Meille syntyy joulukuussa vauva ja olen miettinyt että tuleeko hänelle automaattisesti minun sukunimeni koska emme ole edes avoliitossakaan? Minä en kuulu kirkkoon mutta lapsen isä kuuluu. Pitääkö minun liittyä kirkkoon että saan papin ristimään lapseni vai riittääkö että mieheni kuuluu? Mitenkäs saamme lapsellemme mieheni sukunimen ilman että menemme naimisiin?
kirkkoon kuuluminen
annukka
71203
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
jonkin aikaa lapsesi syntymän jälkeen saat lastenvalvojalta kirjee, jossa hän pyytää sinua ja lapsen isää tulemaan isyyden tutkintaan.
siellä kysellään kaikenlaista seurustelun kestosta jne. ja jos kumpikaan (lapsen äiti eikä isä) kiistä vanhemmuuttaan on juttu koko lailla sillä selvä. ihan lopuksi lastenvalvoja kysyy lapsen huoltajuudesta, joka voidaan sopia yhteishuoltajuudeksi.
kun isä on tunnustanut lapsen omakseen ja huoltajuudesta on sovittu, päätetään myös lapsen sukunimestä. automaattisesti avoliitossa ja seurustelusuhteessa lapsi saa äitinsä sukunimen ja seuraa äitinsä uskontoa. lastenvalvojan luona voidaan kuitenkin sopia, että lapsi saa isänsä sukunimen.
lapsi voi saada isyydentunnustuksen jälkeen myös pyhän kasteen, jos isä kuuluu kirkkoon.
pari viikkoa isyyden tutkinnan jälkeen tulee postissa kotiin käräjäoikeuden päätös isyydestä. ja jos kumpikaan ei ole isyyttä kiistänyt, on käräjäoikeudenkin päätös yleensä puoltava. päätöksen kera mennään maistraattiin tai kirkkoherranvirastoon tai molempiin ja lapsi voi saada nimen.
jos lapsi saa äidin sukunimen, voidaan nimen rekisteröiminen tehdä jo ennen isyys tutkintaakin ja sukunimen voi muuttaa vielä nimen rekisteröimisen jälkeenkin, kun isyyden tunnustus on vahvistettu.
mutta en suosittele yhteishuoltajuutta.
eli miksi et suosittele yht.huoltajuutta?teidän tilanteessa vai yleensä?
lastenvalvojalla sovitaan myös kumman luona lapsi asuu ja todella onko toisen vai molempien yhteishuollossa. samalla määritellään lapsen elatus jos vanhemmat ei asu yhdessä ja tarvittaessa silloinkin jos eivät naimisissa.
yhteishuollosta on monella ollut harmia kun toiselta joutuu kysymään suostumusta kaikkeen lasta koskevaan. esim passia et saa lapselle ilman toisen lupaa etkä voi matkustaa ulkomaille. myös monet ihan arkipäiväisetkin asiat saattavat vaatia yhteispäätöksiä mm kouluasioissa sellaisia jne. monilla yhteishuolto sujuu ongelmitta, mutta mahdollisuus tehdä kiusaa on joskus liian suuri! jos käytännössä hoidat lapsen ja hänen asiansa on helpompaa olla ainoa huoltaja joka ei siis vaikuta muuten lapsen ja isän suhteeseen. moni ymmärtää että yhteishuolto velvoittaa isää enemmän, mutta näin ei ole.
Ei se isyyden tunnustus automaattisesti takaa että joudutaan lapsi tällöin myös kastamaan. Vain jos isä saa myöskin yhteishuoltajuuden, voidaan tätä harkita. Jos siis äiti on tässä se joka ei kuulu kirkkoon, ja on ainoa huoltaja, ei lasta tällöin kasteta.
Entisen uskonnonvapauslain mukaan lapsen uskonnollinen asema määräytyi automaattisesti huoltajien uskonnollisen aseman mukaan. Uusi uskonnonvapauslaki on tässä suhteessa neutraali. Nyt säädetään ainoastaan siitä, ketkä päättävät lapsen uskonnollisesta asemasta. Uuden lain mukaan huoltajat yhdessä päättävät alaikäisen lapsen uskonnollisesta asemasta eli he päättävät siitä, jos lapsi halutaan liittää kirkon jäseneksi tai erottaa kirkon jäsenyydestä. Tästä pääsäännöstä on kolme poikkeusta:
Poikkeus 1: Alle yhden vuoden ikäisen lapsen liittämisestä ensimmäistä kertaa jonkin uskonnollisen yhdyskunnan jäseneksi voi huoltajana toimiva äiti päättää yksinkin.
Jos lapsi ei aikaisemmin ole ollut minkään muun uskonnollisen yhdyskunnan jäsen, lapsen huoltajana toimiva äiti voi yksin päättää, että alle yksivuotias lapsi kastetaan ja otetaan seurakunnan jäseneksi.
Muista alle yksivuotiaan lapsen uskonnollisen aseman muutoksista päättävät lapsen huoltajat yhdessä. Jos esimerkiksi lapsi, jonka huoltajina ovat äiti ja isä, on kahden kuukauden ikäisenä äidin yksinomaisella päätöksellä kastettu ja otettu seurakunnan jäseneksi, ei äiti voi yksin erottaa lasta kirkosta lapsen ollessa esimerkiksi kymmenen kuukauden ikäinen; erottaminen edellyttää lapsen molempien huoltajien päätöstä asiasta.
Miksi lapsi pitäisi kastaa, antakaa hänelle itse mahdollisuus valita sitten isompana jos todella haluaa kuulua kirkkoon.