Kaksi juuri seitsemännen luokan päättänyttä tyttöä laskeutui ulos linja-autosta yhdessä muiden hiukan humaltuneiden nuorten kanssa. He olivat tulleet juhlimaan koulun päättymistä kauniille rantalavalle. Illan bändi oli toisen tytöistä, Iidan, lempibändi Eppu Normaali. Osa bussista tulleista nuorista suuntasi kasseinensa suoraan läheiseen metsään. IIda halusi mennä heti ensimmäiseksi ostamaan lipun lavalle sisälle. Sirpa tuli hänen mukaansa, Iidan ensin luvattua, että he kyllä menisivät juomaan lisää kaljoja metsään ja katsomaan näkyisikö siellä poikaa, johon Sirpa oli ihastunut. Iidaa eivät nyt nämä pojat kiinnostaneet. Häntä kiinnosti vain Eput. Iida kulki metsässä Sirpan perässä ja istui muutamien ystävien kanssa juttelemassa ja juomassa muutaman pullon keskikaljaa. He olivat Sirpan kanssa hankkineet kummallekin viisi pulloa. Iida alkoi jo olla humalassa ja tunsi olonsa varmaksi ja vauhdikkaaksi. Sirpa oli löytänyt etsimänsä pojan ja Iidan pyynnöstä he kolme ja vielä joitakin uusia tuttavia siirtyivät huvialueen portista sisälle.
Ilta oli lämmin ja aurinkoinen. Iidan ehdotuksesta he istuivat nurmikolle lähelle Eppujen keikka-autoa. Jospa vaikka soittajia näkyisi, jotta voisi pyytää nimikirjoituksia ja ottaa heistä valokuvia. Hän ei odottanut turhaan. Pian bändin laulaja tulikin ulos autosta ja seurueen pojat pyysivät häntä tulemaan kirjoittamaan heille nimmarit. Laulaja sanoi käyvänsä ensin jossakin muualla mutta tulevansa kohta takaisin. Iidaa jännitti. Mahtaisiko laulaja tulla. Uskaltaisiko hän sanoa tälle mitään. Kului vähän aikaa ja sitten, melkein Iidan huomaamatta laulaja tuli heidän luokseen ja istui hetkeksi aivan Iidan viereen juttelemaan ja kirjoittamaan nimmareita. Hän jutteli aivan tavallisesti, niin kuin kuka tahansa heidän tuttunsa. Iida muisti kameran laukussaan. Ujoutensa unohtaen hän pyysi luvan ottaa valokuvan. Myös kitaristit tulivat paikalle ja Iida sai heidätkin kuviinsa. Iidan iloksi ja hämmästykseksi soittajat kävivät pyytämässä autosta vielä rumpalinkin kuvaan.
Iidan ilta oli täydellinen. Hän ei olisi ikinä voinut kuvitellakaan, että kuuluisat tähdet, hänen suuret idolinsa, olivat olleet hänelle niin mukavia.
- Ne on niin ihania. Voi että. Mennään heti taas kattoon niitä kun ne tulee lähelle, Iida hehkutti Sirpalle koko kotimatkan. Ja vielä päiviä jälkeenkin päin.
Ilta oli lämmin ja aurinkoinen. Iidan ehdotuksesta he istuivat nurmikolle lähelle Eppujen keikka-autoa. Jospa vaikka soittajia näkyisi, jotta voisi pyytää nimikirjoituksia ja ottaa heistä valokuvia. Hän ei odottanut turhaan. Pian bändin laulaja tulikin ulos autosta ja seurueen pojat pyysivät häntä tulemaan kirjoittamaan heille nimmarit. Laulaja sanoi käyvänsä ensin jossakin muualla mutta tulevansa kohta takaisin. Iidaa jännitti. Mahtaisiko laulaja tulla. Uskaltaisiko hän sanoa tälle mitään. Kului vähän aikaa ja sitten, melkein Iidan huomaamatta laulaja tuli heidän luokseen ja istui hetkeksi aivan Iidan viereen juttelemaan ja kirjoittamaan nimmareita. Hän jutteli aivan tavallisesti, niin kuin kuka tahansa heidän tuttunsa. Iida muisti kameran laukussaan. Ujoutensa unohtaen hän pyysi luvan ottaa valokuvan. Myös kitaristit tulivat paikalle ja Iida sai heidätkin kuviinsa. Iidan iloksi ja hämmästykseksi soittajat kävivät pyytämässä autosta vielä rumpalinkin kuvaan.
Iidan ilta oli täydellinen. Hän ei olisi ikinä voinut kuvitellakaan, että kuuluisat tähdet, hänen suuret idolinsa, olivat olleet hänelle niin mukavia.
- Ne on niin ihania. Voi että. Mennään heti taas kattoon niitä kun ne tulee lähelle, Iida hehkutti Sirpalle koko kotimatkan. Ja vielä päiviä jälkeenkin päin.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.