Milloin lakkaat olemasta
ammottava haava kyljessäni
josta on revitty ulos
turhat toiveeni
Milloin loppuu heikkous
tämä kaipaus joka käskee
hylkäämään järjen, itseni
juoksemaan takaisin
En halua päästää
ja silti minun on
kun en palata voi
kun en enää mitenkään voi luottaa
olen tyhjä
On siis mentävä
katsottava kun jäät
taakse ja kauas
sisältä raastaa rajaton yksinäisyys
ja on kuin putoaisin
Milloin kutistut kuvaksi
elämän oppikirjan sivuille
olet muisto etkä menetys
ja sydämeen käy kevät?
ammottava haava kyljessäni
josta on revitty ulos
turhat toiveeni
Milloin loppuu heikkous
tämä kaipaus joka käskee
hylkäämään järjen, itseni
juoksemaan takaisin
En halua päästää
ja silti minun on
kun en palata voi
kun en enää mitenkään voi luottaa
olen tyhjä
On siis mentävä
katsottava kun jäät
taakse ja kauas
sisältä raastaa rajaton yksinäisyys
ja on kuin putoaisin
Milloin kutistut kuvaksi
elämän oppikirjan sivuille
olet muisto etkä menetys
ja sydämeen käy kevät?
Vastaukset 2
Vanhimmat
"Milloin kutistut kuvaksi
elämän oppikirjan sivuille
olet muisto etkä menetys
ja sydämeen käy kevät?"
Nämä samat sanat voisin sommitella iloksi elämän oppikirjasta, siihen säilyneistä kuvista ja muistoista, niistä kaikista sydämeni lukuisista keväistä.
Can I ever forget You
When will that happen
When will You be just
a Picture of Yesterday
When
Never will I forget You
Inside My heart You
stay forever