Maailmanlaajuinen asuntokupla pullistuu nyt Tanskassa
Kööpenhamina. Maailmalla, ja erityisesti Britanniassa ja Yhdysvalloissa, on oltu jo pitkään huolissaan asuntojen hurjasta kallistumisesta, mahdollisesta kuplasta ja sen puhkeamisesta. Nyt kupla tuntuu pullistuvan Tanskassa.
Viime viikolla julkistettujen tilastojen mukaan asuntojen hinnat ovat nousseet Tanskassa vuodessa reilut 14 prosenttia. Kerrostaloasunnot ovat kallistuneet 19 prosenttia.
Asuntolainapankkien yhdistys Realkreditrådet on tilastoinut hintatietoja kymmenen vuotta, ja nousu oli suurin tähän saakka.
Hintojen nousu on ollut huiminta Kööpenhaminan seudulla: kerrostaloasuntojen hinnat nousivat vuodessa 25 prosenttia. Neliö kerrostaloasunnosta maksaa keskimäärin noin 3 300 euroa. Koko maan keskihinta on 2 400 euroa.
Omakoti- ja rivitaloasunnot ovat halvempia: pääkaupunkiseudulla keskihinta on 2 805 euroa, ja koko maan keskihinta on 1 370 euroa.
Tilanne vaikuttaa tulikuumalta erityisesti Kööpenhaminan ja Århusin seuduilla.
Nuorille tehdyssä ammatinvalintakyselyssä kiinteistövälittäjä oli noussut yhdeksi suosituimmista toiveammateista. Se johtunee siitä, että julkisuuden perusteella kiinteistövälittäminen on pikatie miljonääriksi: tanskalaiset aikakauslehdet esittelevät ahkerasti kiinteistövälittäjien hulppeita merenrantahuviloita.
Tanskan keskuspankki ja lukuisat muut asiantuntijat ovat viime kuukausina varoitelleet markkinoiden kuumentumisesta. Kukaan ei kuitenkaan ole vielä sanonut suoraan, että kysymys on kuplasta.
Kuplan voi määritellä tilanteeksi, jossa asuntojen hintoja ei voi enää selittää alhaisilla koroilla, tulojen kasvulla tai uusilla lainatyypeillä. Yhtenä asuntokuplan merkkinä pidetään sitä, että asuntoja ostetaan yleisesti sijoituskohteiksi.
Ekonomistit ovat jarrutelleet kuluttajien sijoitusintoa. Viestin mukaan asuntoa ei kannata pitää keinottelukohteena, jos siinä asuu.
Kööpenhamina. Maailmalla, ja erityisesti Britanniassa ja Yhdysvalloissa, on oltu jo pitkään huolissaan asuntojen hurjasta kallistumisesta, mahdollisesta kuplasta ja sen puhkeamisesta. Nyt kupla tuntuu pullistuvan Tanskassa.
Viime viikolla julkistettujen tilastojen mukaan asuntojen hinnat ovat nousseet Tanskassa vuodessa reilut 14 prosenttia. Kerrostaloasunnot ovat kallistuneet 19 prosenttia.
Asuntolainapankkien yhdistys Realkreditrådet on tilastoinut hintatietoja kymmenen vuotta, ja nousu oli suurin tähän saakka.
Hintojen nousu on ollut huiminta Kööpenhaminan seudulla: kerrostaloasuntojen hinnat nousivat vuodessa 25 prosenttia. Neliö kerrostaloasunnosta maksaa keskimäärin noin 3 300 euroa. Koko maan keskihinta on 2 400 euroa.
Omakoti- ja rivitaloasunnot ovat halvempia: pääkaupunkiseudulla keskihinta on 2 805 euroa, ja koko maan keskihinta on 1 370 euroa.
Tilanne vaikuttaa tulikuumalta erityisesti Kööpenhaminan ja Århusin seuduilla.
Nuorille tehdyssä ammatinvalintakyselyssä kiinteistövälittäjä oli noussut yhdeksi suosituimmista toiveammateista. Se johtunee siitä, että julkisuuden perusteella kiinteistövälittäminen on pikatie miljonääriksi: tanskalaiset aikakauslehdet esittelevät ahkerasti kiinteistövälittäjien hulppeita merenrantahuviloita.
Tanskan keskuspankki ja lukuisat muut asiantuntijat ovat viime kuukausina varoitelleet markkinoiden kuumentumisesta. Kukaan ei kuitenkaan ole vielä sanonut suoraan, että kysymys on kuplasta.
Kuplan voi määritellä tilanteeksi, jossa asuntojen hintoja ei voi enää selittää alhaisilla koroilla, tulojen kasvulla tai uusilla lainatyypeillä. Yhtenä asuntokuplan merkkinä pidetään sitä, että asuntoja ostetaan yleisesti sijoituskohteiksi.
Ekonomistit ovat jarrutelleet kuluttajien sijoitusintoa. Viestin mukaan asuntoa ei kannata pitää keinottelukohteena, jos siinä asuu.
Vastaukset 7
Vanhimmat
kyllä sijoitusmielessä niitä nyt ostetakaan vaan nuoret parit ensiasunnoiksi
Sijoittajilla on n. 350 000 vuokra-asuntoa.
-VVO
----------------------------------------
Suomessa tehtiin keväällä vuokra-asuntoselvitys. Sen mukaan maassamme on noin 750 000 vuokra-asuntoa. Näistä yli puolet on valtion lainoittamia ja vajaa puolet yksityisten omistamia vuokra-asuntoja.
Valtaosan yksityisistä vuokra-asunnoista omistavat yksityiset henkilöt, vain noin kolmannes niistä on vakuutusyhtiöiden, säätiöiden ja liikelaitosten omistuksessa.
Nyt ostavat myö sijoittajat. Selvästi osakemarkkinoiden huippuhetkien taannuttua alettiin sijoittaa asuntoihin. Monet ostivat lainalla, kuten esim. me. Saatiin kuitattua korot, yhtiövastike ja lyhennys vuokratulolla.
Meillä oli vain yksi asunto, jonka myimme jo viime vuonna. Vähän hätiköity päätös, tänä vuonna olisi tehnyt paremman tilin.
Kaverilla oli tälläisiä asuntoja kymmenkunta. Ostettu laman jälkimainingeissa halvalla. Kaveri tosin hätiköi ja myi jo 2003 omansa pois. Sai tosi kivan tienestin ja osti hulppean rantatontin, jota tosin nyt myy hintojen kivuttua kaksinkertaiseksi.
Tätä harrastavat arvatenkin monet. Mutta kun alat saamaan näitä vinkkejä taksikuskiltasi ja kampaajaltasi, on syytä panna kämpät äkkiä myyntiin.
Myytiin muuten juuri omakin talo. Saatiin 43% enemmän kuin mitä maksettiin. Nyt vuokralle ja rakentamaan omaa. Hinnoissa on niin paljon ilmaa, ettei valmista kannata ostaa.
Eli siis pelkät faktat perattuina:
Tanskassa ja erityisesti Köpiksen seudulla ovat asuntojen hinnat nousseet huomattavasti viimeisen vuoden aikana. Muuhan siinä jutussa oli pelkkää spekulaatiota.
Onko tämä kehitys meillä vielä edessä päin ?
Onko tämä kehitys meillä vielä edessä päin?
Katsos tämä
http://palvelut.etuovi.com/servlet/amulet?template=etuovi/keskinelio/kunta.txt&nro=049
tuolla nyt yrität kertoa ? Olisit linkittänyt sitten edes Tilastokeskuksen Q2 -raporttiin, niin olisi ollut edes hieman relevantimpi linkki.
kirjoittaja yrittää kertoa että hinnat ovat täällä härmässä asukastiheyteen nähden varsin korkealla. Talouselämä lehden mukaan tod.näk maailman korkeimmat.