miksi?

Oletan, että rakkaus loppuu koska arki tulee.. Ei ole niin paljon jännitystä suhteessa ja yhdessä asuessa saa niin helposti selville toisen huonot puolet ja kyllästyy niihin. Rakkaus voi loppua myös, jos on liian kauan yhdessä niin kyllästyy toisen tapoihin.. Jos rakas ei muista järjestellä joitain yllätyksiä jne. niin sitten se rakkaus loppuu... Ja onhan sellainen sanonta, että kaikki hyvä loppuu aikanaan..

Kaikkeen kyllästyy lopulta. Jos syöt joka päivä lempiruokaasi niin tuskin se enää viikon jälkeen maistuu niin hyvältä ku alussa.

Rakkaus ei lopu koskaan. se on jotain muuta silloin jos se loppuu!!

Olen edellisten kanssa samaa mieltä, rakastaminen ei koskaan lopu. Se voi muuttua erilaiseksi (esim. ystävyydeksi), mutta jos olet aidosti rakastanut jotain ihmistä, ei se tunne mihinkään kokonaan katoa. Ikinä. Voi olla että siihen esimerkiksi eron jälkeen sekoittuu vihaa, mutta... rakkaus on kuitenkin olemassa jollain tasolla.

Luulisin, että ilmiö, josta puhut, on rakastUminen. Se kyllä loppuu, ja se johtuu yksinkertaisesti siitä, että se on aivojen kemiallinen tila, jota keho ei voi pitää yllä kuin tietyn aikaa, maksimissaan yleensä kaksi vuotta.

Yleensä tunteet eivät katoa silmänräpäyksessä. Mutta ihminen tajuaa sen silmänräpäyksessä. Muutos on tapahtunut useimmiten pidemmällä aikavälillä, mutta jonain aamuna siihen vain herää. Siksi tuntuu, että tunteet olisivat juuri silloin loppuneet, vaikka tosiasiassa ne ovat hiipuneet tai muuttuneet jo hyvän aikaa. Ihminen on hyvä pettämään itseään - jopa omia tunteitaan - silloin kun hän tosissaan yrittää ja toivoo jotain. Kuten nyt onnistunutta parisuhdetta.

mutta elämä jatkuu!