Miksi maaseudun pitäisi pysyä tiheästi asuttuna?
Nykyaikaisilla koneilla viljelijäperhe pystyy hoitamaan tuotantosuunnasta riippuen 300-1000ha tilaa. Ääripäät ilmeisesti maito- ja metsätilat.
Maitotilahan hyödyntää tehokkaasti suomalaisen peltohehtaarin, metsäpuolella taas kombikoneella pystyy yksi mies hakkaamaan 1/2 kylää talven aikana nurin.
Mutta siis kysymykseen, jos elinkelpoisia tiloja vaikka 3-5 km välein, (ihan tavallinen matka pohjoissuomessa) niin kyllä ne lapset sieltä kouluun saadaan ja posti perille. Illalla töiten jälkeen ajetaan kaupungissakin helposti kymmeniä kilometrejä kirjastoon tai mieluiseen uimahalliin. Ja eikö tilalla pidä olla tänä päivänä joka tapauksessa maasturi, joten ei sen tieverkon tarvii niin viimesen päälle hoidettu olla. Paremminhan se pysyy kunnossa kun ei ole käyttöä.
Mielummin minä katson menestyvää ja hoidettua maatilaa harvakseltaan, kuin 200m välein olevia rappiotiloja. No tiedän kyllä, että osassa niissä mökeissä asuu mummoja ja pappoja. Aikanaan ovat pitkää pvää tehneet, joten heillä kait eettinen "oikeus" asua mökeissään. Mutta maat ympäriltä pitäisi saada jotenkin, aktiiviviljelijöiden käyttöön. Siinä voisi olla ohjaavana keinona joku maavero, pienille maatilkuille.
Nykyaikaisilla koneilla viljelijäperhe pystyy hoitamaan tuotantosuunnasta riippuen 300-1000ha tilaa. Ääripäät ilmeisesti maito- ja metsätilat.
Maitotilahan hyödyntää tehokkaasti suomalaisen peltohehtaarin, metsäpuolella taas kombikoneella pystyy yksi mies hakkaamaan 1/2 kylää talven aikana nurin.
Mutta siis kysymykseen, jos elinkelpoisia tiloja vaikka 3-5 km välein, (ihan tavallinen matka pohjoissuomessa) niin kyllä ne lapset sieltä kouluun saadaan ja posti perille. Illalla töiten jälkeen ajetaan kaupungissakin helposti kymmeniä kilometrejä kirjastoon tai mieluiseen uimahalliin. Ja eikö tilalla pidä olla tänä päivänä joka tapauksessa maasturi, joten ei sen tieverkon tarvii niin viimesen päälle hoidettu olla. Paremminhan se pysyy kunnossa kun ei ole käyttöä.
Mielummin minä katson menestyvää ja hoidettua maatilaa harvakseltaan, kuin 200m välein olevia rappiotiloja. No tiedän kyllä, että osassa niissä mökeissä asuu mummoja ja pappoja. Aikanaan ovat pitkää pvää tehneet, joten heillä kait eettinen "oikeus" asua mökeissään. Mutta maat ympäriltä pitäisi saada jotenkin, aktiiviviljelijöiden käyttöön. Siinä voisi olla ohjaavana keinona joku maavero, pienille maatilkuille.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Miten tiheässä luulet tilojen olevan etelä-suomesaa?
Pohjois-suomessa 5 km et pääse vielä yhtään mihinkään.Pikkupoikahan puheittesi perusteella tunnut muutenkin olevan.
Et taida älylliseen keskusteluun pystyä, joten tulevaisuutesi ei todennäköisesti ole maaseudulla. Sovit paremmin tehtaaseen töihin:)
Mutta tieverkon pituus, korjattuna moottoriteillä jne. jaettuna tilojen määrällä antaa melko tarkasti mainitsemani matkan.
Minä pystyn aina perustelemaan väittämäni tosiasioilla, opiskelen sitä varten. Tulevaisuudessa teen myös päätöksiä, sinuakin koskevia:)
Hienoa, että asialliseti pohdit maatalousasioista!
Otetaanpa faktat esiin.
Vuoden 2003 lopussa yleisten teiden pituus oli 78
197 kilometriä, joista valtateitä 8 572 kilometriä, kantateitä 4 686 kilometriä, muita maanteitä 28
473 kilometriä ja paikallisteitä 36
466 kilometriä. Kestopäällystettyjä teitä oli 18
108 kilometriä. Jokaista suomalaista kohden on keskimäärin 15 metriä yleistä tietä. Tieomaisuuden arvo on noin 15 miljardia euroa.
http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2004/20040017
Toiminnassa olevia maatiloja on "tunnetusti" noin 70 000. Taitaa tulla noin 1 km/tila, vaikka valtateiden varsia ei lasketa. "Hieman" heittää "laskemastasi" arviosta 200 m... Joku voisi piruilla jo aika pahasti , varsinkin kun itseäsi kehuskelet noin kovasti. No, saattuuhan sitä.... Turha omakehu -ainakin noin raskaan virheen jälkeen- ei vaan anna aina kovinkaan miellyttävää kuvaa esittäjästään? Vai mitä? Ja toisaalta juuri nyt syyllistyn toiseen syntiin, toisen keskustelijan mollaamiseen... ;-))
Pääasiaan. Tehokkuuta peräät suomalaiseen maatalouteen. Olet varmaan käynyt Jenkkilässä preerioilla, kun vertailukohdan haet sieltä?
Jospa ensimmäiseksi verrattaisiin Suomen maataloutta EU-15:n sisällä. Suomen tilojen keskipeltopinta-ala on noin 32 ha. jatkossa kasvaa muutamassa vuodessa yli 40 ha:n. EU:n keskiarvo on noin 20. Englannissa ovat suurimmat tilat, noin 70 ha. "Tehokkaat" Ranska, Saksa, Tanska, Luxenburg ovat noin 40-50 ha, Hollanti noin 20, Välimeren maissa sitten pieninpiä tiloja, mm Italiassa n 7 ha. Uusista maista en rupea lukemia etsimään, mutta Puolassa taitaa olla TÄLLÄ hetkellä noin 5 ha/tila? Aika hyvin pärjäämme EU.ssa, vai mitä?
Nurmirehun tuotannossa ry/ha pärjäämme kanssa kohtuullisen hyvin, viljasadot jäävät sitten selvästi pienimmiksi.
EN tiedä oikein, millä lailla kaikissa EU-maissa hoidetaan tuota "työkonepuolta". MM. Saksassa taitaa toimia maatalouskonevuokrausfirmoja? Mikä lie urakoinnin osuudet eri maissa?
Lyhyt kasvukauden pituus, vaihtelevat sääolot ja pienet peltolohkot rajoittavat todella suurien urakointikoneiden käyttöä. ( no, isäntien asenteet kanssa ) Ainakin sadonkorjuussa. EI ole niitä usean sadan hehtaarin yhtenäisiä lohkoja. On tullut jo esille, että hyvän 1. säilörehusadon korjaamiseem on aikaa noin viikko. Toista voi tehdä sitten jo useamman viikon aikana. Näyttelyissä on kyllä esillä megavehkeitä, mutta ei niitä niin kauhean paljon vielä ole käytössä, mutta lisääntymään päin.
Tuo 300 ha:n maitotilan hoito ( esim 200 lehmää) normaalin viljelijäperheen voimin tuskin on mahdollista. Se tarvitsisi jo 3-4 robottia, mutta siinä vaiheessa tehokas 2x 10 lypsyasema pari palkattua lypsäjää alkaa olla jo kustannustehokkaampi (?). Ainakin Englannissa noin toimivat. Kävin viime talvena tutustumassa... Koneet näyttivät olevan tilan omia. Ei puimuritkaan olleet mitään hirveitä megoja, jollain 4-5 metrin pöydillä varustettuja. Sadonkorjuuaikaa on syyskesällä enemmän.
Enkä kyllä rupeasi hoitamaan 1000 hehtaarin metsätilaakaan yksin huippukuntoisenakaan, kuten esität. Se meinaisi käytännössä noin 15 ha istusta vuodessa, 50 hehtaarin taimikonhoitoa, 15- 20 ha päätehakkuuta "jälkityö" uudistamista varten, noin 50-70 ha harvennushakkuuta lähikuljetukset koneiden huollot tieverkon kunnostus yms päälle. Hakkuut menisivät kyllä helposti sopivalla Ponssella...
Mutta jatka vaan jutustelua!
Työtehoseuran julkaisut voisivat olla Sulle sopivaa luettavaa? Tehokkuutta oikeati lisää?
http://www.tts.fi/maatalous/index.html
Heh, haluat ilmeisesti provosoida ja haastaa "tyhmät maalaiset" kanssasi väittelyyn.
Siis tiheästi asuttuna. Maaseutu ei ole tiheästi asuttuna ollut enää aikoihin. Osa Suomea, suuri osa, on jo pimeänä. Jos siellä olisi tiloja, maat olisivat asutun näköisiä, mutta jos viitsit hiukan matkustella, huomaat, että maaseutu on nyt ikävännäköistä risupuskikkoa. Tämän ja monen muunkin asian takia olisi ollut hyvä asia, jos mahdollisimman moni tila olisi voinut jatkaa, varsinkin sellaisilla seuduilla, missä ei ole oikein mitään muuta vaihtoehtoa. Ei ole teollisuutta, ei muitakaan työpaikkoja, ei palveluja...
No, sinne kasvukeskuksiin ovat tulleet nuoret ryyppäämään, juurettomat.
Tuota noin. Maat aktiiviviljelijöiden käyttöön. Heh heh. Kova urakka tulee niille aktiiviviljelijöille jotka joutuvat homman hoitamaan. Kuinka monta viljelijää arvelet jäävän jos katsot tätä nykyistä lopettamisvauhtia. Koska teet tilastoja, sinulla on varmasti lukuja.
Olet hupiveikko.
Nämä pikkupojat ovat idealisteja ja luulevat olevansa jollainlailla maailmannapoja.Niskalaukaus parantaisi vaivan melko kivuttomasti.
Maalaiset eivät ole tyhmiä, toki heitäkin joukkoon mahtuu. Hyvä esimerkki on nämä 1-2 lauseen kirjoittajat:) No he viettävät aikaansa todennäköisesti tuolla kuvallisen informaatio tulvan osastolla. Joten heihin ei kannata enempää kiinnittää huomiota.
Kirjoituksellani yritän lähinnä tuoda esille asian myönteisiä puolia. Mielestäni muutos kuuluu elämään, enpä usko että kukaan haluaisi oikeasti elää "kultaista 20-lukua". Tai mukavaa se on kun jotain suomielokuvaa katsoo, vinttikaivo pihassa jne.
Nykyisin kuitenkin tahdotaan, että jos jalka menee poikki se kipsataan. Ennen taisi olla tavallisella ihmisellä matka vaivaistaloon jos työkyky menetettiin. Sydänkohtaus aiheutti kuoleman, nyt paikalle lentää pelastushelikopteri.
Tämä kaikki maksaa, mukavaa se tietysti olisi, jos 10-lehmän maidolla voisi elättää perheen. Silloinhan se toiveesi "Tämän ja monen muunkin asian takia olisi ollut hyvä asia, jos mahdollisimman moni tila olisi voinut jatkaa..."
olisi voinut toteutua.
Mutta eihän maatalous voi olla maisemanhoitoa. Kun tilakokoa tarpeeksi kasvatetaan, alkaa homma toimia. Eihän kaupungissakaan ole joka korttelissa pankkia/kauppaa/leipomoa. Yritys vaatii menestyäkseen riittävän asiakasmäärän.
Maatila taas riittävän pinta-alan. Mikä on riittävä pinta-ala, riippuu taas täysin tuotantosuunnasta. Metsää pitää olla satoja ha, toisella taas voi olla vaikka 0,5ha ratsastusmaneesi.
Mielikuvitusta peliin arvoisat maalaiset. Aijon ylentää itseni myös maalaiseksi jonain päivänä, tämä kaupunkilaisen asema on vain tämmöinen välivaihe. Ensimmäiset 16 vuotta menikin kesät Valmettia ajaessa. No se oli tämmönen loppukevennys:)
Ei kyllä anna kovin hyvää kuvaa maalaisista jos heti ollaan ehdottamassa niskalaukausta tai leimataan pikkupojaksi/idealistiksi. Kyllä ajatuksia pitää saada esittää.
T: 16 vuotta jontikkaa ajanut idealisti.
Hiukan otan vielä kantaa tuohon muutos-ajatukseesi. Ensinnäkin, vaikka millä mittarilla mitataan, niin kyllä maaseudulla on tapahtunut valtavaa muutosta. Ei voi sanoa mitenkään, että elettäisiin 20-luvun tyyliin tai että edes joku haluaisi sellaista.
Päinvastoin, muutos on ollut minusta rajua, jopa liiankin rajua..tai siis, mikä on hyvää, mikä huonoa...sitä voi ulkopuolinen spekuloida. Tilakoko on kasvanut valtavasti. Tiloja on yhä harvemmassa, viljelemättömiä peltoja joka puolella, ryteikköä...Tutkimus ja tekniikka on ihan huippua. Onko se vienyt hyvään vai huonoon, se on eri juttu.
Niin, että tässä asiassa sinä nyt olet väärässä. Miten voit ajatella, että maaseudulla ei ole tapahtunut muutosta?
Kun tilakokoa kasvatetaan, alkaa homma toimia, sinä kirjoitit. No, teoriassa tietysti, mutta käytännössä asiat eivät mene näin yksinkertaisesti.
Vaikka meillä on apuna huipputiede ja tutkimus ja teknologia, niin perusjutut pysyvät melkolailla samoina. Maata pitää viljellä, siis tarkoitan maaperää pitää osata hoitaa. Eläimiä on hoidettava säännöllisesti ja huolellisesti ja sitouduttava siihen. On mietittävä, mikä on moraalisesti ja inhimillisesti oikein. Kuinka paljon ja millä konsteilla maaperästä otetaan uusia huippusatoja? Mitä eläimet kestävät? Joka tapauksessa, äärirajoilla mennään jo nyt. Kovasti pitäisi aiheesta keskustella ääneen.
Niin, että tämä väite, että maaseudulla oltaisiin jotenkin jälkeenjääneitä tai vastustettaisiin kehitystä tai oltaisiin tehottomia, on hiukan tuulesta temmattu ja vähän sellaista stereotypiaa...tosin tietenkin maallekin mahtuu monenlaista väkeä, kuten kaupunkeihin, ja varmasti muuallakin maailmassa maaseuduilta löytyy maltillisia ihmisiä, jotka sitten ulkopuolisista näyttävät vanhoillisilta.
Maataloudessa ei oikeastaan voi sillä tavalla tehdä yhtäkkisiä, radikaaleja päätöksiä. Pitää aina ottaa huomioon ihmisten jaksaminen, eläinten hyvinvointi, säät, kiviset peltotilkut...ja nykyään tietysti aina nämä jatkuvasti muuttuvat säädökset ja byrokratia.
Niin, ja vielä siitä 1000 ha:n tilasta. Asun sellaisella paikkakunnalla jossa ei taida löytyä yhtään 10 ha:n yhtenäistä lohkoa kenenkään mailta. Tähän tietysti vastataan, että sellaisilla seuduilla ei tarvitsisi maata viljellä ollenkaan. Eli keskustelu menee päättömäksi.
Eikö kuitenkin olisi hyvä asia monelta kantilta, että ruoka tuotettaisiin mahdollisimman lähellä kuluttajaa?
Joo tässähän tilakoon kasvussa palataan vain takas 30-luvulle jolloin suomessa oli paljon isoja tiloja, tilakok pirstaloitui sodan jälkeen jolloin piti asuttaa 400 tuhatta karjalaista ja rintamamiestä ympäri suomea, silloin isoja tiloja pilkottiin paljon.
Jo ne kaupungissa vietetyt vuodet ovat saaneet muutoksia aivokuoresi alla. Hulluuttaan ja ahneuttaan ihminen ulosmittaa työkykynsä ja lopulta menettää työkykynsä. Kyllä pienviljelijävaltainen maanviljely on tulevaisuutta. Teollisessa tuotanto on suurpiirteistä ja laajaperäistyminen tarkoittaa yhtä kuin tuotteiden laadun aleneminen. Jo nyt ainakin karjatilalliset fuskaavat mm ympäristöasioissa. Olen sitä mieltä, että monissa muissa ammateissa arvo-osaaminen ja ammattietiikka on aivan eriluokkaa kuin suurimimmalla osalla viljelijöistä. On hulluutta tavoitella ministerin tulotasoa ilman koulutusta ja vielä yhteikunnan rahoituksella. Maanviljelijän pitää tuntea vähintään biologian, kemian ja fysiikan perusteet, eikä ekonomiset taidotkaan olisi pahitteeksi. Tämän luokittelun perusteella ammattikunta ja sen professionaalisuus rakentuisi uudella tavalla. Tulkevaisuudessa tilanhoitajina eivät pärjää yhteiskunnan apua vailla oevat laiskansutjakat miehenpötkyt vaan ammattikunnan pitää rakentua vahvan osaamisen ja ammatillisuuden pohjalle.
Lueskelin tämän keskustelun kulkua ja haluaisin kommentoida tilakoon kasvattamisen ongelmista.Ensiksikin, otan esimerkiksi maitotilan, koska luulen niistä jotain tietäväni.Tarvitaan runsaasti peltoalaa, jota ei välttämättä ole saatavilla, jos siinä 5km päässä on jo sellainen 150 lehmän karja.Vuokramaat alkavat olla kortilla ja jos niitä saa, ovat pirun kaukana.sitten tulee tämä lannanlevitytsongelma, joka ei olekkaan kovin pieni urakka.muistaakseni nimimerkki ria kirjoitti näistä ympäristöongelmista ja on totta ,että jos lähellä on vesistöä se kuormittuu.Varsinkin jos sen ympärillä on useampi suuri tila, vaikka levitys tapahtuisikin säädösten mukaan.Suuruudella on ongelmansa.Senverran olen ollut suurilla tiloilla töissä,että kyllä siinä tilanväeltä vaaditaan myös jaksamista ja hyvää terveyttä, jotta ne kaikki työt tulee hoidettua ajallaan ja asiallisesti.Paperityöt vie yllättävästi aikaa ja pelkkä Eu asioiden seuraaminen ja ajan hermolla pysyminen on aikaavievää puuhaa,tämä kuitenkin vielä pikkujuttu, mutta erittäin tärkeä.joo..
Niistä teiden kunnoista ja maastureista..Kuten tiedämme, maaseudulla elää myös sitä ikääntynyttä,pitkää päivää tehnyttä ikäihmistä,jotka tarvitsevat päivittäin apua.Kotipalvelulla en ole vielä nähnyt niitä maastureita..he he
tekstejäsi. Kaksi asiaa joiden puuttuminen on kiinnittänyt huomioni, on ympäristökysymykset ja poliittinen päätösvalta.
Isot eläin määrät ovat aina rasite ympäristölleen, hoitipa asian kuinka perin tahansa. Luonto itse eliminoi sellaiset aina pois jollakin vitsauksella.
Yksityinen maanomistus on ollut kautta aikojen valtioiden päätäntävaltaa kayttävien "kiusa". Se on tavalla taikka toisella pitänyt saada "valjastettua".
Eli se mitä tahdon sanoa on, ettei luonto voi koskaan toimia markkinatalouden ehdoilla. Raja tulee vastaan yllättävän nopeasti. Hullunlehmän tauti oli jo varoitus, niin kuin on myös lintuinfluenssa. Ja se, ettei polittinen eliitti tule koskaan päästämään maataloutta kynsistään, se olisi liian suuri uhka.
Oli vaan ihmisen aiheuttama epidemia kun Keski-Euroopassa alettiin käyttämään lihaluujauhoa lehmien ruokinnassa. Sinänsä toi tauti eli BSE perinnöllisenä on olemassa jo osassa eläinkantaa mutta lihaluujauho altisti myös terveet yksilöt sille josta sitten aiheutui Britanniassa hallitsematon epidemia.
eli taustalla oli ahne markkinatalous.
Samoin kuin muinoiset puheet Suur-Suomesta hulluutta edustavia ovat puheet suurtuotannosta.Hulluuttaan ja ahneuttaan ihminen ulosmittaa työkykynsä ja lopulta menettää työkykynsä. Kyllä pienviljelijävaltainen maanviljely ja karjatalous on todellinen mahdollisuus tulevaisuudessakin. Teollisessa tuotanto on suurpiirteistä ja kuten sanoit uhkaa ympäristöä. Tuotantopolitikkan ja liian suuren yksikkökoon aiaheuttama tuotannon laajaperäistyminen tarkoittaa samaa kuin työmotivaation ja tuotteiden laadun aleneminen. Jo nyt ainakin karjatilalliset fuskaavat mm ympäristöasioissa. Olen sitä mieltä, että monissa muissa ammateissa arvo-osaaminen ja ammattietiikka on aivan eriluokkaa kuin suurimimmalla osalla viljelijöistä. On hulluutta tavoitella ministerin tulotasoa ilman koulutusta ja vielä yhteikunnan rahoituksella. Maanviljelijän pitää tuntea vähintään biologian, kemian ja fysiikan perusteet, eikä ekonomiset taidotkaan olisi pahitteeksi. Tämän luokittelun perusteella ammattikunta ja sen professionaalisuus rakentuisi uudella tavalla. Tulevaisuudessa tilanhoitajina eivät pärjää yhteiskunnan apua vailla oevat laiskansutjakat miehenpötkyt vaan ammattikunnan pitää rakentua vahvan osaamisen ja ammatillisuuden pohjalle.
onneksi on vielä ammattitaitoisten käsissä suomalainen ruuantuotanto. Hauskaa seurattavaa kun nämä "koulutetut" alkaa tilapitonsa ei oikein tahdo edes viljanviljely sujua, kaikkein surkeimmat viljelykset, oppii ne sitten ajan kanssa kantapään kautta tuonkin yksinkertaisen homman.
aika pitkälti samaa mieltä kanssasi. Tämä nykyinen tukipolitiika tuntuisi vaan ajavan ahtaimmalle ne, ketä ei tarvitsisi ahdistella yhtään. Ne kenelläkä ammattitaito ja järki toimii, huomaavat tilanteen toivottomuuden ja lopettavat.
ojaan kaada...mutta siinä olet oikeassa, että vahva käytännön kokemuskin tähän ammattiin tarvitaan. Hankalampi on teoriassa tehdä käytännön töitä:)
Täällä ruohonjuuritasolla on vaan mennyt homma siihen malliin että näitä kaikenkarvaisia neuvvojia alkaa olla riesaksi asti, koulua käyneet mutta se käytönnön osaaminen ja sen teorian soveltaminen käytäntöön onkin sitten toinen juttu, ei tuolla sontatalikon varressa auta yhtään vaikka olis miten hieno titteli.
Käynnistä uutta juttua, luen mielelläni.
ystävällisistä sanoistasi:)
Kukas se pitää huolta kuntaloudesta?
Ajatus olis hyvä jpos nämä suurtilalliset tulis toimeen omillaan ja ilman orjatyövoimaa.
miksi kaupunkilaisilla on niin löysää paperi työläiset ja muut paskamahat ruikuttaa ottakaa mallia tehotuotantomaista mallia jossa ajetaan työläiset loppuun ja johtohenkilöillä sitä löysää vasta onkin kultaisia kädenpuristuksia jaetaan ym.
toivottavasti minulla on jatkossa yli 300ha karjatila hoidossa ettei tarvitse tulla saneeraamaan yrityksistä löysiä pois niin saatte jatkaa säälittävää velttoiluanne ja ihmetellä miksi työt katoaa aasiaan.
Sinunkin työurasi saataa jäädä lyhyeksi. Niin minäkin pinenä kuvittelin nostavani rivoista vaikka maapallon ilmaan. Ihmisen nuoruus ja paras vire katoaa hetkessä. Yliviritetty ihminen on kuin kilpaurheilija, yhtä vamma-altis ja ura muutenkin on lyhyt. Meinaan on sitä yritetty. Alle kakskymmpisenä (17_22) välillä sivuhommina lastattiin puuta junanvaunuihin traktorilla ja pokarapelillä, pahimmillaan viisi vaunua päivässä, eli n. 200 kuutiometriä päivässä. siinä taitas olla mittaria nykyjamboillekin.
Sää elvistelet sillä että olet pystynyt noin huonoihin lukemiin miestentöissä...Ei vittu olet sää kova jätkä!!!!!!!!
vittu ei ole kuin viiden lapsen äidillä ja ellet ole osallisena asiaan niin pitäisi harkita tarkkaan ko sanan käyttöä:)))
En elvistele, totean vain. Sinusta ei ainakaan ole semmoseen työhön . Ilmoittaudu jos on asiaa!