Kesä alkaa olla viimein lopuillaan. Viimeisten kertunlaulujen loppua tervetulleempi merkki syksystä on päiväpetolintujen poikueiden ilmaantuminen taivaalle. Tänään muutaman tunnin maaseutuajelu sopiville staijipaikoille pysähdellen soi havaintoja kuudesta eri haukkalajista, kuutisentoista yksilöä kaikkiaan.
Poikueiden laskeskelu ja niistä eteenpäin ilmottaminen on myös linnustonseurannan ja sen myötä suojelun kannalta tärkeää puuhaa, vaikkakin se näkökulma tuntuu olevan lintuharrastuksessa silmälläpidettävä tai vaarantunut. Toki staijatessa voi myös rari osua kohdalle. Muuten olen sitä mieltä, että sorsastus tulisi hävittää.
Poikueiden laskeskelu ja niistä eteenpäin ilmottaminen on myös linnustonseurannan ja sen myötä suojelun kannalta tärkeää puuhaa, vaikkakin se näkökulma tuntuu olevan lintuharrastuksessa silmälläpidettävä tai vaarantunut. Toki staijatessa voi myös rari osua kohdalle. Muuten olen sitä mieltä, että sorsastus tulisi hävittää.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Olet aivan oikeassa. Nykyään kirjaan havikseen kaikki havainnot. Ennen kun tuli laitettua vain ne reissun mielenkiintoisimmat. Nykyään monet lajit taantuneet pahasti. Esimerkiksi peltosirkku oli aikanaan niin tuttu näky pellon kulmalla ettei siitä viitsinyt havikseen laittaa mainintaa. tänä kesänä olen tavannut vain muutamia yksilöitä. Pesimälintulaskennoissa olen mukana, tosin kierrän reittini vain 2 vuoden välein. mielenkiintoista seurata vaihtelua isommalla aikajanalla. Nämä rarit tulee jos on tullakseen. niiden etsiminen ei saa olla harrastuksen lähtökohta vaan se mukava lisä reissun päälle, josta toivonmukaan muutama tuttu harrastaja pääsee myös nauttimaan.. Pedoilla tuntuu tosiaan tänä vuonna olleen huiman hyvä pesimätulos. myyriäkin on maastossa edelleen sankoin joukoin..
Muuten ok mutta aivan turha toivoa että sorsastus loppuisi,sehän kuuluu suomalaiseen kulttuuriin. Itsekin seuraan luontoa,en sorsasta,jokuhan vois sulle sanoa et heitä se kaukoputki jo hevon kuuseen,ei saa enää bongata
mutta varmaan tyhmempikin tajuaa että kaukoputkella katsotaan lintuja, ei tapeta niitä?
siis ei sillä etteikö välillä tekisi mieleni heittää putkella vesilintua=)
Suomen metsästyslainsäädäntö jumittaa kivikaudella. Suurin ongelma on sorsien metsästys iltalennolta. Vuosikymmeniä harrastaneelle kenttäornillekin voi tuottaa tuskaa määrittää eklipsipukuinen harmaasorsa sinisorsaparvesta syysmuuton aikaan iltahämärässä (ellei jopa mahdotonta) . Miten lienee suomalaisten metsästäjien laita..? Toki kaksi viikkoa sitten korttinsa arpajaisissa voittanut 15 vee pojannassikka pystyy määrittämään rauhoitetun rauhoittamattomasta. Toinen ongelma on muutamien harvalukuisten lajien metsästys. Esimerkiksi suomen pesivä mustalintukanta ei kestä verotusta, vaikka laji onkin runsaslukuinen läpimuuttaja maassamme. Silti lajia metsästetään.. Toinen hämmästystä herättävä riistalintu on heinätavi.. itse olen kohdannut lajin alle kymmenen kertaa 15 vuoden aikana, ja silti laji on metsästettävien listalla. Sama pätee harvalukuiseen lapasotkaan. Suomalaiset metsästäjät eivät edes tiedä mitä ampuvat. Olen useaan otteeseen nähnyt kun suuri metsästäjä on ampunut tukka tai isokoskelon ja soutanut paikalle, huomattuaan linnun olevan koskelon, heittänyt kaislikkoon piiloon. Hutkitaan ennenkuin tutkitaan.. paska homma mutta minkäs voit
Ilmeisesti jemeniläisten tapa ympärileikata pienet tytöt on ihan ok, sehän kuuluu sikäläiseen kulttuuriin.
Sorsastuksen harmillisuudesta ehtikin KukkaisVoima jo laatia hyvän tiivistyksen.