terve
eli tämä kysymys osoitetaan suoraan *Nillalle=), meidän ötökkäeripertille..ellei kukaan muu tiedä mikä on kyseessä!?
Eli pihassani on aina välillä lennellyt näitä keisarinviittoja. Nehän taitavat olla vaellusperhosia että eivät talvehdi täällä??.. no jokatapauksessa, tänä vuonna pihassani on pyörinyt kaksi keisarinviittaa, jotka ovat normaalista poiketen harmaan/hopeansävyisiä, eivät siis ruskeita kuten normaalisti,onko kyseessä jokin alalaji? en ole näihin aikaisemmin törmännyt. Näitä "norm." värisiäkin olen muutaman jo yhyttänyt..
eli tämä kysymys osoitetaan suoraan *Nillalle=), meidän ötökkäeripertille..ellei kukaan muu tiedä mikä on kyseessä!?
Eli pihassani on aina välillä lennellyt näitä keisarinviittoja. Nehän taitavat olla vaellusperhosia että eivät talvehdi täällä??.. no jokatapauksessa, tänä vuonna pihassani on pyörinyt kaksi keisarinviittaa, jotka ovat normaalista poiketen harmaan/hopeansävyisiä, eivät siis ruskeita kuten normaalisti,onko kyseessä jokin alalaji? en ole näihin aikaisemmin törmännyt. Näitä "norm." värisiäkin olen muutaman jo yhyttänyt..
Vastaukset 5
Vanhimmat
HEI,
EN OLE IKINÄ NÄHNYT LIVENÄ KEISARINVIITTAA, MUTTA KUVAUKSESI ON HYVÄ . KYSEESSÄ ON KEISARINVIITAN HARVINAINEN TUMMA NAARASMUOTO NIMELTÄÄN VALESINA. PERHONEN ELÄÄ VAKITUISENA
KAAKKOIS-SUOMESSA JA AHVENANMAAALLA? LAJIN LEVINNEISYYS SUOMESSA VAIHTELEE SUURESTI PITKÄLLÄ
AIKAVÄLILLÄ.
T. JONKIN SORTIN TIETÄJÄ
etelä-savossa, joten havainto lienee hyvä tännepäin..vaikka kyseessä siis ymmärtääkseni vaellusperhonen meilläpäin? Hyvä että tämänkin alan tietäjiä vielä löytyy..
googlaamalla valesina.. sama perhonen.. kiitos avusta.. täytynee satsata kunnon oppaaseen. Sama juttu taitaa olla harrasti mitä luonnonalaa tahansa, huonoja oppaita on kaupat täynnä, mikähän olisi sellainen "kattava" opus perhosten määrittämiseen..??
kylläkin kuuluu nykyisin Suomen vakituiseen perhosfaunaan. Sitä esiintyy niin säännöllisesti ja niin pohjoisessa (Kainuuta myöten), että kyse ei voi olla vaeltajista.
Valesina-muotoa esiintyy koko lajin esiintymisalueella, jossain enemmän ja jossain vähemmän. Suomessa noin 10% naaraista on valesina-muotoa.
Kattavaa "perhoskirjaa" ei olekaan, sillä moinen opus veisi taatusti metrin hyllytilaa ja maksaisi ihmisen parin kuukauden palkan. Päiväperhosista on olemassa hyvä ja kattava teos Suomen päiväperhoset (Kirjayhtymä). Se on julkaistu 1991, joten painos lienee loppunut jo, mutta divareista saattaa hyvällä tuurilla löytyä.
Netistä löytyy hyviä kuvastoja (valitettavasti usein vailla mitään tekstiä) kuten italialaisten kattava
http://www.leps.it
tai ruotsalaisten
http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/svenska_fjarilar.html
Keisarinviittaa on ollut Suomessa vakituisena iät ja ajat, tosin niiden kannat romahtivat joitakin vuoskymmeniä sitten. Nykyään taasen yleistymässä, kuten haapaperhonenkin. Tänä kesänä keisarinviitasta on tullut havaintoja ympäri Suomea kuten haapaperhosestakin.
Valesina on harvinainen, mutta ei mikään erityisen harvinainen. Sopivana päivänä hyvällä paikalla voi nähdä useita yksilöitä, mutta vähänhän niitä on kokonaisyksilömääriin nähden.