Meillä tapahtui muutama viikko takaperin ihana asia. Yläasteikäinen sijaislapsemme pääsi palautumaan kotiin. Kyllä siinä oli tippa silmässä sekä lapsella että meillä sijaisvanhemmilla kun viimeistä päivää yhdessä vietimme. Onneksemme meillä on lapseen erittäin lämpimät välit, ja jo viikon kuluttua kotiin palauttamisesta lapsi tuli käymään kylässä.
Olen erittäin onnellinen, että lapsi pääsi takaisin kotiin. Näin lapsesta, että sinne hän kaipasi, vaikka meihin sijaisvanhempiin oli ja on läheiset/luottamukselliset välit. Tämä lapsi ei ehtinyt olla meillä kuin vajaa kaksi vuotta, mutta siinä ajassa kiinnyimme toisiimme puolin ja toisin.
Eli ei sijaislapset aina lähde sijaiskodeistaan ovet paukkuen. Kyllä sijasivanhemmilla varmasti on tällaisia ihania juttuja varastossaan...KERTOISITTEKO sijasivanhemmat kokemuksistanne lasten kotiuttamisista?
Miten teillä meni ja miten jatkot ovat sujuneet? Meillä tämä lapsi tulee jatkossa käymään vähintään kuukausittain yökylässä, siihen on sosiaalityöntekijöiden, lapsen vanhempien, lapsen ja meidän sijaisvanhempien halu!
IHANAA, että joskus käy näin!
Olen onnellinen, vaikkakin haikea.
Olen erittäin onnellinen, että lapsi pääsi takaisin kotiin. Näin lapsesta, että sinne hän kaipasi, vaikka meihin sijaisvanhempiin oli ja on läheiset/luottamukselliset välit. Tämä lapsi ei ehtinyt olla meillä kuin vajaa kaksi vuotta, mutta siinä ajassa kiinnyimme toisiimme puolin ja toisin.
Eli ei sijaislapset aina lähde sijaiskodeistaan ovet paukkuen. Kyllä sijasivanhemmilla varmasti on tällaisia ihania juttuja varastossaan...KERTOISITTEKO sijasivanhemmat kokemuksistanne lasten kotiuttamisista?
Miten teillä meni ja miten jatkot ovat sujuneet? Meillä tämä lapsi tulee jatkossa käymään vähintään kuukausittain yökylässä, siihen on sosiaalityöntekijöiden, lapsen vanhempien, lapsen ja meidän sijaisvanhempien halu!
IHANAA, että joskus käy näin!
Olen onnellinen, vaikkakin haikea.
Vastaukset 29
Vanhimmat
muuten ei olisi päässyt teiltä pois,koska pakotetaan teeskentelemään yhteistyötä.Muuten eikö ole ihmeellistä,ettei yksikään bioäiti,tai sijaislapsi huostaanoton purkamisen jälkeen ole tullut tänne kehumaan sijoitusta?
valehtelua.
En kertonut tapahtumia saadakseni jonkun niskakarvoja pystyyn. Huostaanoton purku oli tapahtunut jo aiemmin, ja myöhemmin LAPSI ITSE halusi jatkaa meillä käymistään. Tähän ei ole mitään pakkoa!
Lapsi on ystävystynyt perheemme lasten kanssa, luonut syviä tunnesiteitä, joita hänellä ei aikaisemmin oman perheensä ulkopuolella ole ollut.
Olen iloinen hänen puolestaan ja toivon, että jatko sujuu hyvin...
Ja vielä: meillä ei mieheni kanssa ole mitän sananvaltaa jatkoon. Tai tietysti voisimme kieltää lapsen vierailut meille, mutta emme halua. Se ei olisi hänen edun mukaistaan.
Eikö ole ihanaa, että sijoitetut lapset pääsisivät takaisin koteihinsa? Siis jos kaikki on omassa kodissa hyvin?
Mikä tapahtumassa aiheuttaa närää?
Ihmettelen!
Todellisuudessa sijaisvanhemmilla ei ole juurikaan päätösvaltaa sijaisasioiden suhteen.
insesti syytteen,että saavat tapaamiset loppumaan,sen jälkeen touhuavat mitä tahansa.Näin se vaan on.Syyte oli paskaa kun tutkittiin,mutta saihan ämmä tapaamiset vähenemään.
Kyllä täällä lukijapuolella on monta sijaisvanhempaa, jotka uskovat ja ymmärtävät teitä.
Olet varmaan itsekin huomannut, ettei täällä saa enää sanoa jos biojen tai sijoitettujen lasten kanssa asiat toimivat. Uskoisin kuitenkin, että useimmilla asiat toimivat. Monet biot kuitenkin näkevät sen lapsen, oman katkeruudenkin keskellä. Näitä bioja arvostan, tappelemalla ei voita mitään.
Hyvää jatkoa luopumisen ilossa ja haikeudessakin!
Olen kyllä oikeasti pahoillani puolestasi, jos olet joutunut kokemaan tuolaisen vääryyden. Nimittäin jos joku kerran (vaikkapa ihan pienin perustein) alkaa puhua insestistä, syytetty ei koskaan täysin vapaudu leimasta, jonka insestiepäily aiheuttaa...Ei vaikka epäily myöhemmin kumottaisiinkin.
Elämässä tapahtuu joskus uskomattomia vääryyksiä, olen sen tullut huomaamaan. Ja toivon meille sijaisvanhemmille malttia ja rehellistä mieltä miettiä tarkoin, mitä suustamme sosiaalipuolen työntekijöille sijaislapsen asioista päästämme.
Sanoistamme putoaa pitkällä tähtäimellä pohja jos heittelemme "ajatuksen asteella" olevia asioita totuuksina ilmaan. Täytyy olla ERITTÄIN, ERITTÄIN vahvat ja vakavat, ERITTÄIN VAKAVAT perusteet, että menee insestiä epäilemään. Lapset ovat kuitenkin joskus persoonina sellaisia, että keksivät uskomattomia juttuja mielikuvituksestaan...Kaikki ei ole aina totta, mitä lapsi sanoo!!!!
En tarkoita tällä sitä, että lapsen sanoja tai pahaa oloa ei pidä ottaa tosissaan. Vaan sitä, että kannattaa meidän sijaisvanhempien seurata pitkään lasta ja hänen puheitaan, ennen kuin menemme insestiä epäilemään, saatikka puhumaan siitä sos.puolelle.
Muutaman viikon/kuukauden tuttavuus lapseen ei vielä tee meistä sijasivanhemmista valmiita heittelemään diagnooseja ilmaan.
Itse olen tutustunut insestiin kirjallisuuden kautta, kun meillä oli lapsi, joka puhui levottomia ja oirehti seksuaalisesti "oudosti". Myöhemmin todettiin, että nämä levottomuudet liittyivät siirtymävaiheeseen (kun lapsi siirtyy sijaisperheeseen, siis kokee SUURIA muutoksia), jolloin lapsi voi kääntyä itseensä. On "normaalia", että lapset leikkivät esim. "lääkärileikkiä", kuten meille tapauksesta kerrottiin. Siihen ei pidä aina sijaislastenkaan kohdalla liittää insestiepäilyä.
VIELÄ:
En siis vähättele sijaisvanhempien (=myös itseni) työtä, vaan haluan myös itse oppia maltillisuutta tässä työssä. Kiireellä, puolihuomaamattomasti ilmaan heitetyillä vihjauksilla voidaan saada pahaa aikaan. Se ei ole kenenkään etu. Keskusteluapua me sijaisvanhemmat voimme saada esim. työnohjauksen kautta, jota tarjoavat esim. paikkakuntien psykologit, perheterapeutit jne.. Siellä aroistakin aiheista voi puhua jo alkuvaiheessa avoimesti, ja saada niihin ulkopuolisen näkökanta ILMAN että puheillaan vielä saadaan rattaita rulaamaan sos. puolella (joskus aiheellisia, joskus aiheettomia).
valhe.Hain huostaanoton purkua ja seuraavana päivänä hän kävi valehtelemassa terveyskeskuksessa.Tutkimuksen ajan tapaamiset menivät puoleksi vuodeksi,ja vieläkin rajaoitetut.Sairaala ja johtava sosiaalityön tekijä myöntävät ettei aihetta.Miten tuollaoseen ihmiseen koskaan enään voisi luottaa?Syvä halveksunta ja viha valehtelijaa kohtaan ei haihdu.Siksi kerron,ettei muille tehtäisi samanlaista.
Oletko varma, ettei mitään insestistä ole tapah-
tunut?
Tulee vaan mieleen tapaus, missä bioäiti kielsi tapahtunee ja kuitenkin kertoi juttuja, jotka ovat
aivan insestiä. Tarkoitan, että jotkut eivät koe tekojaan insestiksi, vaikka on selvästi ylitetty
lapsen seksuaalinen insestiraja.
todettu aiheettomaksi!Meidän kanssa ollessamme mahdoton,sijaisperheestä en tiedä,onpa tullut mieleeni sellainenkin mahdollisuus,koska vaadin silloin rikostutkimusta soskuilta,eikä ole tehty vielä tähän päiväänkään mennessä.Miksiköhän?Jo laki vaatii noin sairaassa rikoksessa rikostutkinnan.Olisikohan ettei rikosilmoitusta tehty koska sijaisvanhemmat,ja sosku jo alun alkaen sen valheeksi tiesivät.Tietty voin sen nyt tehdä itsekin lakimiehen kanssa.
miksikö ei tutkittu?
no siksi, että itsekin totesit että lastensairaala ei todennut lasta kenenkään insestisesti hyväksi käyttäneen?
mutta entä psyykkinen hyväksi käyttö? tutkittiiko sitäkin, että jos lapsi on nähnyt elävässä elämäss aikuisten seksiä tai katsellut ikäiselleen sopimatonta pornograafista videota.
kyllä siitäkin oireita saa. ja moni ei miellä sit'ä edes pahaksi, jos lapsi nyt vähän tv:stä videota sivusilmällä katsoo...
voito vannoa ettei lapsesi ole tätäkään tehnyt?
ei telkkarista,eikä livenä.En katso seksijuttuja.Olen yksin ei mieskaveria vuosikausiin,eikä edes kiinnosta.
..kirjoituksesi! Itselläni on vastaavia kokemuksia, olen päässyt "mummiksi" meiltä äitinsä luokse muuttaneille sijaislapsille. Äiti asetti elämässään lapsensa etusijalle, ja niin kolmen vuoden sijoituksen jälkeen meille sijoitetut sisarukset muuttivat äitinsä luo - muuttopäivänä me kaikki sekä itkimme että nauroimme.
Menetimme sydämemme lapsille ja alusta alkaen olimme tukemassa heidän suhdettaan omaan äitiinsä. Niin olemme tehneet kaikkien lainalastemme kohdalla. Suhteemme näihin lapsiin on jatkunut, he vierailivat meillä alussa kuukausittain, nykyäänkin vähintään parin kuukauden välein - soittelemme kuulumiset viikottain. Lasten elämään kuulumme toivottavasti jatkossakin, onhan välillämme vahva tunneside.
Älä välitä provoista, hyvä neljän lapsen sijaisäiti. Useimmat ihmiset arvostavat sitä, mitä olet tehnyt. Tärkeintä on, että teille sijoitetut tietävät, miten asiat oikeasti menevät. Lämpimin ajatuksin, Äitikkä
En ymmärrä biovanhempien katkeruutta sijaisvanhempia kohtaan, hehän hoitavat heidän lapsensa! Totta kai lapsella syntyy side sijaisvanhempiin, sehän on luonnollista ja sijarit varmasti antavat rakkautta lapselle vaikkei se ole oma - ei kai he muuten hommaan ryhdy. Olen onnellinen puolestanne, tilanteenne on se ihanteellinen tilanne jossa lapsi ei joudu keskelle perheiden välisiä riitoja! En ole bioäiti enkä sijaisäiti, kävin vaan lukemassa tällä palstalla olevia juttuja ja ihmettelen suuresti tuota sijaisvanhempien syyllistämistä biojen suunnalta!
insestistä,aiheettomasta epäilystä,sekä myös muiden biovanhempien kertomaa,niin voit ymmärtää.
kerron meidän hyviä kuulumisiamme. Tänä kesänä olen ollut yhteensä 2vk ilman lapsia;) Ihan kiva kesä. Välillä pojat ovat olleet yhtä aikaa ja välillä eri aikaan kotona. Nyt on vaihto viikonvaihde edessä, pienemmän vien pois ja sitten tulee taas vanhempi kotiin. Tämä on tätä kotiinpäin tuloa vaikkei vielä kotona koko ajan ollakaan. Minä yritän uskoa ja luottaa huomiseen vaikka välillä tulee ylläreitä ja omistuisia asioita vastaan..Lähinnä mietityttää tämä byrokratia-viidakko näissä asioissa, miten selvitä siitä.
kun on sukulaissijoitus,niin kuin kerroit.
kiinni. Päinvastoin. Kun ei ole kysymys minun sukulaisistani vaan ex-anopista..siinä saa olla kieli keskellä suuta, ettei pistä asioista sekaiseksi. Enemmän tapaan lasta, joka on lastenkodissa. Ja henkilökunta on minun mielestäni oikein oivaltanut työnsä ja tehtävänsä.
Oma äitini on jo haudassa, eikä voi näin auttaa missään asiassa.
joka päivä yhdessä,ja muutamiksi tunneiksi lapsen kotiin.Sijaisperheessä saamme tavata 16 päivää vuodessa.Yhden vuorokauden joka kolmas viikko.Sitä varten matkustan melkein 600 kilometriä.Eikä ole mitään syytä miksei tapaamisiamme lisätä.Yrittävät väkisin vierottaa lasta,sukulaisiaan ei ole saanut tavata 2 vuoteen.Tässä ei lapsen parhaansta voi sanoa,kuin on irvikuva(lapsen parhaasta)Onhan lapsella oikus pitää sukulaisiinsa yhteyttä.
Meillä on myös hyviä kokemuksia palautuneista lapsista.
Kaksi on lähtenyt takaisin omaan kotiin, kun äiti on saanut asiansa kuntoon. Olen paljon toiminut
myös tukena bioäidille.
Molemmat lapset käyvät meillä yhä säännöllisesti ja soittelevat kuulumisia. Samoin toisella on jo lapsikin, jolle olemme vhän niinkuin mummu ja paappa omien oikeiden lisäksi. Bioäiti hyväksyy sen, koska on nähnyt miten tärkeätä se on nuorelle. Tälläistä yhteityötä, kun kaikki vanhemmat voisivat tehdä, saisimme ihmeitä aikaan!!!
ei yhteistyö toimi milläänlailla alunalkaenkaan.
Jos lapsi haluaa käydä kotona, kirjoita valitus lääniin tai oikeusasiamiehelle. Auttaa!
Pakkohuostaanotoissa ollaan eri mieltä asioista alunalkaen. Näissä asioissa kun ei tarvita minkäänlaista todistusaineistoa.
tapaamisten niukkuuteen. Minä en jaksa uskoa, että sijaisperhe ja sossu tahallaan estäisivät lasta tapaamasta biovanhempia ja sukuaan. Meillä tehtiin juuri uusi huoltosuunnitelma ja tapaamisia lisättiin aika tavalla. Joka kuukausi 3 päivää (pe-su), kaikki lomat vanhempien luona. Kesää emme vielä sopineet hyvin tarkasti mutta siinä tulee olemaan pitkiä jaksoja vanhempien luona. Sen verran olin tiukkana, että en suostunut kuljettamaan lasta bioperheen luokse, vaan he saavat itse hakea ja tuoda lapsen. Matkaa kuitenkin melkein 1000 km. Vanhemmat itse tekivät päätöksen muutosta noin kauas, joten omasta mielestäni en ole velvollinen lasta kuljettamaan.
tapaamisten niukkuuteen,muuta kuin sijaisäidin valveellinen ins,epäily ilm.jonka johtava sosku ja sairaala kumonneet.Ennen ilmoitusta tapaamisia 8vrk.kuukaudessa lomat.Sen valheen jälkeen 1 vrk,kuukaudessa.Lomat menneet hyvin ja sovitusti.Itse haen ja vien lapsen,jos pääsee kotilomalle.
Meillä on alusta asti ollut tapaamisia paljon enemmän kuin edellä. Tapaamisista sovin lapsen kanssa, koska en ole sijaisten kanssa missään tekemisissä.
Vaadit entisenlaisia tapaamisia. Jos sossut eivät suostu, valitat lääninhallitukseen perusteena se, ettei ole todellista syytä vähentää tapaamisten määrää.
Mustaa huumoria.Valheella sijaisäiti sai tapaamiset vähennettyä,ja nyt puhutaan katsottavan vähän kerrallaan.Ajan kuluttamista ja kusetusta koko homma.
kuinka tapahtuu huostaanoton purku? tarvitsisin apua asiassa?
Kiinnostaa kuulla mikä oli reitti kotiinpaluuseen, kävittekö oikeudessa vai miten kotiutus tapahtui