kuka teki mitä ja tekeeks kukaan mitään...kävi niin että kukaan ei sitten tehnytkään mitään ...kuukausiin ja aina vaan vaikeemmaks kävi... Eli naisen mieli astui kehiin ja mikään ei ollut enää kuin ennen...
Onko ihan oikeesti totta, että jo 40v iässä rupee seksielämä tökkimään?
Mä en kestä, mikä tulevaisuus mulla on edessä - masentaa jo nyt!
Mä luulin ett' elämä loppuu vasta 50v -siis seksuaaliset halut vähenee..
Kyl tää naisen elämä on aika rankkaa..
Ja pyydän huomioimaan - sinä hiven yli 30:nen.. että minullakin 40 menee rikki vasta ensi vuoden puolella =).
Älä hätäile... tämä on kyllä yksilökysymys ja oikestaan tuntuu siltä, että noudatan ns. "samaa kaavaa" aina suhteissani. Alku kiihkeää ja loppu latteaa... tai latteus sen kiihkeyden kai sitten lopettaa =).
..mutta sellaista kai se elämä on; ensin puolivuotta intohimoa ja sitten 10vuotta arkea..
Toisaalta, kuullostat muuten onnelliselta, joten jatka vaan omaa onnellista elämääsi eteenpäin - viis seksistä..
ymmärtääkseni taasen hieman enemmän 40v naista.. Koska vanheminen on mullakin edessä..
Kertoisitko mitä tulee sitten sen kadonneen seksuaalisuuden tilalle?
Harrastuksia: melontaa, golfia, marjastusta, sienestystä, sukututkimusta...? Lisääntyykö kenties syöminen, tupakointi tai alkoholin käyttö? Vai onko niin - että seksi vain katoaa mielestä ja elämästä ja muuten elämä on entiosenlaista..?
ala tökkimään, jos vaan suhteessa kaikki on kunnossa ja molemmat haluavat seksiä.
Kai se tökkii missä iässä tahansa, jos vain toisella tekee mieli ja toiselle riittää kerta kuukaudessa, jos silloinkaan.
jokusen vuoden päästä (5) 40 ja en ole huomannut että vaikka olen jo seurustellut 8 vuotta että menemme mielummin marjaan kuin harrastaisimme seksiä.
Kai se on ihan omasta päästä kiinni, joskus on hiljaisempia kausia, mutta ei ne mitään vuosia kestä.
Jos pitää parisuhteestaan huolta ja jaksaa sitä tehdä tietäen että se on molempien onnesta pois jos antaa vaan asioiden olla ja suhteen kehityksen taantua.
Ei se seksittömyys ole mikään tulevaisuuden uhka kun muistaa sen että sitä saa mitä tilaa. Ja niin makaa kuin petaa:)
Minä en todellakaan tilaa seksitöntä tulevaisuutta.
Joka tapauksessa oikein mukavia puolukka- ja sieniretkiä toivottelen sinullekin..
Ja tilaan seksillistä vanhuutta itsellein, heh
Ei se seksi mihinkään häviä. 40 iässä on notkahdus (40:n kriisi) kun näkyy ekat vanhenemisen merkit ym. ym. ja sitten lähemmäs 50 on taas sinut itsensä kanssa ja iskee se 50:n villitys ja seksi taas maistuu :D
Olisin tarkentanut ongelmaa kysymyällä loppuuko seksi vain kumppanin kanssa, mutta masturbointi ja mielikuvat jatkuvat? Vai hiipuuko myös masturbointi?
Totaalinen hiipuminen ja harmaa alue.. eli "metsässä ei liikahda lehmäkään" - ei mihinkään päin. Ruoho ei ole vihreämpää aidan toisella puolella jne. =)
Miksei seksihalut saisi hiipua välillä? Kuka on sanonut miten usein pitää haluta seksiä ja millä tavalla toteuttaa seksuaalisuuttaan? Tuntuu että meillä on nykyään kaikesta suorituspaineita, seksinkin pitäisi olla tietynlaista ja tapahtua tarpeeksi usein ja toivotulla tavalla, että se olisi "normaalia". Ei ihme että halut menevät lopullisesti tällaisessa ilmapiirissä, missä ei korosteta omien tuntemusten ja sisältä lähtevien viestien merkitystä niinkään, vaan ulkoa käsin tulevien ohjeiden, neuvojen ja ties minkä merkitystä. Ymmärrän kyllä että kumppanille voi olla vaikea pala, jos seksihalut ovat toiselta lähes täysin hiipuneet, mutta asioista kannattaa puhua suoraan. Kysyä suoraan kaikki ne asiat, jotka askarruttavat ja yrittää myös vastata rehellisesti.
"Elämä meissä" seksuaalisuus on syvää läsnäoloa, aistillisuutta, läheisyyttä, lämpöä ja yhdesäoloa. "Maailma meissä" seksuaalisuus taas ihan erilaista, koska siitä puuttuu syvempi läsnäolo ja läheisyys. Ehkä me seksiin "kyllästyvät" kaipaamme tuota syvempää läsnäoloa, herkkyyttä, aistillisuutta ja läheisyyttä myös seksiin...kaikki vain tantrakursseille:)
Kyllä seksi on tärkeä osa elämää, että aina kannattaisi kuitenkin taistella vetäytymistä vastaan. Mielstäni kenenkään ei pitäisi kannustaa toista luopumaan ja luovuttamaan tyyliin: "Eihän se seksi niin tärkeää ole". Kyllä mieluummin kannustaisin kaikkia kulkemaan ongelmaa kohti ja kipua päin ja yrittämään löytämään ajan, keskustelun kirjallisuuden ja terapiankin avulla ratkaisuja haluttomuuteen. Sitä kun tuntee olevansa oman haluttomuutensa kanssa umpikujassa, eikä ratkaisua tunnu löytyvän mistään, mutta silti kannustan etsimään ratkaisuja enkä (anteeksi ilkeän) kärjistetysti "pakenemaan elämän ristiriitoja ennenaikaiseen vanhuuten".
Mutta ei nyt kannattaisi tehdä seksin vähäisyydestä tai ajoittaisesta puutteestakaan ihan kamalan suurta numeroa. Fyysiset tarpeet voi hoitaa jokainen ihminen itse, mutta sitä rakkautta, lämpöä ja läheisyyttä, jota toinen ihminen meille antaa, sitä ei voi antaa itse itselleen.
Seksittömyys ei ole mitään selittelyä, vaan se voi olla myös ihan persoonallinen juttu. Ja on selvää, että suhteen alussa seksi toimii hyvin melkein jokaisessa liitossa, mutta menettää merkitystään ajan oloon. Tämä on täysin luonnollista. Jos joka asiasta tehdään suuria ongelmia parisuhteessa, niin suhteet lyhenevät entisestään. Pitää näet erota, kun ei ole enää seksiä niin kuin alussa, ei olla enää yhtä hullaantuneita kuin alussa, ei enää tunnu samalta kuin alussa jne. Pätkäsuhteita ja jatkuvaa autuuden tunnettako tässä nyt markkinoidaan? Repivää ja kuluttavaa.
En viitsi lukea kaikkia kirjoiyuksia tässä mutta mulla on idea.
Jos yritäisit saada miehen kiinni ja yritäisit ottaa kyrpää. Se voisi olla injektio mikä antaisi halua takaisin jos ej nytt naisten kanssa nin sitten miesten kanssa.
keino sinulla? Eli onko ihan omaan kokemukseen perustuva neuvo? Kyrvän jälkeen halusit taas naista?
Naisystäväni kokemus. Hän on ollut lesbo koko ikänsä mutta halut loppui. Hän katseli netissä kuvia ja kiinostui miehistä. Hän yritti otta kyrpää sinne sun tänne ja sen jälkeen hänellä on seksiä miesten ja naisten kanssa. Ja hän sanoo itse että jos nuorena olisi ymärtänyt miehiä ja niiden seksualisutta nin ej hän varmaan olisi naisten kanssa alkanutkan pyllitselemään.
puurot ja vellit sekaisin. Lesbo ei edes yritä ottaa "kyrpää sinne sun tänne". Seksiä miesten ja naisten kanssa = bi. Ja sen mitä selostuksestasi selvää sain, ei edes bi. Hämmentynyt hetero.
Että opetellaas ne sanojen merkitykset ensin ennenkuin neuvotaan. Tai pyllitsellään.
Jos sitten naisystävälläni on purot sekaisin?
Hän sanoo että hän on kuvitellut olevansa lesbo.
-Ninkuin nytt kaikki kun sanovat olevansa lesboita, hän sanoo.
Hän myöskin luule tietävänsä että jos vaan alka reilusti ottaman peniksestä kiini nin huomaa että se on ninkuin naiselle tehty. Ja että tylsät miehet on hyvää naisseura. Silloin nainen tuntee olevansa miestä terävempi.
"tylsät miehet on hyvää naisseuraa"..eeh..
Lopetetaan tämä keskustelu suosiolla tähän. En jaksa enää arpoa mitä viesteilläsi yrität sanoa.
Kuitenkin, terävempää syksyä ja tiukkaa penisotetta sinulle ja naisystävällesi. Lesbo eli ei.
Jos yksikin nainen sa halun takaisin vihjeestä nin hyvä on.
Kallella selkeästi oma edun tavoittelua tässä provosointi-monologissa. Mukavaa, että hänellä on - tohtisinko ihan sanoa "kyrvänmitan päässä" = aivan kamalan lähellä nainen, joka on juuri tehnyt eräänlaisen "ihmeteon" ja Kallen sanojen mukaan lesbosta on nyt kehkeytynyt ihana, heteroseksuaalista suhdetta palvova kummajainen =).
Onnea Kallelle ja voimia entiselle lesbolle =)
Eikö ne siellä ruotsissa enää opeta suomee. Vai ootko jättäny koulut väliin? Uskottavuus kärsii, vaikka mitä selittäisit.
Ej tarvitse uskoa. Mutta näin minulle on kerrottu. Nainen ej ole millän tavalla muuta kun minun kaveri. Ei olla nussitu yhtään.
auttaa lespopoloisia.. Kiitos kaikkien puolesta
Hetereona varmankin näke pulmat selvemmin. Olkaa hyvä vaan, ej tarvitse kiitä.