Voi kun olen pahoillani lukiessani näitä biovanhempien ärhäköitä viestejä ja provoja joilla yritetään meitä sijaisvanhempia saada tuntemaan pahaa oloa. Toivottavasti kuitenkaan kukaan ei pahota näistä mieltään, koska nämä biovanhemmat tuntevat tietysti katkeruutta, koska heille rakkaat lapset on otettu pois siksi aikaa, että he voisivat korjata elämäänsä ja lapset voisivat palata heille.
Jos minun biolapseni vietäisiin olisin itse varmaan kuin hyeena. Ei sellaista tuskaa varmasti voi kukaan ymmärtää, ennenkuin sen itse kohtaa miltä se tuntuu.
Me kaikki elämme mielestämme oikein tätä elämää ja silloin kun se elämän tapa ei olekaan jostain syystä sopiva (esim. on tullut alkoholiin riippuvuus, tai verenperintönä joku sairaus jne.) ei ole helppo ymmärtää, että elämän tapaa täytyisi muuttaa. Monesti vielä näillä huostaanotettujen lasten vanhemmilla on oma kotitausta ollut sellainen, että malli sieltä saakka istuu jo tiukassa, eikä muuta mallia ole saatu.
Hirveintä on seurata lasta kun hän tulee sijoitukseen, kun hän rakastaa ja kaipaa hurjasti biologisia vanhempiaan ja ei millään ymmärrä miksi me kurjat sijaisvanhemmat vaadimme niin paljon. Lasten täytyy oppia miten elämää eletään ja se ei ole helppoa. On opittava mm. pukemaan säähän sopivat vaatteet ja yleensäkin pukemaan, syömään oikein ja monenlaista, pesemään käsiä ja hampaita, nukkumaan riittävästi ja oikeaan aikaan, tulemaan toimeen toisten ihmisten kanssa, leikkimään, huolehtimaan itsestä, rakastamaan oikealla tavalla ja ilmaisemaan itseään ja tarpeitaan, olemaan lapsi, itkemään, nauramaan, suuttumaan eikä vain näyttelemään tunteita jne.
Ei ole helppoa kelläkään meillä täällä maailmassa!
Kun löysin tämän palstan aikoinaan, olin todella iloinen, että löysin muitakin sijaisvanhempia suruineen, iloineen, huolineen. Nykyään useimmiten käyn katsomassa tätä palstaa ja sitten siirryn muille sivuille, koska en jaksa lukea enää sitä, että joku sijaisvanhempi haluaisi toisilta tukea ja mitä hän sitten saa...
Eikö tänne palstoille saisi nyt jotain sellaista systeemiä, että pidättäydyttäisiin asiassa eikä alettaisi jatkuvasti vain syytellä toisia. Kyllä tämä on meille kaikille yhtä raskasta, jopa niin raskasta, että välillä olen miettinyt kohdallamme (uskon muidenkin sijaisvanhempien sitä miettineen) lopettamista. Töissä pääsisin pajon helpommalla, minulla olisi lomat ja saisin paremman palkankin, eikä olisi vähän väliä näin paha mieli. Miksi sitten teemme tätä, emmekä vielä ole lopettaneet -haluamme, että edes osa lapsista saisi kasvaa kodissa eikä laitoksessa.
Asiaa kiitos!!!
Jos minun biolapseni vietäisiin olisin itse varmaan kuin hyeena. Ei sellaista tuskaa varmasti voi kukaan ymmärtää, ennenkuin sen itse kohtaa miltä se tuntuu.
Me kaikki elämme mielestämme oikein tätä elämää ja silloin kun se elämän tapa ei olekaan jostain syystä sopiva (esim. on tullut alkoholiin riippuvuus, tai verenperintönä joku sairaus jne.) ei ole helppo ymmärtää, että elämän tapaa täytyisi muuttaa. Monesti vielä näillä huostaanotettujen lasten vanhemmilla on oma kotitausta ollut sellainen, että malli sieltä saakka istuu jo tiukassa, eikä muuta mallia ole saatu.
Hirveintä on seurata lasta kun hän tulee sijoitukseen, kun hän rakastaa ja kaipaa hurjasti biologisia vanhempiaan ja ei millään ymmärrä miksi me kurjat sijaisvanhemmat vaadimme niin paljon. Lasten täytyy oppia miten elämää eletään ja se ei ole helppoa. On opittava mm. pukemaan säähän sopivat vaatteet ja yleensäkin pukemaan, syömään oikein ja monenlaista, pesemään käsiä ja hampaita, nukkumaan riittävästi ja oikeaan aikaan, tulemaan toimeen toisten ihmisten kanssa, leikkimään, huolehtimaan itsestä, rakastamaan oikealla tavalla ja ilmaisemaan itseään ja tarpeitaan, olemaan lapsi, itkemään, nauramaan, suuttumaan eikä vain näyttelemään tunteita jne.
Ei ole helppoa kelläkään meillä täällä maailmassa!
Kun löysin tämän palstan aikoinaan, olin todella iloinen, että löysin muitakin sijaisvanhempia suruineen, iloineen, huolineen. Nykyään useimmiten käyn katsomassa tätä palstaa ja sitten siirryn muille sivuille, koska en jaksa lukea enää sitä, että joku sijaisvanhempi haluaisi toisilta tukea ja mitä hän sitten saa...
Eikö tänne palstoille saisi nyt jotain sellaista systeemiä, että pidättäydyttäisiin asiassa eikä alettaisi jatkuvasti vain syytellä toisia. Kyllä tämä on meille kaikille yhtä raskasta, jopa niin raskasta, että välillä olen miettinyt kohdallamme (uskon muidenkin sijaisvanhempien sitä miettineen) lopettamista. Töissä pääsisin pajon helpommalla, minulla olisi lomat ja saisin paremman palkankin, eikä olisi vähän väliä näin paha mieli. Miksi sitten teemme tätä, emmekä vielä ole lopettaneet -haluamme, että edes osa lapsista saisi kasvaa kodissa eikä laitoksessa.
Asiaa kiitos!!!
Vastaukset 70
Vanhimmat
suljettu palsta.Saatte vertaiskokumusta,ja voitte toisianna neuvoa.
yritätkö häätää meidät täältä palstalta kokonaan pois?
ja taka-ajatuksena lienee, että seuraavaksi kehuskelisit kuinka pelokkaat sijaisvanhemmat "säikähtivät totuuksia" ja kaikkosivat.
niin turhauttavaa kuin sinulle vastaaminen onkin, niin siitä huolimati: usko pois meillä sijaisvanhemmilla ei ole mitään salailtavaa. meille ainakin saa tulla niin sossu, biot kuin poliisikin koska vaan tarkastus käynnille. eikä villakoiraa kauheampaa löydy sen enempää kaapista kuin sängyn altakaan.
saatta kaltaisianne juttuja kirjoitella suljetulla palstallanne,tännehän saa kirjoittaa ulkopuolisetkin.
Kirjoitat, että jos sinulta vietäisiin lapsi, käyttäytyisit kuin hyeena. Niin mekin teemme.
Mielestäsi biovanhempien tulisi parantaa elämäntapansa. Kukaan ei ole vielä kertonut,mistä kohtaa minun(ja monen muun) tulisi elämääni parantaa.
Lapseni ovat olleet kotona terveitä, hyvin puettuja, osaavat käyttäytyä, reippaita koululaisia. He ovat kaivanneet kotiin paljon.
Sossut ja sijaiset voisivat muuttaa tapojaan. Voisivat aloittaa sinusta.
Millaista on oikealla tavalla rakastaminen? Hahhah Onko se sitä "veljellistä rakkautta" jota sijaisperheiden aikamiespojat osoittavat pienille sijaistytöille?
ole kerrottu mitä elämäntapaa pitäisi parantaa.Taistelen minäkin loppuun asti lapsestani.Eiköhän sijaisäidin pitäisi parantaa valehtelunsa jonka jo soskujohtajakin myöntää?
Olen tällä palstalla ennenkin kirjoittanut, että MINUN tuntemani bioäidit(joilta lapsi huostaanotettu) voisi aloittaa vaikka viinan juonnin vähentämisellä.
Minä en juo pisaraakaan,joten tyhjästä ei voi vähentää.
Enköhän aika selvästi tuonut julki, että MEIDÄN tilanne ja MINUN tuntemani..
Miksi ihmeessä edes kyselette täällä mitään kun vastata ei saisi?
minun,ja tuntemieni biovanhempien raittiuden.
sinä olet raitis, mutta riittääkö muut resurssit vanhemmuuteen?
pystytkö sanomaan lapsellesi ei? pystytkö pitämään häntä lapsena, et vertaisenasi ystävänä? joutuuko lapsesi sinulle äidiksi/isäksi? niin monet huostaanotetut lapset ovat menettäneet lapsuutensa joutuessaan olemaan vanhempansa vanhempi? kantamaan huolta äitinsä jaksamisesta, pärjäämisestä.
kyllä sellaiseen tottunut lapsi kaipaakin kotiin alussa, kun huoli äidin käyttäytymisestä ja arjessa selviämisestä on suuri.
puhun nyt hieman kärjistäen skitsofreenikon lapsesta. joka on huolehtinut sairautensa kieltävästä äidistä, käynyt kaupassa äidin kanssa/puolesta. vastannut puhelimiin kun vainoharhainen äiti pelkää sieltä tulevan "mörköjä", suojellut ja lohduttanut psykoosiin menevää /-ssa olevaa äitiä jne.. kyllä selaista elämää 8-10 vuotta elänyt lapsi on asemansa äidin ainoa turvana niin sisäistänyt, ettei edes ymmärrä tilanteen olevan väärin.
ja silti tämä skitsofreeni äiti voi huolehtia ulkoisesti lapsestaan hyvin, jopa täydellisesti. heillähän on tyypillisesti täydellisyyden tavottelu yksi oireista. lapsen tulee olla aina puhdas, ruoka on kuin ravitsemusopin oppikirjasta ja koulumenestyksen on oltava täyttä kymppiä tai muuten on opettajissa vikaa.
EN VÄITÄ ETTÄ TÄMÄ ON SINUN TARINASI. tämä on minun kokemukseni raittiista bioäidistä, jonka lapsi on mielestäni aiheellisesti otettu pois, elämään lapsuutta lapsena. ei aikuisena.
ja teidän sijoituksenne.On omituista jos tuollaista voi olla,koska terveydenhuolto,päivähoito tai koulu kyllä puuttuvat asiaan nopeasti,jos tuollaista ilmenee.Enkä usko skitsofreenikon jaksavat koulunkäyntiä ym,seuraavan.Eikä muutenkaan pitävän asioista huolta.Minua turha verrata tuollaiseen.Muutenkin raittiita bioäitejä verrata skitsofreenikkoon.Sama kuin väittäisin sijaisäitejä skitsofreenikoiksi.
älytöntä skitso leimaa lyödä bioäiteihin.Samat sinulle sinä olet skitsofreenikko.
Ei pitäisi provosoitua ja tulla mukaan, mutta nyt.
Sinä rakas bioäiti,joka joka ainut kerta otat itseesi ja kuvittelet, että jokainen esimerkki on juuri sinusta.
Huostaanotettuna on tuhansia lapsia ja nuoria eli perheitä on monia ja ongelmat samoin ovat monia.
Tule julkisesti esiin niin varmasti asioihisi saadaan korjausta. Suomessa löytyy kanavia, jotka voivat sinua auttaa. Jyväskylän seudulla on Sininauhaliitto, joka auttaa huostaanotettujen biovanhempien tilannetta. Käänny heidän puoleensa.
Me emme täällä voi sinua auttaa.
Me kaikki oleme yksilöitä eikä yhtään samanlaista tilannetta löydy, joten lopetetaan tämä yleistäminen. Kaksosetkaan eivät ole täysin identtiset kaikilta osin eli kaikki biovanhemmat eivät ajttele ja toimi niin kuin sinä eikä kaikki sijaisvanhemmat ajattele ja toimi niin kuin minä.
Täällä on hyvä lukea erilaisia näkemyksiä ja niistä minä ja sinä voimme ehkä oppia jotakin.
Kukaan meistä ei ole täydellinen eikä virheetön.
Kaippa meistä jokainen tuntee itsensä aika skitsoksi välillä.
Skitson oireena on just tuo vainoharhaisuus ja mistä kärsit itse. Kirjoittelen tänne silloin tällöin ja luen useammin, joten ei täällä kylläkään yksi bioäiti kirjoita vaan meitä on useampia, toisin kuin vainoharhaisuuttasi epäilit. Ja kokemamme kun on samanoloista niin teksti varmaan tulee myös samanoloista. Lukiessani allekirjoitan monet kannanotot, mielessäni hykertelen siitä, etten todellakaan ole yksin sen kanssa, että sijarit iskevät bioihin vaikka mitä itse keksimäänsä diagnoosia, kuten tuo alkoton = on oltava sitten skitso.
Alkoton vanhempi on sillätavalla hankala olento, että häntä ei pysty huijaamaan niinkään ja sekös harmittaa sellaiseen itsensä totuttanutta sijaria.
jos biovanhemmat kertovat kokemuksistaan.
kirjoittaa tänne mitä tahansa, niin aina tulee vastaukseksi:
olen täydellinen, työssä käyvä raitis perheenäiti. vain sijaisvanhempien ja sosiaaliviranomaisten rikollisuus on vienyt lapseni.
jos yrittää saada jotenkin arkijärkeen sopivaa kuvaa tapahtumista, leimataan idiootiksi
Pystyisitkö lukemaan mitä kirjoitat. Ulkoistat omaa elämääsi.
Hyvinkin tarkoin kuvaamasi tilanne on sinulle omakohtainen. Jossain elämäsi vaiheessa ollut, menneessä tai päällä olevassa. Olet pominut siitä ajan jaksoja sieltä täältä elämäsi ja sairautesi edetessä. Peräänkuulutan nyt sitä täällä hoettua sairaudentunnottomuutta tältä reserviltä.
Voi kun ei ole mistä vähentää. Ei ole koskaan ollutkaan.
Sinun arkijärkesi onkin ongelma. Se näkee kaikki bioäidit alkoholisoituneina, skitsoina, työttöminä luusereina, joilta lapset pitää ottaa pois. Vaan kun emme ole sellaisia.
Meidän joukossa on myös työssä käyviä, raittiita ja menestyviä. Myös lapsemme ovat sitä mieltä, että huostaanotto oli väärä ja perusteeton ratkaisu.
Taistelemme myös sossujen ja sijaisperheiden kieroutta vastaan. Olemme saaneet tuloksia myös sillä saralla - ja lisää on tulossa.
jos kaikki on noin hyvin, miksi lapsesi huostaanotettiin?
kun syy kerran on perätön, voit toki kertoa sen papereihin kirjatun valheen tänne!
en mitään. se on sinun näkemyksesi, koska et pysty vastaamaan millaisesta "hyvästä" perheestä lapset ilman syytä huostaanotetaan.
Virpi Kujala on kirjoittanut kirjan: Jaetun vanhemmuuden mahdollisuudet
Sijoitettujen lasten vanhempien ryhmätoiminnan opas. Kyseessä on Sininauhaliiton julkaisu.
Kyseinen julkaisu on ihan hyvä kaikille meille lukea niin biolle ilman alkoholia tai sen kanssa tai sijareille ilman ongelmia biojen kanssa tai ongelmilla
elämästäsi sijaisäitinä?Ihmetyttää roikkumisesi täällä aamusta iltaan,oletko lukinnut lapset kellariin?Reservi kerro myös erinomaisesta elämästäsi,ja millä luulet että sinulla olisikaikille toisille elämänohjeita jakaa,ja vain sinun elämäntyylisi oikea?Toisilla sinun mukaasi ei ole kykyä elää omaa elämäänsä.
kirja Huostaanotto siinä kerrotaan taisteluista huostaanoton purkamisista,ja kuinka vaikeaa se on.
Jo toisen kerran vastaan samaan tapaan, hmm..
Kerroin MEIDÄN tilanteesta ja MINUN tuntemistani bioäideistä, joilta lapsi huostaanotettu.
tai mahdottomuutta, jos bioäiti on pakkomielteinen ja häiriintynyt.
Onko kaikki biot tällaisia?
mitä kirjoitit?Ovatko kaikki sijaisäidit tuollaisia kuin sinä?
mutta sijaisvanhemmilta lähinnä kysyinkin siksi, että ovatko kaikki biovanhemmat tuollaisia häiriköitä?
Itse olen vasta aloittamassa sijaisvanhemman uraani, mutta ihmettelen todella että onko tuollainen käytös yleistäkin biovanhemmalta?
Tottakai erilaisia persoonia löytyy. Kaikkien kanssa yhteistyö ei ole aivan yhtä helppoa, mutta yleisesti ottaen jäädään positiiviselle puolelle.
Ihmissuhteet ovat aina työläitä niiden eteen joutuu tekemään paljon töitä.
Suhteessa biovanhempiin useinmiten äitiin on panoksena sijoitetut lapset. Kummallakin vanhemmalla on usein hiukan erilainen näkemys lapsen edusta.
Sosiaalityöntekijöiden ammattitaito helpottaa kompromissien syntymistä ja ehkäisee ristiriitoja.
Minua vastaan ei ole tullut vielä kovin montaa biovanhempaa etteikö yhteinen sävel olisi löytynyt.Toisten kanssa jaettu vanhemmuus ei ole ollut vain sanojen helinää. Toisten kanssa etäisyys tekee hyvää.
lukea sijaishanhempien kirjoituksia kuukausia taaksepäin,niin huomaa kuinka valittavat ettei yhteistyö suju biojen,eikä sossujenkaan kanssa,ja lapsissakin vikaa.Lukemalla selviää paljon,ja ihme että hyvin harva biovanhempi kertoo että yhteistyö sujuu.Jaettu vanhemmuus usein sananhelinää.Suurin osa yrittää saada lapsensa kotiin.
kuukausia sitten joku on kirjoittanut, tuskin tällaista skeidaa mitä pari kuukautta olen keskustelua seurannut, ja olen sitä mieltä, että enemmän jonkun muun päässä viiraa kuin sijaivanhempien. Sori vaan, mutta sellaisen kuvan kirjoittelustasi saa...
käy ensin pääsi tutkituttaa ennekuin sijaisäidiksi yrität.Tuollaisella asenteella tuhoontuomittu yritys.
Enkä minä sijaisäidiksi yritäkään, se voisi olla vaikeaa.
bioäitejä, jotka emme käytä alkoholia. Odotan innolla päästäkseni muuttamaan niitä elintapojani mitä luettelostanne löytyy minua koskien.
Ota apu vastaan.
työnnät hänelle mielenterveysongelmia,kun ei juo.Sinulla itselläsi taitaa olla kumpiakin ongelmia kun muille tyrkytät.
minä tarkoitin... Kuten huomaat, sijaisvanhemmatkin ovat erehtyväisiä :)
Kertoisitte ihan rehellisesti MIKSI lapsi on huostaanotettu. MIKÄ on KIRJATTU SYY huostaanotolle. Olisi todella paljon helpompaa kenenkään vastata, että mitä pitäisi tehdä, KESKUSTELLA asiasta, mutta nyt se on mahdotonta, koska huostaanoton syy EI ole lapsen varastaminen, ellei sossu todella ole kirjoittanut syyksi "KOSKA HALUAN VARASTAA LAPSEN KOTOONTA", jos näin lukee, niin sitten ja vasta sitten se on syy. Ymmärrättekö? Siihen on hemmetin vaikeeta ottaa kantaa, jos vaan sanotaan, että sossu tuli ja vei, yksipäivä ilmesty oven taakse ja sanoi, että en ottanut tukitoimia vastaan ja läks lapset kainalossa.
Siis miksi yleinsäkkään se sossu ihan ekaksi sinne kotiin tuli? Mistä sossu tiesi teidän perheestä mitään? En usko, että arpovat tietokoneella lapsiperheitä, joissa käyvät seuraavaksi vähentämässä lapsilukumäärää ja kasvattamassa siaisperheen lompakkoa (ja ihan oikeasti, oma sijaisäitini sai 30mk/pv meistä lapsista, varma en ole oliko kyseessä per lapsi vai yhteensä meistä kolmesta, mutta ne kymmenet tuhannet eivät kyllä tilille ropsahtaneet ja tarhatätikin saa hoidostaan palkan pussiin, korvaus kuuluu ihan järkiperäsesti ajteltuna!). On äärettömän vaikeeta keskustella ihmisen kanssa mitään, jos ihminen ei itse suostu keskustelemaan. Keskustelua ei ole se, että kuullessaan em. jonkun lapsen bio vanhempien olevan alkoholisteja tai mielenterveyden ongelmallisia, niin syyttäminen siaisperhettä valhetelijoiksi tai toteamalla, "Mutta en mä juo, mitäs mulle neuvot, ei me kaikki olla alkoholisteja, älä yleistä" vaikka kerrotaan siitä yhdestä omalle kohdalleen tapahtuneesta asiasta. Ihan oikeasti, omanpään käyttö sallittu! Ja on viellä suositeltavaa.
Ja ymmärtäkää, että häiriintyneitä lapsia on todellakin olemassa! Itse törmäsin niihin asuessani lastenkodissa ja mm. oma veljeni oli tälläinen tapaus. Hän oli häiriintynyt, koska meidän perhe-elämä oli niin häiriintynyttä. Hänet myös raiskasivat toiset huostaanotetut häriintyneet lapset, koska he olivat häiriintyneet, luoja ties miksi?! Mutta häiriintyneistä kodeista todellakin voi tulla pahasti häiriintyneitä lapsia joiden käyttäytymisessä ei ole mitään normaalia ja jotka tarvitsevat ammattiapua. Normaalit lapset eivät jahtaa aikusia pesäpallomailoilla tai puukoilla toisia lapsia (kuten mm. oma veljeni teki, tai raiskaa muita lapsia, kuten veljelleni tehtiin). Sellaisen lapsen kanssa todellakin voi mennä sormi suuhun.
Ja on, kyllä, huonoja sijaisperheitä, mutta kaikki perheet jossa on sijoitettuja lapsia eivät ole huonoja. On perheitä jotka todellakin ovat taivaan lahja lapselle ja jossa lapsella on hyvä olla, parempi olla kuin omassa kodissa.
Kaikki soosut eivät ole häiriintyneitä hulluja, jotka vainoavat viattomia perheitä. Mutta on sossuja, jotka eivät todellakaan ole tilanteen tasalla. Mutta kaikki sossut eivät ole tälläisiä.
Ei ole olemassa pelkästään mustaa ja valkoista!
Ette te voi pyytää apua ja syyttää, jos kukaan ei osaa vastata mitään, kun vastineeksi ette anna mitään mihin voisi vastata. Lukekaa niitä omia kirjoituksia ja miettikkää mitä itse sanoisitte kirjoitukseen joka olisi lyhyen ytimekäs "En käytä alkoholia, miten saan lapseni takaisin?"
Siihen ei voi vastata, ennen kuin saa tietää:
a) Mikä oli huostaanoton syy (en juo alkoholia ei riitä vastaukseksi)
b) Miten tilanne on muuttunut (mitään ongelmia ei koskaan ole ollut ei myöskään riitä vastaukseksi, vastata voi miten sossu on silloin tilanteen nähnyt ja miten se on nyt ja mahdollisesti oli jo silloin)
c) mitä on yritetty
Tiedän, että täällä on niitä fiksuja bio äitejä ja uskon, ettei ne loputkaan voi olla niin hölmöjä miltä kuulostavat. Ihan oikeas´ti, ei pahalla, mutta itse ainakin turhaannun lukiessani viestejä joissa sanotaan, että sijaiset ovat paskoja, varastavat lapsen ja se on selitys kaikkeen. Tai että sossu on niin kiero että vaan vei, mutta ei selitetä millä perusteella, muuten kuin toteamalla hulluksi. Ilman perusteluita siihen on äärettömän vaikea ottaa kantaa.
Tämä on minun kirjoitus, jonka vanhemmat ovat alkoholisteja ja joka on huostaanotettu pienenä vljiensä kanssa ja joka asui muutamanvuoden sijaisperheessä, jossa äiti ei ollut ihan ok, mutta jonka veljen pelastukseksi koitui ainoastaan ja vain perhe sekä sossu, jotka oikeasti välittivät...huolimatta valehtelusta, varastamisesta, kännäämisestä ja huumeidenkäytöstä (miettikääpä sinne omaan kotiinne vierasta lasta, joka vie rahat lopmakosta, tulee huumeissa himaan ja on omia pieniäkin lapsia kotona, kuten veljeni perheessä oli ja sanokaa, että ei saa vituttaa ja väsyttää kun mikään ei tunnu tepsivän, ei edes se yhteistyö vanhempien kanssa). Tai sossua, joka yrittää saada muksun raiteilleen, mutta kun isä tarjoaa isän rakkautta pullon ja huumeiden kanssa ja ettei suututtaisi sossua, kun viimeiselle matkalle tutuksitullutta nuorta saattaa, niinkuin omaa sossuani suututti ja aiheesta, niin suututti minuakin! Ja etteikö sellaisessa tilanteessa olisi aihetta evätä tapaamisia tai edes yrittää (mikä ei onnstunut eikä myöskään todistanut vanhempieni kyvykyyttä, vaikka veljeni heidän kanssaan niin kipeästi halusi olla).
Olkaa siis ystävällisiä ja kertokaa millä perusteella sossu lapset varasti ja millä tavoin toimivat väärin, niin ihan varmasti täältä löytyy niitä sijaisperheitä ja vanhempia jotka osaavat jotain vastata tai ehkä peräti neuvoa. Ja että tapauksistanne voidaan keskustella.
Erittäin hyvä kirjoitus!
Nimenomaan se, että keskustelua todella veisi eteenpäin se, että kerrottaisiin EDES JOTAKIN sen sijaan että vain haukuttaisiin. Oikeasti, jos vääryys on tapahtunut, haluan auttaa. Jos huostaanotto on tapahtunut aiheellisesti, haluan SILTI auttaa. Mikään ei ole lopullista, paljon on itsestä kiinni. Ja muiden avusta ja tuesta.
Meillä bio vanhemmat ovat yhteistyössä ja asiallisia . Kiitostakin joskus saamme.
Osa bioista on myös korjannut elämäänsä ja voisi jo hakea huostaanoton purkua mutta on itse todennut että LAPSEN KANNALTA NÄIN ON PAREMPI. He ovat myös ymmärtäneet että eivät he ole menettäneet lastaan vaan saavat nyt nauttia ja olla ylpeitä ja esitellä muillekkin hyvin pärjäävää ja huomattavasti tasapainoisempaa lasta kuin aiemmin.
Meillä vanhempien selvittyä alkujärkytyksestä he alkoivat tukemaan lapsen kotiutumista ja kasvua täällä ja se on kantanut hyvää hedelmää.
Toiset vanhemmat taas ovat hiljaisia ja heidänkin kuviot ovat muuttuneet ja kotia johon lapset voisivat palata ei silleen ole ja vanhemmat tapaavat vanhempiaan säännöllisesti ja se riittää kummallekkin.
Joten näinkin voi mennä.
hakoso lapsensa heti pois.Aivan älytöntä että jättäisi päiväksikään enempää,kun on pakko.
koko ajan viitsi kirjoittaa,joita te sitten vääntelette,se on jo nähty.
tuo ent. sijoitetun kirjoitus.
Siellä varmasti saavat toisiltaan tukea.Ei täällä biovanhempiakaan tueta,muuta kuin räävitään.
Minun lapseni sijoitettiin avohuollon tukitoimin.
Syynä oli vakava masennus :(
ja mielenterveysongelmaton. Missä seikoissa minun tulisi kohennusta tehdä.
On paljon kertovaa sinällään, että sijarien mieleen tulee heti alko- ja mielenterveysongelmat olevana asiana ja kehotus perään ottaa apu vastaan. Sydämen kyllyydestähän heillä suu puhuu!
Miksei vaikka lapasen kutominen ja ota apu vastaan, osaan kylläkin senkin.
sinä tulit tänne häiriköimään.
elämäsi kuntoon ja lapsen takaisin. Siihen asti toivon, että sijaisperheen kanssa työskentely sujuisi mahdollisimman mukavasti. Voimia sinulle!
lukee taaksepäin kuukausia.Siellä haukutte biot,soskut ja lapsetkin,sen voi jokainen todeta.
Kirjoitin kyllä, että jos lapseni vietäisiin niin käyttäytyisin kuin hyeena. Se on totta, mutta mihinkä kiukkuni ja vihani purkaisin, niin tuskin ihan kehen tahansa sijaisvanhempaan. SIJAISVANHEMMAT EIVÄT OLE LASTASI VIENEET!
"Mielestäsi biovanhempien tulisi parantaa elämäntapansa. Kukaan ei ole vielä kertonut,mistä kohtaa minun(ja monen muun) tulisi elämääni parantaa." -Sanoinko todella ihan noin. Tarkoitin kyllä sitä, että joku syy on ollut sijoitukseen ja se syy täytyisi "hoitaa" että lapsi voisi palata kotiinsa ja niinkuin totesin myös tekstissäni, niin eihän sitä pysty tapojaan muuttamaan jos ei huomaa mikä on pielessä.
"Millaista on oikealla tavalla rakastaminen? Hahhah Onko se sitä "veljellistä rakkautta" jota sijaisperheiden aikamiespojat osoittavat pienille sijaistytöille?" -Olen todella pahoillani, jos joku on joutunut kokemaan tällaista rakkautta, mutta kerronpa sinulle, että on sellaisia lapsia jotka saavat aivan hirveän "hepulin" jos heille osoittaa myönteisiä tunteita. Lapsia joille rakkaus on ostettu kaupasta. Näille lapsille vain materia on tärkeä, he eivät pysty kiintymään ihmiseen oikeasti. NÄILLE LAPSILLE BIOLOGINEN ÄITI TAI ISÄ ON VAIN TAVARAN TUOJA.
On lapsia joiden mielestä rakkaus on sitä, että äiti tai isä seksuaalisesti käyttää heitä hyväkseen. Kun lapsi tulee sijaisperheeseen hän: tulee silittelemään sijaisperheen ihmisiä niin kuin hänen äitinsä ja isänsä on opettanut... En voi edes enempää tästä asiasta kirjoittaa niin pahalta se tuntuu! Jos minä olisin tuollainen ihminen, niin toivottavasti minun lapseni otettaisiin pois ja heille annettaisiin terve pohja elämälle. Siitäkin huolimatta, että se sattuisi ja minusta tulisi se "hyeena".
Nyt en tarkoita sitä, että kaikki biovanhemmat tekevät näin ja meissä sijaisvanhemmissakin on yhtä monta erilaista eteenpäin taaplaajaa kuin biovanhemmissakin! On biovanhempia jotka varmasti yrittävät parhaansa ja pyrkivät elämään elämäänsä yhteiskunnan normien mukaan (kun erilaisuus ei ole sallittua). Kuitenkin nämä biovanhemmat voivat joutua luopumaan lapsistaan erinäisistä syistä. Vanhemmat voivat muunmuassa sairastua itse henkisesti tai fyysisesti tai vanhemmat eivät pärjää taloudellisesti. Ura voi mennä lapsen edelle tai lapsi olla niin raskas hoitoinen, että vaikka kuinka yrittäisi niin ei jaksa ja resurssit ei riitä (perheessä voi olla muitakin lapsia ja ehkä hoidettavia vanhuksia jne). Syitä on paljon, ei tosiaankaan aina alkoholismi tai huumeiden käyttö, vaikkakin ne tuntuvat olevan yleisimmät syyt ja yleensä niin että niillä on muita lieveilmiöitä.
Jos sinun tehtäväsi on täällä palstalla provosoida ja haukkua vain sijaisvanhempia ja se tuottaa sinulle jonkinlaista tyydytystä ja helpotusta niin hyvä niin. Kaikilla on varmasti myös oma tapansa käsitellä kriisejä, niin sinullakin. Jos voisin jotain sinulle antaa, niin antaisin mahdollisuuden pysähtyä ja miettiä, että mihinkä voimavarasi käyttäyisit ja hei sinäkin elät vain yhden elämän... Miksi et muuten vaadi lastasi laitoshoitoon, pois sijaisperheestä jos et kerran siedä ajatusta siitä että sijaisvanhemmat hoitavat lastasi?
Tahdoin vain alunperin tekstilläni sanoa, että me sijaivanhemmat ymmärrämme teidän biovanhempien tuskan, koska olemme itsekin vanhempia. Mutta me haluaisimme mahdollisuuden tällä palstalla järkevään keskusteluun ilman jatkuvia syytöksiä siitä kuinka huonoja ihmisiä olemme kun hoidamme lapsianne. Emme me tätä tee ilkeyttämme ;(
luettavaa.Potuttaa varmasti,että lapsi rakastaa omua vanhempiaan ja kaipaa heitä,sinä olet vain maksettu hoitaja.
uhan omua?
jos et usko . En kuitenkaan voi sinun epäilystesi hälventämiseksi panna bion tietoja tähän että voisit tarkistaa suoraan häneltä. Etpä taida montaa muutakaan asiaa uskoa mitä me sijarit täällä kirjoitamma joten ei tästä sinulle tämän enempää.
rakastaa biovanhempiaan eihän se ole meiltä sijaisvanhemmilta pois..lapsi kiintyy ajan mittaan kyllä myös meihin sijaisvanhempiin ja rakastaa meitäkin..kyllä lapsen sydämeen mahtuu kaksi äitiä ja isää.Eivät lapset pidä meitä "maksettuina vanhempina"vaan arkipäivän tukena ja turvana.
Sain lapseni pois kyseisestä sijaisperheestä. Sekä minä, että lapseni vastustimme tuota perhettä.
Haluan kannustaa muitakin vanhempia taistelemaan huonoja sijaisperheitä vastaan. Sossuille kaikki sijaisperheet ovat hyviä. Sossut eivät koskaan suostu myöntämään, että heidän valitsemissaan perheissä olisi jotain pielessä. Sossuilta on turha odottaa muutoksia sijoituksiin. Lasten ja heidän vanhempiensa on asia hoidettava.
bioäidit kertaakaan kerro edes tuon suuntaisia asioita?Kertoisivat varmasti jos olisi totta.
Silloin kun biot ja sijaiset ovat asioista aivan eri mieltä, lapsen sydämeen ei mahdu kahta äitiä ja isää, mikä on aivan oikein.
Jos lapsi on kokenut olonsa kotona turvalliseksi, hän ei koskaan kiinny sijaisperheeseen. Tämä pitäisi sossujen ja sijaisten ymmärtää.
Jos lapsi viedään rauhallisista kotioloista sijaisperheeseen, hän menee täysin sekaisin. Päinvastaisessa tapauksessa rauhoittuu.
Molempia tapauksia on.
omasta kokemuksesta..Miksi lapsi sitten huostaanotetaan jos bioperheessä on asiat niin hyvin kuin kerroit?Oletko se bio jonka lapset huostaanotettiin masennuksen takia?
Laita tähän LINKIT, haluan itsekin nähdä, kuinka haukun biot, soskut ja lapset. En todellakaan lähde tutkimaan jotain vanhoja viestejä, eihän täältä löydy mitään muuta kuin sinun horinoitasi.
ei ole tietokonetta netistä puhumattakaan joten eivät varmaakaan ole täällä kertomassa.
Uskon kyllä että meillä onkin harvinaiset biot. Hyvin tulemme keskenämme toimeen ja se jaettu vanhemmuus onnistuu.
Oletteko muuten ajatelleet että nykyäänhän on paljon uusperheitä joten lapsella on siinäkin kahdet vanhemmat ja se hyväksytään niin miksi ei sijaisv. voida hyväksyä tähän virkaan.
Onko lapsi muuten koskaa kenenkään omaisuutta???
Tärkeinhän on turvata lapsen kasvu ja kehitys.
Miedän lasten biot sen on ymmärtäneet vaikka eivät aina kaikkea sitä ymmärräkkään mitä lapsi on bio kodissa kokenut , lapselle haitaksi.
Mutta sanovat nyt että näkevät lapsestaan että sen on nyt hyvä olla ja se on onnellinen täällä.
Tämä on tosi suuri tunnustus biolta ja on saanut meidät nöyräksi
jolla on bio perheessä muodostunut kiintymyssuhde ei kiinnypitkään aikaan sijaisvanhempiin jos bio vanhemmat taistelevat koko ajan sitä vastaan. He voivat puheillaan estää sen pitkään ja aiheuttaa lisä ongelmia lapsille. Tuntuisi että oikeaa rakkautta lasta kohtaan on antaa hänen kiintyä myös sijaisv. ja saada olla ilman jatkuvaa syyllisyyttä siitä että pahoittaa biojen mielen ja siksi on yritettävä taistella koko ajan kiintymistä vastaan.
Jos minun lapseni olisi sijoitettuna noin kauheisiin, rahanahneisiin, kieroutuneisiin, ja mieisairaisiin perheisiin minä vaatisin heti lastani laitokseen. Siellä sentään voi kolmekertaa vourokaudessa vaihtuvissa työntekijöissä olla joku lähes normaali ja eikä varmasti pääse kiintymystä tapahtumaan mutta lapsi on kuitenkin hoidossa.
Lisäksi säästyisi yksi iso riita kun ei tarvitsisi koko ajan etsiä ja tarkkailla missä sijaisperhe taas teki väärin ja lapsi voisi olla kiintynyt vain siihen ainoaan oikeaan ja osaavaan aitoon äitiin ja isään.
... en suostu itse sijaisvanhemmaksi koska aina vedetään tuo hyväksikäyttö esiin ! Kokemuksien ja kertomusten mukaan asia taitaa olla yleinen kiristys tai maineenpilaamiskeino, jota käytetään hyväksi viimeisessä hädässä. Toki on tuomittavaa jos hyväksikäyttöä esiintyy, mutta sillä voidaan pilata myös tavallisen perheen maine etenkin pienellä paikkakunnalla. Enpä viitsi ottaa vaimoni kanssa sitä riskiä ! Toisaalta on halu auttaa, mutta mielekkäämpi vaihtoehto taitaa olla ulkomainen adoptio, etenkin kun tutkimusten mukaan heidän on helpompi sopeutua yhteiskuntaan. Tämä on tylyä tekstiä mutta ikävä kyllä totta. Toivotaan että maailmasta tulee joskus parempi !
huono sijaisperhe.Vaikka sijaisperheestä siirretty lapsia pois,niin sosku väittää hyväksi sijaisperheeksi.Sijaisäiti yeittää tempuillaan katkaista lapsien välit omiin vanhempiin." perheen kohdalla onnistunut,minunkin yritti törkeällä valheellaan.
tuollaisen alaarvoisen jutun keksi,ja valheestaan joutui kiinni.
on huostaanotettu noin matalamielisen ihmisen lapsi. Kamalaa luettavaa siellä sun täällä. Haukutaan ja pilkataan ihmisiä, jotka auttavat Sinun lastasi, jos Sinulla nyt yleensä on lapsia vai oletko vain joku provoperkele puskasta, joka ei uskalla edes nimellä kulkea?
Lapseni saavat apua ulkopuolisilta, kun ei omat voimat riittäneet ja minä olen kiitollinen. Olen kiitollinen myös niistä positiivisista ja hyvistä tunteista, joita näillä auttajilla on. Himputti, kun sapettaa!
Kaikki eivät todellakaan tajua sitä punaista lankaa. Jos itselle on tapahtunut väärin, niin luullaan, että kaikki on näin. En nimittäin sulje pois sitä, etteikö sossut olisi tehneet joskus vääriä päätöksiä tai etteikö sijaisperhe voisi olla huono (itselläni näin oli, sekä veljilläni myös toinen perhe ekan jälkeen). Mutta se ettei tajuta sitä, ettei näin aina ole ja että on ihan oikeita perheitä, jossa lapsi saa ihan oikean perhe-elämän.
Se sijaisperhe, jossa itse asuin veljieni kanssa, niin vaikka se oli minulle huono, niin veljilleni se oli todella hyvä paikka. Kun muutin, niin toinen veljistäni alkoi vihaamaan sijaisäitiä (äidissäkin oli vikaa kyllä) mutta nykyisin olen miettinyt, että oliko minulla siihen osaa ja arpaa. Nuorin veljeni on sitä meiltä, että perhe oli hyvä ja ihana. Sijais isää vastaan meillä ei ole pahaa sanottavaa kellään, mutta äitiä kohtaan oli minulla sekä edes menneellä veljelläni. Mutta korostan, että tässä äidissä oli hyviäkin puoli aj sain häneltä oppia (mutta eivät korjanneet kyllä niitä huojoa, jotka eivät tasapainoisen aikuisen elämään kuulu).
Jotkut tahtovat järjistää, eivätkä tajua, millainen lotto voitto oikeasti sijaisperhe on todella monille lapsille (em. omalle pikku veljelleni tämä olisi, isä ja äiti ovat niin sairaita). He näkevät vain oman tilanteen (tai kuvitellun) kaikissa ja kaikessa.
Se on ikävää, mutta näköjään sille ie mitään mahda.
tsemppiä sulle! Olette kaikki te oikeesti mun mielessä ja toivon teille kaikkea hyvää. Ja näin "lapsen ajtuksin" voin kertoa, että taatusti oma lapsesi aikuisena osaa arvostaa omaa panostasi ja uhrautumistasi lapsesi hyväksi! Ja tälläisiä juttuja on kiva lukea, että ajatellaan oikeasti lapsia.
Meillä nimittäin isä ei olisi hakenut meille apua, ellei olisi tiennyt kostavansa sillä äidille. Siksi meidät alunperin huostaanotettiin, vaikka itse kerroin rehellisesti koulukuraattorille missä meillä mentiin ja opettajille. Mutta apua saatiin vasta, kun isä päätti kostaa äidille, kun katosi. Tämän isäni on monesti myöntänyt. Että ei ollut huolissan meistä (mitä meille ja sossulle selitti) vaan tahtoi kostaa äidille, kunnolla. Tosin kun kumpikaan ei selvinnyt, niine i me kai sitten kamalan paljoa merkattu...
asiat. Minua kyrsii, kun niputetaan asioita ja ihmisiä, kun tarinoita ja elämiä on niin erilaisia. Itse rakastan omia lapsiani ja siksi olen tänä päivänä vielä elossa.. Itsemurha-ajatukset ajoin itsestäni ulos sen rakkauden voimalla, mitä lapsiani kohtaan tunnen. Ja sillä aikaa, kun minä toivun, haluan lapsilleni parasta, mitä heille voidaan suoda. Vaikka se onkin minulta fyysisesti pois jonkun aikaa, vuosia, en edes tiedä tarkkaan kuinka monta. Lasten tapaamiset ovat olleet kimmokkeena ensin pysyä hengissä, sitten alkaa hoitamaan sairautta/ terveyttä... Jossain välissä tuntui, että elin ja hengitin kunnolla vain niinä päivinä, kun tapasin lapsia. Jonkin aikaa olen jo ollut armollisempi itselleni ja olen nauttinut yksinolosta ja levosta ilman huonoa omatuntoa. Hyvää kesää ja alkusyksyä kaikille lapsille, lasten läheisille ja sijaisvanhemmille, poistun takavasemmalle.
sinullekin.
Niin olen tehnyt. Lapsi on nyt huomattavasti tasapainoisempi kun saa käydä vapaasti kotona. Lapsi on hyvin kiinnittynyt ainoaan oikeaan äitiinsä ihan niin kuin pitääkin.
Kohta hän on kokonaan kotona.
Teille tulee paha mieli,kun luette biojen kirjoituksia.Heti perään kirjoitat bioja halventavaa tekstiä,verenperintönä tulevia sairauksia,alkoholismia,ym,ja ajatelleesi työn lopettamista,ehkä olisi aiheellistakin?