Mitä minun tulisi tehdä? Olen niin puutunut odottamaan,että löytäisin jostain naisen joka rakastaisi minua. Naisen joka jakaisi kanssani unelmat. Naisen joka olisi kärsivällinen minun jatkuvalle kaipuulleni, naisen joka lohduttaisi minua kun ikävöin, naisen joka pitäisi minua sylissään kun olen surullinen.
Olen tehnyt kaiken sen mikä minun lesbona kuuluukin tehdä. Olen ulkona kaapista, minulla on lesboystäväni, mutta tunnen tärkeimmän puuttuvan. Onko totta, että olen niin vaikeasti lähestyttävä ihminen, että tulen sen takia viettämään elämäni ilman rakkautta? Vai onko jossain nainen jota tulen vielä rakastamaan polttavasti?
Olen tehnyt kaiken sen mikä minun lesbona kuuluukin tehdä. Olen ulkona kaapista, minulla on lesboystäväni, mutta tunnen tärkeimmän puuttuvan. Onko totta, että olen niin vaikeasti lähestyttävä ihminen, että tulen sen takia viettämään elämäni ilman rakkautta? Vai onko jossain nainen jota tulen vielä rakastamaan polttavasti?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ei ole naista. En ole kaapissa ja olen söpön näköinen, helposti lähestyttävä, tulen juttuun ihmisten (niin miesten kuin naistenkin) kanssa, olen mukavaksi haukuttu, normaalipainoinen, liikunnallinen. Eli kaiken pitäisi olla kunnossa muttei kuiteskaan ole. Yhtä puuttu ja sen myötä kaikki.
Baarit, netit, maikkarin textisivut on käyty läpi (ollut omia ilmoituksia ja olen vastaillut muiden), kujuilla ja turuilla ja toreilla olen pyörinyt, mutta yksin olen.
miksi kauniit, kivat ja tasapainoiset l-naiset ovat sinkkuja..
Ja sit taas kaikennäköisillä hörhöillä, esim. mulla, flaxi kyllä käy..
Tää on väärin - mutta onko elämä muutenkaan aina niin oikeudenmukaista ja järjellä selitettävää?
Itse olen nyt asunut 2,5 vuotta ulkomailla ja nyt palannut suomeen, jossa olen elänyt 20 vuotta. Olen ollut aina tietoinen pitäväni naisista.
Elämistyylini on samanlainen suomessa kuin ulkomaillakin, mutta kummatkin tyttöystäväni olen saanut ulkomailta hankittua.
En halua syyttää suomea, mutta en todellakaan usko löytäväni suomesta naista, vaikka kyllä sitä toivoisinkin.
Sitä samaa ihmettelen minäkin! Ihastun harvoin ja valitettavasti silloinkin väärään ihmiseen. Kaipaan ihmistä vierelleni joka haluaa jakaa kanssani elämän ilot ja surut. Jostain syystä ne ihmiset johon olen tutustunut haluvat pelata jotain sairaita pelejä johon vedetään sekä exsät että uudet tuttavuudet. Mistä ihan tavallinen lesbonainen löytää naisen joka haluaa oikeasti löytää rinnallensa tasavertaisen kumppanin?
lähestykää toisianne!
Milloim tavataan ?
kiva kun olette reippaina ja aktiivisna joka asiassa, mutta joskus toivoisi että se taso nousisi tuon navan yläpuolellekkin.
Hiirikokeissa ollaan todettu, että uskollisuus kulkee geeneissä. Pohtikaas gimulit menneitä sukupolvianne ja miettikääs millainen suhde teille sopii niinkuin sillä silmällä katsottuna.
Minä ainakin deittailen tän kesän leppoisasti, katsotaan sitten myöhemmin sitä vakiintumisasiaa, kun on erosta kulunut riittävästi aikaa ja oma elämä jälleen hallinnassa ja mielenrauhaakin olemassa.
Oon jo vanha ja eronnu viimeisestä miessuhteestani kaks vuotta sitten ja nyt ollu yksin ku ei oo kohalle sattunu sitä oikeeta!? Tarviisin toisen ihmisen läheisyyttä ja hellyyttä ym. Miehistä sais kyllä seksiseuraa, mut en halua sellaista. No odottelen vaan jos vielä joskus...