"Vilho Petter Nenonen oli Suomen Kenttätykistön isä, joka loi Kennttätykistöstä tarkan ja tulivoimaisen vaikka olisimmekin köyhiä. Se on vähän samanlainen kuin viestien salaustekniikan Reino Hallamaa."
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=500000000000015&posting=22000000009619281
Nina-tyhjänpuhuja ei taida tietää läheskään sitä mitä luulee tietävänsä! Ei se Nenonenkaan sentään kaikkea keksinyt itse, vaikka kovasti yrittikin omia tuon mullistavan muunnin-keksinnön nimiinsä ruotsinkielisessä elämänkertateoksessaan!
Ota Suomen Kenttätykistön Historia osa 2 ja lue juttu koordinaattimuuntimen keksijästä eli
Majuri Unto Petäjän keksinnöstä kertova juttu!
Suomen kenttätykistön historia osa 2
Paulaharju, Jyri; Sinerma, Martti;
Koskimaa, Matti
ISBN: 9529055110
Suomen kenttätykistön säätiö, 1994
Löytyy täältä foorumeiltakin juttua asiasta ja ihan oikeinkin kirjoitettuna...Mitä nyt Roope vähän satuilee!
**********************************
http://www.jippii.fi/jsp/forum/thread.jsp?b=armeija&t=6337
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000004471968
Hain eilen kirjastosta Evl Matti Koskimaan mainion teoksen KARHUMÄESTÄ ILOMANTSIIN ISBN 951-0-24831-2 v.2000
ja siinä on asia kerrottu hyvin täsmällisesti ja seikkaperäisesti sivuilla 33-37.
Koskimaa oli kiinostunut keksinnön tekijästä ja otti selvää tapahtumien kulusta. Hän oli tavannut valtiotieteen maisteri, ekonomi,
luutnantti Lauri Meriluodon ja haastatellut häntä ja kirjassa on LM:n kertomana tapahtumat Suvi-Kumsassa!
Kirjassa on myöskin Majuri Unto Petäjän haastattelu sivulla 36.
Tämä LM toimi siihen aikaan Maaselän Esikunnan tykistöosastossa ja sen lisäksi ampumaopin opettajana Suvi-Kumsassa kaikilla kursseilla 1-6.
Siis todella hyvällä näköalapaikalla ja tuli siten tietoiseksi tästä mullistavasta keksinnöstä jo hyvin aikaisessa vaiheessa.
Kirjassa kerrotaan kuinka Ev Honko meni 13.4.1943 esittelemään keksintöä Nenoselle ja myöskin sen että Majuri Unto Petäjä kävi myöskin muuntimen keksijän ominaisuudessa Nenosen luona.
(Nähtävästi Honko ei osannut toisen keksintöä selostaa järkevästi, kommentti kirjoittajan).
Koskimaa mainitsee myöskin kirjassaan Alajoen teoksen Tykistökenraali V. P. Nenonen Legenda jo eläessään ja sen että siinä teoksessa EI tiedetä mitään Petäjän vierailusta Nenosen luona. Mainintana on että "jotain vaikutteita Ev Honko lienee saanut Suvi-Kumsan Ampumakoulusta..."
Suomen Kenttätykistön Historia osa 2 sisältänee lisää tietoa asiasta, koska sitä kirjoitettaessa tuli tämä koordinaattimuuntimen keksijä-kysymys vastaan.
Kävi vaan niin kuten monesti käy että mullistavan keksinnön tekijä jäi ilman MITÄÄN virallista tunnustusta eläissään!
Koskimaan kirjassa kerrotaan kuinka Kuninkaallisen Tykistön 200-vuotisjuhlissa 3.6.1994 oli tämä keksijäkysymys tarkoitus virallisemmin esitellä (ja varmaankin esiteltiin) mutta U. Petäjä oli kuollut viikkoa aiemmin.
Se mies olisi mitalinsa totisesti ansainnut jos kuka.
Kirjassa LM kertoo myöskin kuinka ensimmäinen prototyyppi tehtiin "fanerista"!
--------------
Siis jonkinlainen asteikkolevy oli kyseessä ja homma taisi toimia VAIN ja ainoastaan sellaisessa maastossa ja sellaisilla alueilla mistä oli TARKAT ja paikkansa pitävät kartat eli siis soveltui hyvin "perääntymistaisteluihin" ja puolustussotaan omalla maaperällä mistä oli hyvät kartat jo olemassa. Ei tainnut soveltua oikein hyvin nopeaan hyökkäyssotaan vieraille ja tuntemattomille maille...
Tykistön koordinaattimuuntimen keksijä, Nina-Satuilija puhuu pötyä!
14
3031
Vastaukset
- Historia kiinnostaa
Roope vähän satuilee...
http://kotisivu.suomi.net/brantberg/Sotakenraalit - Vilho Nenonen.htm
"Kesällä 1943 Nenonen kehitti tulenjohtomenetelmän, joka vielä vuosia myöhemmin herätti innostusta suurvaltojen armeijoissa.
Tulenjohtajan ongelma on, että tykit sijaitsivat muualla kuin hän itse. Tämä aiheuttaa hankalia laskutoimituksia tulen siirrossa. Entäpä jos tulenjohtaja voisi kuvitella, että tykit sijaitsevat aivan hänen vieressään, suora-ammunnan tapaan? Jos tulenjohtaja voisi suoraan sanoa, että nyt meni 50 metriä vasempaan ja taakse?
Nenonen päätti siirtää laskutehtävät ja muut nippelijutut patterin tuliaseman tehtäviksi. Hän kehitti tuliasemille erityisen korjausmuuntimen, tason, jonka päälle asetetaan pyörivä läpinäkyvä levy. Tämän avulla tulenjohtajan korjauskomennot voidaan suoraan muuntaa tykkien ampumasuunnaksi.
Uuden menetelmän avulla tulta kykenee johtamaan kuka tahansa, jolla on kompassi ja viestiyhteys tuliasemaan. Tykin sijainnilla ei tulenjohtajan kannalta enää ollut väliä." - Nina-Soturi
Ainakin meille Suomen Puolustusvoimien kenttätykistökouluttajat jankkasivat kyllästymiseen asti Nenosesta. Mihinkäs tässä sitten pitäisi uskoa, jos ei armeijan kouluttajiin?
Opiskeltuani siellä Puolustusvoimissa ja uskoneeni opetukseen. Otanko sitten sota-aikana historian kirjaston mukaan ja alan perustella historian valossa esimieheni päätöksiä?
Miten siinä sitten käy? Esimies paiskaa ne kirjanrottelot tuleen ja sanoo "minä olen sinun historiankirjasi ja kaikki muukin, mihin sinun pitää uskoman".- hehtaarilleko
Mitä ne siellä sotakouluissa nykyään opettaa
jalkaväen tukemisesta ? Onko 35 ammusta hehtaarille sopiva määrä. Montako soturi-Nina
ampuisi ?'
Tuli vain mieleen, kun
V. Karhusen kirjassa käsiteltiin Kainuun rajavartiopataljoonan vastahyökkäystä
(NL:n suurhyökkäyksen aikoihin) Tolvajärvellä.
Siinä mainittiin että hyökkäystä tuettiin 35
raskaan patterin ammuksella, jotka nopeassa
tahdissa ammuttiin 1. hehtaarin alueelle.
Ilmeisesti patterin päällikkö mainitsi sellaisen olevan tuhlausta. Käytännössä se murskasi kuitenkin vihollisen puolustuksen sillä kapealla alueella.
Ilmeisesti kovia tappioita kokeneelle joukolle
pyrittiin antamaan hyvitystä helpottamalla
hyökkäystä. - Nina-Soturi
hehtaarilleko kirjoitti:
Mitä ne siellä sotakouluissa nykyään opettaa
jalkaväen tukemisesta ? Onko 35 ammusta hehtaarille sopiva määrä. Montako soturi-Nina
ampuisi ?'
Tuli vain mieleen, kun
V. Karhusen kirjassa käsiteltiin Kainuun rajavartiopataljoonan vastahyökkäystä
(NL:n suurhyökkäyksen aikoihin) Tolvajärvellä.
Siinä mainittiin että hyökkäystä tuettiin 35
raskaan patterin ammuksella, jotka nopeassa
tahdissa ammuttiin 1. hehtaarin alueelle.
Ilmeisesti patterin päällikkö mainitsi sellaisen olevan tuhlausta. Käytännössä se murskasi kuitenkin vihollisen puolustuksen sillä kapealla alueella.
Ilmeisesti kovia tappioita kokeneelle joukolle
pyrittiin antamaan hyvitystä helpottamalla
hyökkäystä.Mitä opetetaan ja miten, miten nopeasti? Nopeasti ja paljon on asiaa. Minä myönnän, tein virheen kerran kokeessa kun kysyttiin, miten käytät tulenjohtajana kt.tulta jos maali karhussa n.hehtaarin alueella etenee komppanian verran vihollista?
Mitä vastasin? No, kun oli kiire, niin sanoin,että patteristo ampuu kolme kertaa peitteen!
Kokeiden korjattuaan se kouluttaja... hyvä kun ei tukistanu. Sitten myöhemmin kuitenkin opin sen, että pieneen pienellä ja isoon isolla, huomioiden tietenkin mainitsemasi jalkaväen taisteluolosuhteet.
Arvaa, missä on Kainuun Rajavartioston Sotilaskodin vanha ulko-ovi tänään? Minä hommasin sille uuden käytön. Se on yhden Vuolijokelaisen ukon kesämökin ulko-ovena. Siitä ovesta on kulkeneet monet "munkkikahville" ja heidän päätään on askarrelleet monet kysymykset :)
- V.P.
En tiedä miksi vaivaudun, mutta:
Kyseessä on siis korjausmuunnin, joka otettiin käyttöön vuonna -43. Tämän keksinnön kehittäminen tietenkin helpotti ammuntaa merkittävästi. Se ei kuitenkaan yksin tehnyt tykistöstä tulivoimaista asetta, vaikkakin nosti sen ennestään hyvää tulivoimaa.
Koko sotaa edeltänyt itsenäisyyden aika oli voimakasta tykistön kehittämisen aikaa. Tätä kehitystyötä johti ja myös henkilökohtaisesti teki oman aikansa tykistöaselajin edelläkävijä V.P. Nenonen. Nenosen poikkeukselliset matemaattiset lahjat oli huomattu jo koulussa ja sittemmin Mihailovin (?) tykistökoulussa.
Nenonen muutti tykistön tuliyksikön patterista patteristoksi. Hän kehitti käyttökelpoisia tulenjohtoradioita ja kartoitusmenetelmän, joka oleellisesti nopeutti tykistölle tuikitarpeellisien karttojen laatimista. Nenonen keksi ilmavalokuvauskameran, jota Zeiss valmisti nimellä Nenon. Nenonen on kehittänyt Suomen peitteiseen maastoon soveltuvat tulenjohtomenetelmät.
Nenosen ansiota on, että Suomen tykistö on edelleen omalla alallaan maailman huippuluokkaa. Tämä on seurausta siitä omaperäisestä kehitystyöstä, jota Nenonen harrasti ennen sotia. Hänen mottonsa tässä kehitystyössä oli ettei pidä katsoa naapurin vihkoon. Tässä hän oli oikeassa. Suomalaisten täytyi ottaa kaikki mahdollinen hyöty irti vähälukuisesta tykistöstään vaikeissä maasto-olosuhteissa.
Aiheellisesti Nenonen vastasi eräälle ammuntoja Suomeen seuraamaan tulleelle ranskalaiselle upseerille, joka totesi Ranskalla olevan maailman parhaat tykit, että "meillä on maailman paras tykistö". Suomalaisen tykistön tulensiirtokyky oli jo ennen sotia omaa luokkaansa. Lisäksi ammunnan täydellinen valmistelu ja kyky aloittaa ammunta suoraan vaikutusammuntana oli suurvaltatykistöille, jotka edelleen luottivat hakuammuntaan, vierasta.
Nenosen kehitystyön hedelmät korjattiin NL:n suurhyökkäyksen torjunnassa kesällä -44. Vaikka NL:lla oli valtaisa ylivoima tykistön osalta, ylitti suomalaisen tykistön tulentiheys kuitenkin venäläisten tulentiheyden. Näistä ansioista tunnustuksena Mannerheim myönsi Nenoselle sittemmin 2 lk:n Mannerheim-ristin.- Kirjansa lukenut
"Suomalaisen tykistön tulensiirtokyky oli jo ennen sotia omaa luokkaansa. Lisäksi ammunnan täydellinen valmistelu ja kyky aloittaa ammunta suoraan vaikutusammuntana oli suurvaltatykistöille, jotka edelleen luottivat hakuammuntaan, vierasta."
Kuinka se nopea tulenavaus onnistuisi vaikkapa yhden tulenjohtajan ilmoittamaan "herkkumaaliin" ilman koordinaattimuunninta jopa kymmeniltä pattereilta tai useilta patteristoilta, jotka ovat vaikkapa ryhmitetty puolikaaren muotoon kantamansa rajoissa?
Ei taida silloisen tekniikan valossa muita ratkaisuja olla muilla kuin muuntimen käyttäjillä! Ottaen vielä huomioon todella alkeelliset viestiyhteydet usein häthätää valmistelluissa asemissa. Toki viestiyhteys tarvittiin koordinaatteja varten.
Tokihan perusasiat täytyi olla hyvin hanskassa alkaen sään mittauksesta päätyen tykkien/ammusten ampumataulukoihin, sekä moniin muihinkin seikkoihin. - En kerro mistä sain
...Vuonna 1994 varmistimme, että Nenoselle oli annettu valmis ratkaisu, siis myös itse laite vanerille laitettuna.
Sitä oli menestyksellisesti kokeiltu Tykistön Ampumakoulun harjoituspatteriston ammunnoissa. Nenonen itse omi koko asian mainiten mm ruotsalaisessa Kungl.Krigsvetenskapakadiemines Handlingar och Tidskrift julkaisussa n:o 3/1958 mm seuraavasti:"...samma kväll började jag begrunda frågan...påföljande morgon redogjorde jag för metoden vid sammanträdet med artillericheferna..". Todettakoon, että vanhana kenttätykistöupseerina olin itsekin aina vuoteen 1994 pitänyt Nenosta tämän ja monen muun laitteen keksijänä. Joka tapauksessa kiinnostuin Nenosesta hieman tarkemmin ja koska olin aikanani tavannut hänet henkilökohtaisesti ja muutenkin pitänyt häntä kuten me muutkin suorastaan jumalana, niin oli kiintoisaa näin jälkiviisaana tarkastella eräitä legendoja uudelleen. - Ensimmäinen seikka, joka tuli eteen oli tykistötaktiikka. Ilmeni, ettei Nenonen ollut jatkosodan aikana antanut kuin yhden tykistön taktillista käyttöä koskevan käskyn. Muut tarkastajan käskyt olivat ampuma- tai aseteknisiä. Taktikkaa kehittivät armeijakuntien tykistökomentajat ohjenuoranaan 1930-luvulla Sotakorkeakoulussa opettajana olleen silloisen kapteenin, sittemmin kenraaliluutnantin, Torvald Ekmanin laatima ko taktiikkaa koskevat luennot ja julkaisut. Tämä on myös todennettavissa. - Tykistön ampumataulukkojen laskennan isä ei ollut Nenonen vaan fil.tri, evl Hugo Karsten, joka kävi 1920-luvun alussa Ranskassa Nenosen toimesta tutustumassa heidän Gavre-menetelmäänsä. Karsten ja Nenonen sitten aloittivat ns matka-kirjojen laskettamisen. Seuraavan kerran ratalaskuihin puuttui Rolf Nevalinna, joka Nenosen ollessa talvisodan aikana USA:ssa, johti laskukaavat vektoriperiaatteelle ja samalla tarkentaen työn. Sai korkean kunniamerkin työstään, Petäjä ei saanut mitään. Ratalaskut muunsi sittemmin tietokoneelle Pääesikunnan maisteri Aaro Laakson työryhmä 1960-luvulla, aluksi koeluonteisesti aiemmin Postipankin saamalle tietokoneelle. - Löytyy muitakin keksintöjä, jotka ovat menneet Nenosen nimiin.
En halua parjata tykistönkenraalin mainetta, mutta on myös paikallaan tuoda esille henkilöt taustalta, etenkin jos he eivät ole saaneet omana aikanaan heille kuuluvaa arvostusta. Nenonen loi tykistömme ampumajärjestelmän, hän oli ja on kunnioitettu kaikin tavoin, hän oli myös etevä johtaja valitsemaan oikeat apulaiset. On myös kiintoisaa tarkastella kenraalimajuri Väinö Svanströmiä, joka toimi tykistön tarkastajana ja ase-esikunnan päällikkönä. Kysymys; olemmeko unohtaneet hänet? Katso Perkjärven ampumaleirin historiikistä (myy Suomen Tykistömuseo muuten)... Svanströmistä löytyy yllättäviä tietoja ja näkökulmia.
On paikallaan löytää totuus, se ei alenna Nenosen arvoa ja kunnioitusta, pidämme edelleen Nenosta jalustalla mutta olemme koettaneet saada hänelle inhimilliset mittasuhteet ja olemme myös löytäneet toisiakin jalustalle nostettavia...
Tykistö on yhteistoimintaa.. - V.P.
En kerro mistä sain kirjoitti:
...Vuonna 1994 varmistimme, että Nenoselle oli annettu valmis ratkaisu, siis myös itse laite vanerille laitettuna.
Sitä oli menestyksellisesti kokeiltu Tykistön Ampumakoulun harjoituspatteriston ammunnoissa. Nenonen itse omi koko asian mainiten mm ruotsalaisessa Kungl.Krigsvetenskapakadiemines Handlingar och Tidskrift julkaisussa n:o 3/1958 mm seuraavasti:"...samma kväll började jag begrunda frågan...påföljande morgon redogjorde jag för metoden vid sammanträdet med artillericheferna..". Todettakoon, että vanhana kenttätykistöupseerina olin itsekin aina vuoteen 1994 pitänyt Nenosta tämän ja monen muun laitteen keksijänä. Joka tapauksessa kiinnostuin Nenosesta hieman tarkemmin ja koska olin aikanani tavannut hänet henkilökohtaisesti ja muutenkin pitänyt häntä kuten me muutkin suorastaan jumalana, niin oli kiintoisaa näin jälkiviisaana tarkastella eräitä legendoja uudelleen. - Ensimmäinen seikka, joka tuli eteen oli tykistötaktiikka. Ilmeni, ettei Nenonen ollut jatkosodan aikana antanut kuin yhden tykistön taktillista käyttöä koskevan käskyn. Muut tarkastajan käskyt olivat ampuma- tai aseteknisiä. Taktikkaa kehittivät armeijakuntien tykistökomentajat ohjenuoranaan 1930-luvulla Sotakorkeakoulussa opettajana olleen silloisen kapteenin, sittemmin kenraaliluutnantin, Torvald Ekmanin laatima ko taktiikkaa koskevat luennot ja julkaisut. Tämä on myös todennettavissa. - Tykistön ampumataulukkojen laskennan isä ei ollut Nenonen vaan fil.tri, evl Hugo Karsten, joka kävi 1920-luvun alussa Ranskassa Nenosen toimesta tutustumassa heidän Gavre-menetelmäänsä. Karsten ja Nenonen sitten aloittivat ns matka-kirjojen laskettamisen. Seuraavan kerran ratalaskuihin puuttui Rolf Nevalinna, joka Nenosen ollessa talvisodan aikana USA:ssa, johti laskukaavat vektoriperiaatteelle ja samalla tarkentaen työn. Sai korkean kunniamerkin työstään, Petäjä ei saanut mitään. Ratalaskut muunsi sittemmin tietokoneelle Pääesikunnan maisteri Aaro Laakson työryhmä 1960-luvulla, aluksi koeluonteisesti aiemmin Postipankin saamalle tietokoneelle. - Löytyy muitakin keksintöjä, jotka ovat menneet Nenosen nimiin.
En halua parjata tykistönkenraalin mainetta, mutta on myös paikallaan tuoda esille henkilöt taustalta, etenkin jos he eivät ole saaneet omana aikanaan heille kuuluvaa arvostusta. Nenonen loi tykistömme ampumajärjestelmän, hän oli ja on kunnioitettu kaikin tavoin, hän oli myös etevä johtaja valitsemaan oikeat apulaiset. On myös kiintoisaa tarkastella kenraalimajuri Väinö Svanströmiä, joka toimi tykistön tarkastajana ja ase-esikunnan päällikkönä. Kysymys; olemmeko unohtaneet hänet? Katso Perkjärven ampumaleirin historiikistä (myy Suomen Tykistömuseo muuten)... Svanströmistä löytyy yllättäviä tietoja ja näkökulmia.
On paikallaan löytää totuus, se ei alenna Nenosen arvoa ja kunnioitusta, pidämme edelleen Nenosta jalustalla mutta olemme koettaneet saada hänelle inhimilliset mittasuhteet ja olemme myös löytäneet toisiakin jalustalle nostettavia...
Tykistö on yhteistoimintaa..Olet täysin oikeassa. Tuosta lainauksestasi on mahdoton sanoa, onko toteamuksella ollut tarkoitus esittää, että korjausmuunnin olisi Nenosen keksintöä, vai se periaate, jolle korjausmuunnin perustuu. Nämä ovat kaksi eri asiaa. On eri asia saada oivallus, kuin toteuttaa oivallus käytännössä. Molemmat ovat arvokkaita keksintöjä. En myöskään yritä asiasta tietämättömänä esittää, että Nenonen olisi keksinyt korjausmuuntimen periaatteen.
Tarkoituksena ei myöskään ollut esittää, että Nenonen olisi yksin luonut Suomen kenttätykistön. Kuten kaikessa toiminnassa, on johtaja vastuussa ja kantaa vastuun ja yleensä niittää sitten maineenkin. On selvää, että Nenosella on ollut lahjakkaita alaisia ja on yhtälailla selvää, ettei näistä alaisista pidetä yhtä paljon ääntä kuin johtajasta. Näin se on. Tarkoituksena oli tuoda esiin se, että ei korjausmuunnin ollut mikään Suomen kenttätykistön tulivoiman luoja, vaan mittavalle kehitystyölle perustunut, sinänsä huomattava, keksintö, joka kehitti ennestään toimivia ampumamenetelmiä. - Kirjansa lukenut
V.P. kirjoitti:
Olet täysin oikeassa. Tuosta lainauksestasi on mahdoton sanoa, onko toteamuksella ollut tarkoitus esittää, että korjausmuunnin olisi Nenosen keksintöä, vai se periaate, jolle korjausmuunnin perustuu. Nämä ovat kaksi eri asiaa. On eri asia saada oivallus, kuin toteuttaa oivallus käytännössä. Molemmat ovat arvokkaita keksintöjä. En myöskään yritä asiasta tietämättömänä esittää, että Nenonen olisi keksinyt korjausmuuntimen periaatteen.
Tarkoituksena ei myöskään ollut esittää, että Nenonen olisi yksin luonut Suomen kenttätykistön. Kuten kaikessa toiminnassa, on johtaja vastuussa ja kantaa vastuun ja yleensä niittää sitten maineenkin. On selvää, että Nenosella on ollut lahjakkaita alaisia ja on yhtälailla selvää, ettei näistä alaisista pidetä yhtä paljon ääntä kuin johtajasta. Näin se on. Tarkoituksena oli tuoda esiin se, että ei korjausmuunnin ollut mikään Suomen kenttätykistön tulivoiman luoja, vaan mittavalle kehitystyölle perustunut, sinänsä huomattava, keksintö, joka kehitti ennestään toimivia ampumamenetelmiä."Tarkoituksena oli tuoda esiin se, että ei korjausmuunnin ollut mikään Suomen kenttätykistön tulivoiman luoja"
Siis näin kirjoitin (lainausta):
...Vuonna 1994 varmistimme, että Nenoselle oli annettu valmis ratkaisu, siis myös itse laite vanerille laitettuna.
Ja kaiken lisäsksi se oli jo käytännössä testattu koeammunnoin Suvi-Kumsan tykistön koulutusleirillä!
Lue hyvä mies nuo alkuperäiset lahdeviitteet ellet usko muuten. Tämä mies ei asiaa nähtävästi tarkaan tuntenut...
Matti Alajoki: Tykistönkenraali Vilho Petter Nenonen, Otava
Itse ostin hiljakkoin tuon tykistöhistoriikin ja siellä on tämä muunninasia tarkasti kerrottuna!
Suomen kenttätykistön historia osa 2
Paulaharju, Jyri; Sinerma, Martti;
Koskimaa, Matti
ISBN: 9529055110
Suomen kenttätykistön säätiö, 1994 - V.P.
Kirjansa lukenut kirjoitti:
"Tarkoituksena oli tuoda esiin se, että ei korjausmuunnin ollut mikään Suomen kenttätykistön tulivoiman luoja"
Siis näin kirjoitin (lainausta):
...Vuonna 1994 varmistimme, että Nenoselle oli annettu valmis ratkaisu, siis myös itse laite vanerille laitettuna.
Ja kaiken lisäsksi se oli jo käytännössä testattu koeammunnoin Suvi-Kumsan tykistön koulutusleirillä!
Lue hyvä mies nuo alkuperäiset lahdeviitteet ellet usko muuten. Tämä mies ei asiaa nähtävästi tarkaan tuntenut...
Matti Alajoki: Tykistönkenraali Vilho Petter Nenonen, Otava
Itse ostin hiljakkoin tuon tykistöhistoriikin ja siellä on tämä muunninasia tarkasti kerrottuna!
Suomen kenttätykistön historia osa 2
Paulaharju, Jyri; Sinerma, Martti;
Koskimaa, Matti
ISBN: 9529055110
Suomen kenttätykistön säätiö, 1994Tuolla alempana väitit että kenttätykistöstä teki tarkan ja tulivoimaisen vasta korjausmuuntimen keksiminen. Tämä ei pidä paikkaansa ja halusin tuoda esiin sitä ennen tapahtuneen kehitystyön, jota korjausmuunnin vain jatkoi. Ei sitä kehitystyötä Nenonen tietenkään kokonaan yksin tehnyt, mutta pomoille näistä asioista on tapana kunnia antaa.
- V.P.
Kirjansa lukenut kirjoitti:
"Tarkoituksena oli tuoda esiin se, että ei korjausmuunnin ollut mikään Suomen kenttätykistön tulivoiman luoja"
Siis näin kirjoitin (lainausta):
...Vuonna 1994 varmistimme, että Nenoselle oli annettu valmis ratkaisu, siis myös itse laite vanerille laitettuna.
Ja kaiken lisäsksi se oli jo käytännössä testattu koeammunnoin Suvi-Kumsan tykistön koulutusleirillä!
Lue hyvä mies nuo alkuperäiset lahdeviitteet ellet usko muuten. Tämä mies ei asiaa nähtävästi tarkaan tuntenut...
Matti Alajoki: Tykistönkenraali Vilho Petter Nenonen, Otava
Itse ostin hiljakkoin tuon tykistöhistoriikin ja siellä on tämä muunninasia tarkasti kerrottuna!
Suomen kenttätykistön historia osa 2
Paulaharju, Jyri; Sinerma, Martti;
Koskimaa, Matti
ISBN: 9529055110
Suomen kenttätykistön säätiö, 1994Ja kun tarkemmin katsot, huomaat etten sinulle edes vastannut. En myöskään ole väittänyt, että Nenonen olisi keksinyt itse laitetta tai periaatetta mille se perustuu. Olen kyllä tiennyt, että Nenonen ei ole keksinyt korjausmuunninta, joten tämä keskustelu ei siltä kannalta ole minulle erityisen mielenkiintoinen.
- Erotuomarismies
V.P. kirjoitti:
Ja kun tarkemmin katsot, huomaat etten sinulle edes vastannut. En myöskään ole väittänyt, että Nenonen olisi keksinyt itse laitetta tai periaatetta mille se perustuu. Olen kyllä tiennyt, että Nenonen ei ole keksinyt korjausmuunninta, joten tämä keskustelu ei siltä kannalta ole minulle erityisen mielenkiintoinen.
V.P:llä meni häntä koipien väliin ja kohta hän kieltää kolmasti kuten Pyhä Pietati aikoinaan!
Mitähän se V.P. oikein sitten Nenostaan hehkutti 1. kommentissaa? Kaikkien tykistön keksintöjen isä vai oikea "Tykistö Tonava"...
Nyt V.P jäi "hyppyheikkien lähtökuoppiin" kisassa! - V.P.
Erotuomarismies kirjoitti:
V.P:llä meni häntä koipien väliin ja kohta hän kieltää kolmasti kuten Pyhä Pietati aikoinaan!
Mitähän se V.P. oikein sitten Nenostaan hehkutti 1. kommentissaa? Kaikkien tykistön keksintöjen isä vai oikea "Tykistö Tonava"...
Nyt V.P jäi "hyppyheikkien lähtökuoppiin" kisassa!Kun en asiaa tunne, en voi tietää mitä aiemmin esitetty kirjallisuuslainaus tarkoitti. Se saattoi tarkoittaa sitä, että Nenonen väitti keksineensä periaatteen, jolle korjausmuunnin perustui tai sitä, että hän keksi laitteen. Laitetta hän ei ole ainakaan keksinyt, sen tiedän, luultavasti ei edes periaatetta, kuka tietää. En sitä ole missään kohtaa väittänytkään. Olen väittänyt, että Nenonen johti ja suureksi osaksi itse teki tykistön kehitystyötä ennen sotia ja että hän oli poikkeuksellinen tykistöllinen lahjakkuus. Tämä pitää paikkansa. On myös selvää, että yhdessäkään aselajissa ei kukaan tee asioita yksin. Ei Nenonenkaan, vaan hänellä oli runsaasti hyviä alaisia. Edelleen olen todennut, ettei korjausmuunnin luonut tykistön tulivoimaa. Tulivoimaa oli ennen sitäkin, suurelta osin Nenosen kehittämien ampumamenetelmien johdosta, mutta luonnollisesti korjausmuunnin lisäsi tätä tulivoimaa. Ei kai sen käyttämisessä muuten järkeä olisi ollut.
Jos olen mielestäsi puhunut ristiin, olen pahoillani. Omasta mielestäni näin ei ole tapahtunut. - KARHUMÄESTÄ ILOMANTSIIN
V.P. kirjoitti:
Kun en asiaa tunne, en voi tietää mitä aiemmin esitetty kirjallisuuslainaus tarkoitti. Se saattoi tarkoittaa sitä, että Nenonen väitti keksineensä periaatteen, jolle korjausmuunnin perustui tai sitä, että hän keksi laitteen. Laitetta hän ei ole ainakaan keksinyt, sen tiedän, luultavasti ei edes periaatetta, kuka tietää. En sitä ole missään kohtaa väittänytkään. Olen väittänyt, että Nenonen johti ja suureksi osaksi itse teki tykistön kehitystyötä ennen sotia ja että hän oli poikkeuksellinen tykistöllinen lahjakkuus. Tämä pitää paikkansa. On myös selvää, että yhdessäkään aselajissa ei kukaan tee asioita yksin. Ei Nenonenkaan, vaan hänellä oli runsaasti hyviä alaisia. Edelleen olen todennut, ettei korjausmuunnin luonut tykistön tulivoimaa. Tulivoimaa oli ennen sitäkin, suurelta osin Nenosen kehittämien ampumamenetelmien johdosta, mutta luonnollisesti korjausmuunnin lisäsi tätä tulivoimaa. Ei kai sen käyttämisessä muuten järkeä olisi ollut.
Jos olen mielestäsi puhunut ristiin, olen pahoillani. Omasta mielestäni näin ei ole tapahtunut.KUKA teki ja mitä?
Kuka ampui (laukaisi tykin) 1. suomalaisen tykinlaukauksen 1941 Hangon rintamalla Jatkosodan alussa?
Hämmästyin itsekin kun luin kirjasta.
Rolf Nevanlinna kertoo muistelmissaan MUISTELTUA olleensa asialla! Ei kuulemma tiedä mitä laukaus mahdollisesti aiheutti Hangon venäläisille asemille mutta sinne se meni. Se oli kuulemma Helsingin yliopiston rehtorina tunnetun RN aino suoranainen sotatoimi. Tarkentamalla tykistön ammusten lentoratalaskelmat hän kyllä oleellisesti vaikutti sotatoimiin lähes jokaisella ammutulla laukausella!
Nevanlinna Rolf Muisteltua, Otava, 1976, 244 s
Tämä mies, Rolf Nevanlinna, siis laski ja lasketti tykistön ampumataulukot uusiksi. Työtä tehtiin Talvisodasta alkaen, Nenosen ollessa Amerikassa ostoksilla koko Talvisodan ajan. Työtä jatkettiin Jatkosodan aikana. Valtavasta työstä annettiin kunniamitalinkin mutta kenraalia eivät sentään tehneet. Kun oli ollut puhetta sotilasarvosta ja kun RN tiesi jonkun tuttunsa saaneen suoraan majurin arvon, hän kysyttäessä ehdotti "joku kenraali kai" arvoa niin tulematta sellainen jäi. Siviiliasussa äijä erottuu sotapamppujen seassa kuin hukkakaura pellossa.
Rolf Nevanlinnan Muisteltua -kirjassa siitä on juttua useita sivuja!
Aikoja sitten selvitin tuonkin asian ja monesti olen tännekin siitä kirjoittanut!
Tarina korjausmuuntimen keksijästä kerrotaan nyt jo varsin hyvin, jopa useammassakin kirjassa. Aina alkaen Suomen Kenttätykistön historia, osa 2, päättyen Jatkosodan Pikkujättiläiseen. Siinä välissä on tietenkin tämä Koskimaan, luultavasti eräs ensimäisistä julkisesti kerrottu, versio ko. asiasta:
Evl. Matti Koskimaan mainiossa kirjassa KARHUMÄESTÄ ILOMANTSIIN ISBN 951-0-24831-2 v.2000 asia on kerrottu hyvin täsmällisesti ja seikkaperäisesti sivuilla 33-37
Koskimaa oli kiinostunut keksinnön tekijästä ja otti selvää tapahtumien kulusta. Hän oli tavannut valtiotieteen maisteri, ekonomi,
luutnantti Lauri Meriluodon ja haastatellut häntä ja kirjassa on LM:n kertomana tapahtumat Suvi-Kumsassa!
Kirjassa on myöskin Majuri Unto Petäjän haastattelu sivulla 36.
Tämä LM toimi siihen aikaan Maaselän Esikunnan tykistöosastossa ja sen lisäksi ampumaopin opettajana Suvi-Kumsassa kaikilla kursseilla 1-6.
.
.
.
Jätän seuraavasta tekstistä pois muutamia kohtia niin, ettei sen kirjoittajaa voida tunnistaa:
Luekin tarkasti, koska tällaista näet aika harvoin!
... Lauri Meriluoto oli koulun opettajia aiheena tykistön sääpalvelu. Virka-asemansa puolesta hän joutui tekemisiin niin eversti Hongon kuin myös silloisen majuri Petäjän kanssa. Vuonna 1994 varmistui, että Nenoselle oli annettu valmis ratkaisu, siis myös itse laite vanerille laitettuna. Sitä oli menestyksellisesti kokeiltu Tykistön Ampumakoulun harjoituspatteriston ammunnoissa.
Nenonen itse omi koko asian mainiten mm ruotsalaisessa Kungl.Krigsvetenskapakadiemines Handlingar och Tidskrift julkaisussa n:o 3/1958 mm seuraavasti:"...samma kväll började jag begrunda frågan...påföljande morgon redogjorde jag för metoden vid sammanträdet med artillericheferna..".
Todettakoon, että olin itsekin aina vuoteen 1994 pitänyt Nenosta tämän ja monen muun laitteen keksijänä. Joka tapauksessa kiinnostuin Nenosesta hieman tarkemmin ja koska olin aikanani tavannut hänet henkilökohtaisesti ja muutenkin pitänyt häntä kuten me muutkin suorastaan jumalana, niin oli kiintoisaa näin jälkiviisaana tarkastella eräitä legendoja uudelleen. - Ensimmäinen seikka, joka tuli eteen oli tykistötaktiikka. Ilmeni, ettei Nenonen ollut jatkosodan aikana antanut kuin yhden tykistön taktillista käyttöä koskevan käskyn. Muut tarkastajan käskyt olivat ampuma- tai aseteknisiä. Taktikkaa kehittivät armeijakuntien tykistökomentajat ohjenuoranaan 1930-luvulla Sotakorkeakoulussa opettajana olleen silloisen kapteenin, sittemmin kenraaliluutnantin, Torvald Ekmanin laatima ko taktiikkaa koskevat luennot ja julkaisut. Tämä on myös todennettavissa. - Tykistön ampumataulukkojen laskennan isä ei ollut Nenonen vaan fil.tri, evl Hugo Karsten, joka kävi 1920-luvun alussa Ranskassa Nenosen toimesta tutustumassa heidän Gavre-menetelmäänsä. Karsten ja Nenonen sitten aloittivat ns matka-kirjojen laskettamisen. Seuraavan kerran ratalaskuihin puuttui Rolf Nevalinna, joka Nenosen ollessa talvisodan aikana USA:ssa, johti laskukaavat vektoriperiaatteelle ja samalla tarkentaen työn. Sai korkean kunniamerkin työstään, Petäjä ei saanut mitään. Ratalaskut muunsi sittemmin tietokoneelle Pääesikunnan maisteri Aaro Laakson työryhmä 1960-luvulla, aluksi koeluonteisesti aiemmin Postipankin saamalle tietokoneelle. - Löytyy muitakin keksintöjä, jotka ovat menneet Nenosen nimiin.
En halua parjata tykistönkenraalin mainetta, mutta on myös paikallaan tuoda esille henkilöt taustalta, etenkin jos he eivät ole saaneet omana aikanaan heille kuuluvaa arvostusta. Nenonen loi tykistömme ampumajärjestelmän, hän oli ja on kunnioitettu kaikin tavoin, hän oli myös etevä johtaja valitsemaan oikeat apulaiset. On myös kiintoisaa tarkastella kenraalimajuri Väinö Svanströmiä, joka toimi tykistön tarkastajana ja ase-esikunnan päällikkönä. Kysymys; olemmeko unohtaneet hänet?
On paikallaan löytää totuus, se ei alenna Nenosen arvoa ja kunnioitusta, pidämme edelleen Nenosta jalustalla mutta olemme koettaneet saada hänelle inhimilliset mittasuhteet ja olemme myös löytäneet toisiakin jalustalle nostettavia. Tykistö on yhteistoimintaa..
Ja sitten se Matti Alajoen episodi tuossa Nenosen elämänkertakirjassa, jossa silloisen tiedon valossa mennään metsään että roikaa:
Matti Alajoen kirja: Tykistönkenraali
Vilho Petter Nenonen, Otava 1975.
Seuraavassa sitaatti kirjasta:
" ...eversti Honko lienee saanut vaikutteita hänen valvonnassaan Suvi-Kumsassa toimineen Tykistön ampumakoulun erään opettajan asiaa
koskevista tutkimuksista. Nenosen mielestä käsitelty asia oli tärkeä ja käyttökelpoista ratkaisua vaativa. Eversti Hongon menetelmää hän piti kuitenkin monimutkaisena.
Päivän neuvottelujen jälkeen Nenonen vetäytyi omaan huoneeseensa ja ryhtyi itse kehittelemään ratkaisua..."
Ja Alajoki kirjoittaa jatkoa:
"...seuraavana aamuna Nenonen esitti oman ratkaisunsa..."
Alajoen mukaan siis korjausmuuntimen idea tuli Tykistön ampumakoulusta, mutta lopullisen menetelmän kehitti Nenonen.
Loppukommenttina sanoisin näin:
Honko yritti itsekin välistävetoa, mutta kun ei tajunnut koko korjausmuunnin hommaa, niin Nenonen haetutti keksinnön tehneen Petäjän haastateltavakseen ja omi tämän keksinnön omiin nimiinsä!
Aiheesta lisää:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000028056633&view_mode=flat
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000032335953&view_mode=flat
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000024950332#22000000024950332
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 642574
Hakkarainen: persut Venäjän ja Pohjois-Korean tiellä
Hakkarainen entisenä persujen kärkipoliitikkona tietää, mitä puhuu. https://www.is.fi/politiikka/art-2000010422614.html1911831Ilouutinen! Anniina Valtonen heitti jymy-yllätyksen - Tämä ei jätä kylmäksi!
Ohhoh, tämäpä ylläri! Anniina Valtonen sai puolisonsa kanssa lapsen viime vuoden lopulla. Lue lisää: https://www.suomi2191574Fuengirola.fi: Kohuissa rypenyt Jari Sillanpää, 58, harvinaisessa haastattelussa: "Minä haluan..."
Ex-tangokuningas on kertonut kuulumisiaan Espanjan Aurinkorannikolta. Että ei muuta kuin elämässä etiäpäin, Jari Sillanp231373Ootko muuten vieläkään hiffannut
Että en kuulu sinun maailmaasi? On meissä samaa, ja samaa aaltopituutta oli, mutta tunsin oloni usein hyvin vaivautuneek1651298Miten nyt sanoisin
tämän sinulle. Oletko mielessäni päivittäin, kysyin itseltäni ja vastaus oli, kyllä olet. Yllätyin, päädyin oudoille tei811150- 521009
- 59780
- 55760
Oletko joskus pieni ja haavoittuva
vai oletko aina vahva, miltä aina vaikutat? Nainen, oletko koskaan väsynyt ja haavoilla? Yritätkö silti pitää julkisivua54715