Jos aviopuolisoilla on testamentissa ehto, että jos jompi kumpi menee naimisiin toisen puolison kuoltua, niin uusi puoliso ei peri ensimmäisen puolison omaisuudesta mitään lesken kuoltua. Kysynkin, voiko uusi puoliso saada tasinkoa, jos kuolleen puolison omaisuus on suurempi kuin uuden puolison ja kuolleen puolison omaisuus on peritty suuremmaksi osaksi ensimmäiseltä puolisolta, heillä oli ehto testamentissa. Avioliitot olivat lapsettomia.
Uusi avioliitto
testamentti
3520
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tässä voi olla sellainen tilanne, että ette kerro tarkkaan testamentin sisältöä. Yleensä tuollaisessa testametissa on määräys, että tulevalla puolisolla ei ole avioikeutta perittyyn omaisuuteen. Nyt näyttäisi siltä, että on vain estetty, että jäljelle jäänyt ei saa testamentata omaisuutta uudelle puolisolle.
Jos testametissa ei ole määräsystä, joka sulkee uuden puolison avio-oikeuden pois, niin silloin saatte normaalin tasingon.
Määräys kuului näin: Jos minä kuolen ennen puolisoani on koko omaisuuteni menevä täydellä ja rajattomalla omistusoikeudella puolisolleni. Tällä testamentilla määrättyyn omaisuuteen, sen sijalle tulevaan omaisuuteen taikka näiden tuottoon ei testamentin saajan aviopuolisolla ole avio-oikeutta.
Testaattoripuoliso A
Testaattorin puoliso (leski) B
Lesken uusi puoliso C
Jos testamentissa ei ollut muuta määräystä kuin kerrottu testamentin saajan uuden puolison (C) avio-oikeuden poissulkeva ehto, testaattorin (A)omaisuus siirtyy hänen kuoltuaan seuraavasti:
1. A:n kuoltua toimitetaan A:n ja B:n välillä omaisuuden ositus. Jos A oli varakkaampi puoliso, B saa A:lta tasinkoa niin paljon, että kumpaisenkin osuus on yhtä suuri eli puolet puolisoiden yhteenlasketusta nettovarallisuudesta.
2. Osituksessa täten muodostuva A:n jäämistö (AJ) siirtyy testamentin nojalla B:lle täydellä omistusoikeudella.
3. B:n solmittua avioliiton C:n kanssa ja sittemmin kuoltua, toimitetaan B:n ja C:n välillä omaisuuden erottelu ja ositus. Erottelussa erotetaan B:n osalle hänen A:lta perimänsä omaisuus (AJ), johon C:llä ei ole avio-oikeutta. Muu B:n ja C:n omaisuus ositetaan kuten kohdassa 1 on kerrottu. B:n osalle tässä osituksessa tuleva varallisuus sekä erottelussa eroteltu varallisuus (AJ) muodostavat yhdessä B:n jäämistön (BJ).
4. B:n jäämistöomaisuus (BJ) siirtyy perintönä kokonaisuudessaan omistusoikeudella B:n leskelle C:lle. C ei kuitenkaan saa testamentilla määrätä B:ltä perimästään omaisuudesta (BJ).
5. C:n kuoltua hänen pesässään toimitetaan jako B:n ja C:n ns. toissijaisten perillisten kesken. Pääsääntö on, että C:n pesä jakaantuu kumpaisenkin puolison sukulaisten kesken puoliksi. Tässä tapauksessa suhdelukuun vaikuttaa B:n perillisten eduksi se, että C:n pesään sisältyy A:lta peräisin oleva varallisuus (AJ), johon C:llä ei ollut avio-oikeutta. Jakosuhde ei siis ole 1:1, vaan (sen mukaan, miten suuri suhteellinen osuus pesän varoista oli lähtöisin A:n jäämistöstä) joku muu, vaikkapa 5:2.