Suomi24 Keskustelussa on viikonlopun aikana ollut poikkeuksellisen paljon bottien automaattiseti luomia kommentteja. Pahoittelemme tästä aiheutunutta harmia. Olemme kiristäneet Keskustelujen suojausasetuksia ja kommentointi on toistaiseksi estetty ulkomailta.

Mikä vituttaa AMK:ssa?

Top5

Elikkä laittakaa te, jotka amk:ssa ootte opiskellu, tai opiskelette oma Top5:n asioista tai ilmiöistä tai ihmisistä, jotka vituttaa teitä kokoajan!

51

11867

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • näitä

      1. Markkinointi-sv:n kanat
      2. Opistoajoille jämähtäneet opettajat
      3. Ylemmän portaan pilvilinnat ynnä muut harhakuvitelmat (amk-jatkotutkinto, oma tutkimustoiminta...)
      4. Wannabe-korkeakoulumaiset opiskelijayhdistykset/järjestöt (miksi kaikki pitää kopioida yliopistolta?)
      5. Huono tiedonkulku

      • MadAxel

        Voisitko hieman tarkentaa kohtaa 4, lähinnä tuota kohtaa "kopioida"..

        Tarkoitatko että järjestäytyneisyys pitäisi olla ainoastaan yliopistolaisten yksityisoikeus?


      • edellinen
        MadAxel kirjoitti:

        Voisitko hieman tarkentaa kohtaa 4, lähinnä tuota kohtaa "kopioida"..

        Tarkoitatko että järjestäytyneisyys pitäisi olla ainoastaan yliopistolaisten yksityisoikeus?

        En missään nimessä sellaista tarkoita. Mutta haalarit, fuksirastit ja vaikkapa Vapun juhlinta kyllä menee kopioinniksi. Ja onhan noita muitakin esimerkkejä. Oletko sattunut näkemään Tradenomica-lehdykäistä koskaan? Siinä kaikista härskeintä wannabe-yliopistolaisuutta.


    • MadAxel

      1. Rahoitusmalli (koulu saa sitä enemmän rahaa mitä enemmän ottaa porukkaa sisään)
      2. Liian helpot sisäänpääsyvaatimukset (ks. kohta 1.)
      3. Epämotivoituneet opiskelijat jotka eivät edes ole kiinostuneita alastaan (ks. kohta 2)
      4. Liian suuret luokkakoot (ks. kohta 3), jotka tosin pienenevät kun porukkaa tippuu pois..
      5. Ihmiset jotka eivät edelleenkään tajua ettei tutkinnolla/papereilla ole paljoakaan merkitystä työelämässä.

      • vastaava..

        1. Rahoitusmalli (koulu saa sitä enemmän rahaa mitä enemmän porukkaa tulee ulos todistus kourassa)
        2. Liian helpot ulospääsyvaatimukset (ks. kohta 1.)
        3. Epämotivoituneet opiskelijat jotka eivät edes ole kiinostuneita oppimaan, koska saavat tutkinnon osaamattakin (siis eivät hyvää arvosanaa, mutta kun ketään ei reputeta) (ks. kohta 2)
        4. luokkakoot (ks. kohta 3),se että yleensä ammattikorkeaopetusta annetaan niin pienissä yksiköissä, että opiskelijat joudutaan järjestämään luokiksi
        5. Ihmiset jotka eivät edelleenkään tajua ettei tutkinnolla/papereilla ole paljoakaan merkitystä työelämässä. Opiskelisivat asiat läpikotaisin sen sijaan, että keskittyvät vain paperin ulos saamiseen

        Axel hyvä, olet todellakin oikeilla jäljillä.


    • minätäällätaasheipähei

      1.Täysin opiskeluun kykenemättömät, 'vaikeista' kursseista valittavat kanssaopiskelijat. Varsinkin kun opetus suunniteltu tämän porukan tasolle sopivaksi.(olisihan se kauheaa jos tenteistä pääsisivät läpi vaan ne, jotka ovat viitsineet nähdä vaivaa.)
      2.Joidenkin aineiden ala-arvoinen opetus
      3.Periaate: kaikkea vähän, mitään ei kunnolla
      4.Tunneilla ei käy kukaan eli laiskat kanssaopiskelijat(liittyy oleellisesti kohtaan 1.)
      5.Liiallinen 'KORKEAkoulu'hehkutus..miksi amk:n täytyy yrittää kehittää tutkimustoimintaa, kun kyseessä on AMMATTIkorkeakoulu..keskittyisivät mieluummin ammattiaineisiin ja niiden opetuksen kehittämiseen..kuka kaipaa ö-luokan tutkimusta.

      • Late

        1) Liian suuret sisäänottomäärät
        2) Kurssimuotoisuus
        2) Tieteellisyys, liikaa teoreettisuus
        4) Heikko työllistymisennuste


      • heikko työllistyminen?
        Late kirjoitti:

        1) Liian suuret sisäänottomäärät
        2) Kurssimuotoisuus
        2) Tieteellisyys, liikaa teoreettisuus
        4) Heikko työllistymisennuste

        Eikö tulevaisuutta ajatellen amk:sta työllisty paremmin, koska meillä on kohta likaa akateemisen koulutuksen omaavia maisterita ja tohtoreita...?!


      • Late
        heikko työllistyminen? kirjoitti:

        Eikö tulevaisuutta ajatellen amk:sta työllisty paremmin, koska meillä on kohta likaa akateemisen koulutuksen omaavia maisterita ja tohtoreita...?!

        Se on juuri se (villakoiran)ydin...

        Taustaksi: Eikös akateeminen=korkeakoulutettu, ja täällä palstalla just vouhkataan siitä kuinka AMK on korkeakoulu...

        Varsinainen asia:

        Eli AMK:sta jää tosi pahaan väliin kun ei oikein oo yliopistotasoista tieteellistä, analyyttista tai muuten vaan tutkinnon tuomaa statusta pohjana mutta ei oikein ole niiden käytännön töidenkään mestari...

        Eli siistit sisähommat kiinnostais mut tarjolla on vaan "tosiammattilaisten" kirvesmies,muurari yms. Ei niissä siis mitään vikaa oo, ja liksatkin kohdallaan mitä kavereilta kuullu, mut ei AMK niihinkään valmenna.

        Ja toisaalta haluaisin myös koulutustani vastaavaa työtä! Toki jotain töitä on tarjolla mut eri juttu on onko 4,5vuotisesta teoria koulutuksesta hyötyä.

        Maisterit, DIt ja tohtorit; niitä on niin paljon että niitä riittää palkattavaksi hommiin joita rakennusalan insinööri (AMK) voisi hyvin tehdä. Eli mun hommat menee! Eikä kukaan halua että muuraan sen takan/tasoitan seinän... vituikshan se menis... Eli ei oo Valtionhallinnon opetusasioista päättävät ja valmistelevat nyt ihan kartalla.

        MITEN SAAMME MUUTOKSIA!!!


      • olet
        Late kirjoitti:

        Se on juuri se (villakoiran)ydin...

        Taustaksi: Eikös akateeminen=korkeakoulutettu, ja täällä palstalla just vouhkataan siitä kuinka AMK on korkeakoulu...

        Varsinainen asia:

        Eli AMK:sta jää tosi pahaan väliin kun ei oikein oo yliopistotasoista tieteellistä, analyyttista tai muuten vaan tutkinnon tuomaa statusta pohjana mutta ei oikein ole niiden käytännön töidenkään mestari...

        Eli siistit sisähommat kiinnostais mut tarjolla on vaan "tosiammattilaisten" kirvesmies,muurari yms. Ei niissä siis mitään vikaa oo, ja liksatkin kohdallaan mitä kavereilta kuullu, mut ei AMK niihinkään valmenna.

        Ja toisaalta haluaisin myös koulutustani vastaavaa työtä! Toki jotain töitä on tarjolla mut eri juttu on onko 4,5vuotisesta teoria koulutuksesta hyötyä.

        Maisterit, DIt ja tohtorit; niitä on niin paljon että niitä riittää palkattavaksi hommiin joita rakennusalan insinööri (AMK) voisi hyvin tehdä. Eli mun hommat menee! Eikä kukaan halua että muuraan sen takan/tasoitan seinän... vituikshan se menis... Eli ei oo Valtionhallinnon opetusasioista päättävät ja valmistelevat nyt ihan kartalla.

        MITEN SAAMME MUUTOKSIA!!!

        valmistunut amk:sta? Insinööriksi vai joksikin muuksi? Mikäli olet, niin kuinka kauan olet ollut valmistuneena? Minkälaiset ovat työ näkymäsi ja kokemukset? Pytyisitkö kertomaan omia kokemuksia? Opiskelutovereiden? Ehkä sen verran tuohon käytäntöö, että lopulliset asiathan opitaan työelässä. Oli sitten kyse akateemisesta tai vähemmän akateemisesta työstä. Tieopohjahan vain saadan sitä varten. Itse se on loppujen lopuksi sovellettava. Sitä ei mikään koulu pysty opettamaan. Se tulee elämänkokemuksen ja työnteon(!) myötä.

        Itse en tosin ole tälle(?) alalle suuntautumassa vaan sosiaali- ja terveyspuolelle, mutta löytyykö näille ihmisille töitä? Hieman kaipaisin myös näiden alojen parissa työskentelevien kommentteja.


      • ainakin
        olet kirjoitti:

        valmistunut amk:sta? Insinööriksi vai joksikin muuksi? Mikäli olet, niin kuinka kauan olet ollut valmistuneena? Minkälaiset ovat työ näkymäsi ja kokemukset? Pytyisitkö kertomaan omia kokemuksia? Opiskelutovereiden? Ehkä sen verran tuohon käytäntöö, että lopulliset asiathan opitaan työelässä. Oli sitten kyse akateemisesta tai vähemmän akateemisesta työstä. Tieopohjahan vain saadan sitä varten. Itse se on loppujen lopuksi sovellettava. Sitä ei mikään koulu pysty opettamaan. Se tulee elämänkokemuksen ja työnteon(!) myötä.

        Itse en tosin ole tälle(?) alalle suuntautumassa vaan sosiaali- ja terveyspuolelle, mutta löytyykö näille ihmisille töitä? Hieman kaipaisin myös näiden alojen parissa työskentelevien kommentteja.

        kovasti on mainostettu ainakin näiden alojen työllisyys tilannetta, mutta miten on todellisuudessa asian laita?


    • Beksu

      Minua vituttaa se, että AMK kuvittelee olevansa jokin yliopisto.

      päivät täynnä joutavanpäiväisiä "korkeakoululuentoja"; joista ei työelämässä mtn hyötyä: amk on koulu vaativampiin suoritustason tehtäviin ja sen koulutustyyli on putkimainen eikä yliopiston tyylinen jossa melko vapaasti saa valita opintonsa: miksi siis edes yrittää ympätä ammattikorkeisiin valinnaisuutta ja jotain "tieteellisen" tutkimuksen kursseja:

      jos haluan tutkia tai tehdä oikeaa tiedettä menen yliopistoon
      (anteeksi välimerkkikaaos):

      • Hohhoh

        Mistä tiedekunnasta ja yliopistosta oikein puhut?
        Ei Helsingissä ainakaan ole mitään suurempia vapauksia ottaa sivuaineeksi sitä mikä kiinnostaa.
        Tämän voin omasta kokemuksesta kertoa.

        Tieteeseen kommentoin sen: HIIT:n opiskelijat ovat muka kermaa ja FM-opiskelijat laiskoja ja tyhmiä.
        Kumpaan ryhmään luulet itse kuuluvasi, se kertoisi
        sepustuksesi sisällöstä paljon.


      • toiset tavat siellä
        Hohhoh kirjoitti:

        Mistä tiedekunnasta ja yliopistosta oikein puhut?
        Ei Helsingissä ainakaan ole mitään suurempia vapauksia ottaa sivuaineeksi sitä mikä kiinnostaa.
        Tämän voin omasta kokemuksesta kertoa.

        Tieteeseen kommentoin sen: HIIT:n opiskelijat ovat muka kermaa ja FM-opiskelijat laiskoja ja tyhmiä.
        Kumpaan ryhmään luulet itse kuuluvasi, se kertoisi
        sepustuksesi sisällöstä paljon.

        Näin HY:n valtiotieteellisessä opiskelevana olen ottanut sivuaineeksi sitä mikä kiinnostaa ja hyvin on onnistunut. Jossain muualla tietysti ehkä jotenkin muuten.


      • lasta

        Ihan vaan tiedoksi, että AMK:n ei ole tarkoitus kouluttaa ihmisiä suoritustasontehtäviin vaan asiantuntijoiksi. Se, että ihmiset joutuvat työskentelemään suoritustasontehtävissä johtuu liikakouluttamisesta.
        Tietysti sinun kannattaa mennä yliopistoon, jos haluat tiedettä tehdä ja tutkijan ura kiinnostaa. Olet ilmeisesti kuitenkin sen verran nuori, ettei sinulla ole hajuakaan minkälaista teoriaa työelämässä loppujen lopuksi vaaditaan. Itse useamman vuoden asiantuntijatasontehtävissä toimisen jälkeen olen huomannut, että kyllä niistä teorialuennoista onkin aika paljon hyötyä. Teoria ennen käytäntöä katsos.
        Ei siellä yliopistossakaan saa ihan vapaasti aineita valita. Mistäköhän olet tietosi saanut. Ei taida omaa kokemusta asioista olla.


      • Sannari
        lasta kirjoitti:

        Ihan vaan tiedoksi, että AMK:n ei ole tarkoitus kouluttaa ihmisiä suoritustasontehtäviin vaan asiantuntijoiksi. Se, että ihmiset joutuvat työskentelemään suoritustasontehtävissä johtuu liikakouluttamisesta.
        Tietysti sinun kannattaa mennä yliopistoon, jos haluat tiedettä tehdä ja tutkijan ura kiinnostaa. Olet ilmeisesti kuitenkin sen verran nuori, ettei sinulla ole hajuakaan minkälaista teoriaa työelämässä loppujen lopuksi vaaditaan. Itse useamman vuoden asiantuntijatasontehtävissä toimisen jälkeen olen huomannut, että kyllä niistä teorialuennoista onkin aika paljon hyötyä. Teoria ennen käytäntöä katsos.
        Ei siellä yliopistossakaan saa ihan vapaasti aineita valita. Mistäköhän olet tietosi saanut. Ei taida omaa kokemusta asioista olla.

        Itse opiskelen terveydenhoitajaksi ja olen "Beksun" kanssa samaa mieltä siitä, että ainakin meidän yksikössämme todellakin pyritään turhaan yliopistomaisuuteen opettamalla liian teoreettisia ja filosofisia aineita meille jotka kuulumme tähän "vaativamman suoritustason luokkaan". Mielipiteeni mukaan hoitotieteilijät ja lääketieteen lisensiaatit voivat hoitaa teoreettisen ja tutkimuspuolen ja meille tärkeämpää olisivat kädentaidot.

        Olen myös opiskellut yliopistossa kaksi vuotta ja ainakin minä sain kohtuullisen vapaasti suunnitella opintoni tietyissä rajoissa(lopetin, koska tajusin etten sittenkään halua opettajaksi vaan tehdä jotain konkreettisempaa). Ammattikorkeassa tätä valinnanvapautta ei juurikaan ole.


      • ihan ulkopuolinen keskustel...
        Hohhoh kirjoitti:

        Mistä tiedekunnasta ja yliopistosta oikein puhut?
        Ei Helsingissä ainakaan ole mitään suurempia vapauksia ottaa sivuaineeksi sitä mikä kiinnostaa.
        Tämän voin omasta kokemuksesta kertoa.

        Tieteeseen kommentoin sen: HIIT:n opiskelijat ovat muka kermaa ja FM-opiskelijat laiskoja ja tyhmiä.
        Kumpaan ryhmään luulet itse kuuluvasi, se kertoisi
        sepustuksesi sisällöstä paljon.

        vapaa sivuaineioikeus Lapissa. Ainoastaan opettajan pedagogisiin opintoihin on erillishaku ja tietenkin oikeustieteellisellä on omia sääntöjään


    • noname

      Aloitin Laurea-AMK:ssa vuonna 2000 ja valmistuin lopulta keväällä 2004. Suurin piirtein kolmantena opiskelupäivänä tajusin, ettei tässä koulussa tarvitse panna tikkua ristiin, jos mielii tradenomin tittelin joskus papereihinsa saada. Kaikki oli kopioitavissa. Oppimistehtävät tehtiin vähintään 4n hengen ryhmissä jonkun pikkukaupungin kukkakioskin markkinointisuunnitelmasta. Siinä oli helppo siipeillä, jos oikein laiskotti. Ei muuta kuin nimi paperiin, kavereillehan voi tarjota vaikka myöhemmin kaljat. Ihan kuin peruskoulussa aikoinaan, "mä teen sit vaik otsikot tähän kalvolle!" Onneksi aloitin opinnot hieman vanhemmalla iällä, ja tajusin oman parhaani. Kuten esimerkiksi sen, että kukkamyyjän hatusta vedetty marketingplan ei todellakaan vie minua edes markkinointiassarin postimerkin nuolijaksi työelämässä.

      Niinpä päätin hamuta kirjastosta kaiken minkä vain käsiini sain alan julkaisuista-hahmottaakseni KOKONAISKUVAN. Helvetti, kuka pääsee ajamaan isin Volvoa liikenteeseen jos ei ymmärrä kadunpielen kylteistä muuta kuin että osa on pyöreitä, osa kolmioita? Todellinen ajotaitohan opitaan vasta ajamalla, ihan kuten työelämässä. Mutta teoria täytyy hallita. Markkinoinnin peruskursseista vastaava opettajamme kyseli aikoinaan oikeasti huolestuneen näköisenä, että mitäköhän te tenavat mahdatte pitää siitä, jos osa tenttimateriaalista olisikin ihan englanninkielistä?! Yes sir no sir hotdog? Siis se televisiosta tuttu kieli? Kyllä pelotti. Jätetään sellaiset vaatimukset Runeberginkadulle!

      Minun on turha enää uudestaan mainita, että näihin kouluihin otetaan liikaa ihmisiä sisään liian heppoisin perustein. Hemmetti, osalle ei edes pitäisi myöntää ajokorttia. Tämä kirjoitukseni oli lähinnä kiukustunut vastaus sille tyypille, jonka mielestä kirjat joissa ei ole paljon kuvia, ovat Yliopiston heiniä. Teoria on kaiken A ja O. Sitten vasta käytäntö. Tässä järjestyksessä. Sairaanhoitajat ehkä tarvitsevat myös sellaisia taitoja, joita ei kirjoista opi ikinä. Vaatikaa opettajiltanne enemmän;käytäntöä tai sitten vaativampia tenttejä. Älkää alistuko opistoaikoja muistelevien opettajien ajastaan jäljessä oleviin malleihin. Pistäkää heidät seinää vasten ja olkaa vihaisia. Kysymyksessä on teidän tulevaisuutenne, ei heidän.

      • Late

        Asiaa! Oikein! Kiitos!

        ...kerrankin asiallinen ja mielipiteensä selvästi esille tuova vastaus...


    • tradenomi (tuleva)

      Top5 ketutukset:

      1. Porukka pääsee liian helpolla: opettajille tuntuu olevan tärkeätä päästää oppilaat läpi kursseista vaikkeivat osaisikaan mitään. Vaikka saisit hylsyn tentistä, pääset kurssin läpi tekemällä jonkun helpon lisätehtävän. Hylsy nousee helposti jopa kakkoseksi. Vituttaa kun itse luen tentteihin ja luuserit pääsee armonpullilla läpi tekemättä mitään.

      2. Pääsykokeet ovat naurettavan helpot (kokemusta tosin ainoastaan liiketaloudesta).

      3. Opetus on ala-arvoista. Koulussamme on ainoastaan kolme opettajaa, jotka oikeasti osaavat opettaa.

      4. Yritetään olla kuin yo:lla. Pakko järjestää opiskelijabileitä, joissa ei kuitenkaan ole kuin samat tylsät tuutorit. Vapuksi pakko repiä haalarit niskaan jotta kaikki näkevät että opiskellaan "korkeakoulussa". Enpä kyllä viitsisi vetää niitä haalareita päälle. Jätetään se yliopiston porukalle, jookos?

      5. Hatuttaa suunnattomasti opettajat jotka yrittävät vakuutella, että tradenomi voi kilpailla ekonomin kans samoista työpaikoista. Just joo. Harvemminpa ne ekonomit siwan kassalla istuu.

      • sosiaali- ja terveysala

        amk:ssa? Miten näitä osataan opettaa? 0len ajatellut lähteä ensi vuonna opiskelemaan sairaanhoitajaksi... Jos täällä on ko. alaa opiskelevia, niin mielelläni kuulisin teidän komentteja opiskelusta ja sijoittumisestanne työelämään!
        - Niina-


      • s.hoitajista
        sosiaali- ja terveysala kirjoitti:

        amk:ssa? Miten näitä osataan opettaa? 0len ajatellut lähteä ensi vuonna opiskelemaan sairaanhoitajaksi... Jos täällä on ko. alaa opiskelevia, niin mielelläni kuulisin teidän komentteja opiskelusta ja sijoittumisestanne työelämään!
        - Niina-

        Tässä ketjussa ei kai ole tarkoitus kehua ;) Opiskelen itse sos.- ja terv.alaa (ei s.hoitajaksi), mutta jotain voin kuitenkin sanoa. Eniten mutinaa opiskeluista saa hoitotiedepainotus käytännön aineiden kustannuksella. On kuulemma suomalaisessa tutkimuksessakin todettu, että esim. s.hoitajien käytännön taidot ovat heikompia amk-koulutuksen saaneilla kuin aikoinaan opistotason koulutuksen käyneillä. Hoitotiedettä on siis ilmeisesti liikaa, ja opettajatkin painottavat sitä enemmän ja tämä ei ole hyvä.


      • ex-sh.opiskelija
        sosiaali- ja terveysala kirjoitti:

        amk:ssa? Miten näitä osataan opettaa? 0len ajatellut lähteä ensi vuonna opiskelemaan sairaanhoitajaksi... Jos täällä on ko. alaa opiskelevia, niin mielelläni kuulisin teidän komentteja opiskelusta ja sijoittumisestanne työelämään!
        - Niina-

        Kyllä esim. sairaanhoitajan tutkinnolla töitä saa varmasti näinä aikoina mutta koulutus onkin sitten yhtä turhaa jaarittelua. Sairaanhoitajan työ on aivan varmasti enemmän käytäntöä kuin teoriaa mutta koulutus on ympätty täyteen maailman turhinta teoriajorinaa, kuten esimerkiksi kansanterveystiede (kurssin ainoa anti oli se, että nyt tiedän mikä on suomalaisten yleisin kuolinsyy tai sairaseläkkeisiin ajava syy). Tai monikohan vuodeosastolla töitä tekevä sairaanhoitaja tarvitsee työssään tilastotieteitä?
        Mielestäni tuon koulutuksen pituutta voisi lyhentää huomattavasti jättämällä kaikki aivan turhat teoria-opinnot pois ja keskittymällä siihen olennaiseen eli potilaan hyvään hoitoon!


      • Sannari
        s.hoitajista kirjoitti:

        Tässä ketjussa ei kai ole tarkoitus kehua ;) Opiskelen itse sos.- ja terv.alaa (ei s.hoitajaksi), mutta jotain voin kuitenkin sanoa. Eniten mutinaa opiskeluista saa hoitotiedepainotus käytännön aineiden kustannuksella. On kuulemma suomalaisessa tutkimuksessakin todettu, että esim. s.hoitajien käytännön taidot ovat heikompia amk-koulutuksen saaneilla kuin aikoinaan opistotason koulutuksen käyneillä. Hoitotiedettä on siis ilmeisesti liikaa, ja opettajatkin painottavat sitä enemmän ja tämä ei ole hyvä.

        Olen samaa mieltä. Hoitotiede kuulukoon hoitotieteilijöille. Minä sitä en koe tarvitsevani.

        Toiset tutkii ja toiset suorittaa.


      • nyk sh - opiskelija
        ex-sh.opiskelija kirjoitti:

        Kyllä esim. sairaanhoitajan tutkinnolla töitä saa varmasti näinä aikoina mutta koulutus onkin sitten yhtä turhaa jaarittelua. Sairaanhoitajan työ on aivan varmasti enemmän käytäntöä kuin teoriaa mutta koulutus on ympätty täyteen maailman turhinta teoriajorinaa, kuten esimerkiksi kansanterveystiede (kurssin ainoa anti oli se, että nyt tiedän mikä on suomalaisten yleisin kuolinsyy tai sairaseläkkeisiin ajava syy). Tai monikohan vuodeosastolla töitä tekevä sairaanhoitaja tarvitsee työssään tilastotieteitä?
        Mielestäni tuon koulutuksen pituutta voisi lyhentää huomattavasti jättämällä kaikki aivan turhat teoria-opinnot pois ja keskittymällä siihen olennaiseen eli potilaan hyvään hoitoon!

        Voisiko ajatella tässä kohtaa, että lievä yleissivistys on paikallaan - etenkin sairaanhoitajalla, joka kohtaa ihmisiä laidasta laitaan.

        Jos et tiedosta kansanterveystieteen merkitystä sairaanhoitajan työssä, on parempikin, että olet ex. Hienoa, että olet rohkeasti muuttanut suuntaa, että jäänyt opiskelemaan alaa, joka ei tunnu omalta.


      • käden taidot
        ex-sh.opiskelija kirjoitti:

        Kyllä esim. sairaanhoitajan tutkinnolla töitä saa varmasti näinä aikoina mutta koulutus onkin sitten yhtä turhaa jaarittelua. Sairaanhoitajan työ on aivan varmasti enemmän käytäntöä kuin teoriaa mutta koulutus on ympätty täyteen maailman turhinta teoriajorinaa, kuten esimerkiksi kansanterveystiede (kurssin ainoa anti oli se, että nyt tiedän mikä on suomalaisten yleisin kuolinsyy tai sairaseläkkeisiin ajava syy). Tai monikohan vuodeosastolla töitä tekevä sairaanhoitaja tarvitsee työssään tilastotieteitä?
        Mielestäni tuon koulutuksen pituutta voisi lyhentää huomattavasti jättämällä kaikki aivan turhat teoria-opinnot pois ja keskittymällä siihen olennaiseen eli potilaan hyvään hoitoon!

        Kuulostaa pelottavalta, että tuleva sairaanhoitaja on kiinnostunut vain käden taidoista. Mielestäni sairaanhoitajan tulee teoriassa tiedää melkoisen paljon lääketieteestä.

        Ilmeisesti et ole sisäistänyt, miksi teille opetetaan esimerkiksi kansanterveystiedettä. Ei sitä(kään) tietoa teille turhaan opeteta. Mieti vähän. Jos tiedät, mikä on yleisin kuolinsyy, osaat ohjeistaa potilasta toimimaan oikein -vai olisitko tarjoamassa valmiiksi liikalihavalle potilaalle suolaista ruokaa ja rasvaa päälle? Ei lääkärillä ole aikaa sanella jokaisen potilaan ruokavaliota erikseen. Teillä se on tiedettävä.

        Tieto on tehty sovellettavaksi. Mikäli et osaa soveltaa oppimaasi tietoa, et ole oikeastaan oppinut mitään.


      • no arvaa
        käden taidot kirjoitti:

        Kuulostaa pelottavalta, että tuleva sairaanhoitaja on kiinnostunut vain käden taidoista. Mielestäni sairaanhoitajan tulee teoriassa tiedää melkoisen paljon lääketieteestä.

        Ilmeisesti et ole sisäistänyt, miksi teille opetetaan esimerkiksi kansanterveystiedettä. Ei sitä(kään) tietoa teille turhaan opeteta. Mieti vähän. Jos tiedät, mikä on yleisin kuolinsyy, osaat ohjeistaa potilasta toimimaan oikein -vai olisitko tarjoamassa valmiiksi liikalihavalle potilaalle suolaista ruokaa ja rasvaa päälle? Ei lääkärillä ole aikaa sanella jokaisen potilaan ruokavaliota erikseen. Teillä se on tiedettävä.

        Tieto on tehty sovellettavaksi. Mikäli et osaa soveltaa oppimaasi tietoa, et ole oikeastaan oppinut mitään.

        Kyllä olen itsekkin onnellinen että tajusin pelle-koulusta lähteä ajoissa.


      • ex JA ONNELLINEN SIITÄ!!
        käden taidot kirjoitti:

        Kuulostaa pelottavalta, että tuleva sairaanhoitaja on kiinnostunut vain käden taidoista. Mielestäni sairaanhoitajan tulee teoriassa tiedää melkoisen paljon lääketieteestä.

        Ilmeisesti et ole sisäistänyt, miksi teille opetetaan esimerkiksi kansanterveystiedettä. Ei sitä(kään) tietoa teille turhaan opeteta. Mieti vähän. Jos tiedät, mikä on yleisin kuolinsyy, osaat ohjeistaa potilasta toimimaan oikein -vai olisitko tarjoamassa valmiiksi liikalihavalle potilaalle suolaista ruokaa ja rasvaa päälle? Ei lääkärillä ole aikaa sanella jokaisen potilaan ruokavaliota erikseen. Teillä se on tiedettävä.

        Tieto on tehty sovellettavaksi. Mikäli et osaa soveltaa oppimaasi tietoa, et ole oikeastaan oppinut mitään.

        Kuka on sanonut että hyvä hoito on yhtä kuin käden taidot?
        Juttuni pointti oli se, että hoitotyö jos mikä on käytännön ammatti ja laitatakseni yhtä aiempaa sannari nimimerkin kirjoittama kommenttia
        " hoitotieteilijät ja lääketieteen lisensiaatit voivat hoitaa teoreettisen ja tutkimuspuolen ja meille tärkeämpää olisivat kädentaidot".


      • minä
        ex-sh.opiskelija kirjoitti:

        Kyllä esim. sairaanhoitajan tutkinnolla töitä saa varmasti näinä aikoina mutta koulutus onkin sitten yhtä turhaa jaarittelua. Sairaanhoitajan työ on aivan varmasti enemmän käytäntöä kuin teoriaa mutta koulutus on ympätty täyteen maailman turhinta teoriajorinaa, kuten esimerkiksi kansanterveystiede (kurssin ainoa anti oli se, että nyt tiedän mikä on suomalaisten yleisin kuolinsyy tai sairaseläkkeisiin ajava syy). Tai monikohan vuodeosastolla töitä tekevä sairaanhoitaja tarvitsee työssään tilastotieteitä?
        Mielestäni tuon koulutuksen pituutta voisi lyhentää huomattavasti jättämällä kaikki aivan turhat teoria-opinnot pois ja keskittymällä siihen olennaiseen eli potilaan hyvään hoitoon!

        Meille aina sanotaan et tämä asia tulee seuraavalla kurssilla, nyt ei ehditä. Seuraavalla kurssilla sanotaan että tämänhän te jo tiedättekin kun se oli edellisellä kurssilla. Nyt ei sitä ehditä käydä läpi. Sit opet luulee tietävänsä asioista, kun heiltä kysyy jotain asiaa, niin usein vastaus tulee joltakin ryhmäläiseltä paremmin kuin 10 vuotta sitten hoitotyössä olleelta opettajalta.


    • Saapasjalkakoira

      Vitutuskäyrä nousee kummasti, kun alkaa näitä epäkohtia listaamaan :)

      1. Liian suuret aloituspaikkamäärät ja liikaa oppilaitoksia (kts. kohta 2)

      2. Ammattikorkeat ovat kunnallispolitiikan pelinappuloita. Jokaisessa peräkylässäkin pitää olla ammattikorkeakoulu, jotta pitäjän vetovoimaisuutta voitaisiin nostaa. Voidaan sitten mainostaa: "Muuta takahikiälle, meillä on korkeakoulukin". Eli ammattikorkeakouluista odotettiin jollain tapaa maaseudun pelastajia. Ruotsissa tehdyn tutkimuksen mukaan pikkupaikkakunnilla sijaitsevien korkeakoulujen vaikutus kunnan teolliseen kasvuun ja sitä myötä työpaikkojen määrään on häviävän pieni.

      3. Läpäisyvaatimukset ainakin tradenomikoulutuksessa naurettavan helpot. Mitään ei tarvitse oikeastaan tehdä saadakseen paperit käteen. Kouluista löytyy aivan uskomattomia tapauksia, jotka ovat vihellelleet läpi ammattikoulun ja sama meno jatkuu ammattikorkeassa. Tehtävät kopioidaan toisilta ja suurimmasta osasta tenteistä pääsee vähäisellä lukemisella läpi. 15-sivuisen opinnäytetyön voi sitten tehdä nenän kaivamisesta ja läpi menee.

      4. Pätevien opettajien puute. Eihän voida olettaa, että Suomen miljoonaan AMK:hon saadaan kaikkiin pätevät opettajat.

      5. AMK:n rahoitusjärjestelmä, joka suosii suuria aloituspaikkamääriä. Rahoituksen pitäisi perustua valmistuneiden määrään ja varsinkin heidän laadulliseen työllistymiseensä.

      Huvittavinta tässä on, että opetushallitus ei ota kuuleviin korviinsa liittojen ja opiskelijajärjestöjen valituksia. No, eihän tradenomeistakaan työllisty kuin puolet sen tason tehtäviin, mihin koulun pitäisi valmistaa ja alkaa olla yleistä, että inssit tekevät vanhojen teknikoiden töitä. Kivaa, kun kaikilla on kohta Suomessa korkeakoulututkinto! :)

    • Amk-lehtori

      Monet ovat valitelleet AMK-kurssien helppoutta. Jos pidät kurssin "normaalin tasoisena" lopputulos on se, että n. 60%-70% opiskelijoista tippuu kurssilta. Tämän jälkeen open selkään alkaa hengittämään johtoporras joka vihjailee, että opetuksellesi pitäisi tehdä jotain. Ymmärrän täysin niitä opettajia, jotka ovat kyllästyneet kyseiseen tilanteeseen ja ovat päättäneet päästää ihmiset helposti läpi.

      Mä itse vielä yritän pitää kurssien tasoa yllä, mutta se ei ole helppoa. Yläkerrasta vihjaillaan "koulun kurssiemme taso pitää olla kova, mutta samalla pitää tunnustaa se asia, että rahoitusmallimme toimii myös valmistumisten perusteella." Hylätyn saanet opiskelijat taas tekevät epämääräisiä valituksia suuntaan sun toiseen ja niihin reagointi vie voimia.

      Tällä hetkellä kurssini läpäisee noin puolet osallistujista. Ja väittäisin että suurin syy hylkäämiseen ei ole opiskelijoiden tyhmyys vaan heidän laiskuus. Ei vaan tehdä sitä työtä, mitä opintoviikkomäärän eteen pitäisi tehdä.

      Mitä siinä sitten opettajan pitäisi tehdä?

      • Daniel

        Aiheesta pitäisi tehdä ulkopuolisen ja puolueettoman tahon selvitystyö, jossa haastateltaisiin kattavasti opiskelijoita, valmistuneita ja lehtoreita.

        Ilmeisesti tuo salailu-/peittelypolitiikka lähtee koulusta itsestään, sitä tukee kunnallistaso ja viimeisimpänä päällä opetusministeriö estää ja vääristää todellisuutta. Jokaisella on oma kala vedessä.


      • minätaas...

        Hei
        Itse opiskelijana olen miettinyt tuota samaa asiaa. Olen sitä mieltä, että tason pitäisi pysyä korkealla, repuutusten uhallakin. Mutta ymmärrän kyllä opettajienkin huolen. Sääliksi käy opettajia, joiden tunneilla ei käy kukaan ja sitten syytetään opettajaa kun ei päästäkään tentistä läpi..kun kyllähän mä eilen luin nämä matikan asiat läpi (eipä tullut mieleen käydä tunneilla ja tehdä tehtäviä..) eli syy reputuksiin on laiskuus ja mielestäni tämä 60-70% repuutusmäärä kertoo, että vain 30-40 %opiskelijoista on niitä joiden kuuluisi opiskella eli niitä joilla on motivaatio ja kyvyt kohdallaan. Toki joskus voi saada hylätyn vaikka olisi tosissaan yrittänytkin, mutta todellisuudessa tämä on ainakin omassa koulussani harvinaista..Eli mielestäni opettajat eivät valitettavasti voi tehdä muuta kuin laskea rimaa, siinä olet aivan oikeassa. Näin ei kuitenkaan pitäisi olla, vaan asiaan täytyisi puuttua ylemmällä taholla, ennen kuin tämä koko AMK-harha räjähtää silmille.


      • menee
        Daniel kirjoitti:

        Aiheesta pitäisi tehdä ulkopuolisen ja puolueettoman tahon selvitystyö, jossa haastateltaisiin kattavasti opiskelijoita, valmistuneita ja lehtoreita.

        Ilmeisesti tuo salailu-/peittelypolitiikka lähtee koulusta itsestään, sitä tukee kunnallistaso ja viimeisimpänä päällä opetusministeriö estää ja vääristää todellisuutta. Jokaisella on oma kala vedessä.

        kyllä pikkasen aiheen ohi, mutta tämän silti haluaisin sanoa. Elikkäs kuten joku aiemmin jo totesikin, moni pääsee tradenomiopinnoistaan viheltelemällä läpi. Jos tavoite on vain saada se tutkintopaperi käteen ni mikäs siinä. Mennään vaan mistä aita on matalin.

        Mutta, jos tavoitteena oikeasti on työllistyä koulun jälkeen muuallekin kuin Siwan kassalle, niin opiskelupanostus alkaa näyttelemään suurta osaa. Olen nimittäin aivan varma, ettei "viheltelijä" osaa puoliakaan siitä mitä "panostaja". Tähän viheltelijäryhmään kuuluvat ne pullamössönuoret, jotka suoraan lukion jälkeen lähtevät äidin helmoista korkeakouluun, ja mihinkäs muuallekaan kuin lukemaan liiketaloutta. Ja mikäs koulun jälkeen odottaakaan: karu totuus, työelämä vaatii muutakin kuin kimeää ulinaa huulien välistä.

        Panostaja puolestaan on ehkä jo lähemmän 25-vuotias, tietää mitä haluaa ja on valmis sen eteen tekemään työtä. Hän on itsenäinen ja ymmärtää suunnata opintonsa kohti tulevaisuutta. Hän pyytää saada tehdä ryhmätyönsä yksin eikä halua pullanmuruja sotkemaan papereita. Hän lukee tentteihin huolella ja valitsee työharjoittelupaikkansa vaativimmasta päästä. Kappas, häntä odottaa valmistuessa työelämä muuallakin kuin kassalla.

        Tässä on mielestäni suuri vastuu opiskelijalla itsellään. Pullamössöjen on turha valittaa (ja manata keskustelupalstoilla) huonoa työllistymistilannetta, koska se on itsestä kiinni. Harva täällä syntyy kultalusikka suussa ja vielä harvempi sen kanssa pystyy koko elämäänsä nielemään.


      • Saapasjalkakoira

        Hienoa, että yrität pitää kurssiesi tasoa yllä. Oikeasti tyhmiä ihmisiähän on harvassa, laiskoja sitäkin enemmän. Olen kuullut samaa oman kouluni opettajalta, joka sanoi, että johdon suunnalta tulee viestiä, etteivät kurssit saa olla kauhean vaativia. Suurimman osan pitää siis päästä läpi.

        Meinasi suoni katketa päästä, kun koulussani eräskin tyyppi ei osallistunut matematiikan tentteihin ja teki sitten myöhemmin jotain korvaavia tehtäviä, joilla pääsi kurssista läpi. Nämä tehtävät hän teetätti jollain toisella opiskelijalla 50 euron korvausta vastaan. Itse taistelin ko. kurssista hyvän arvosana, mutta töitä se teetti. Tämä on tietysti vain yksittäinen esimerkki, mutta summa summarum on, että kurssien läpäisy on liian helppoa.
        Tsemppiä vaan sulle. Reputa vaan armottomasti laiskat. Tee selväksi, että vaikka kouluun sisälle pääsyyn ei vaadita paljoakaan, niin edes valmistumisen eteen pitää tehdä töitä. Tätä tietysti joudut tekemään työpaikan menettämisen uhalla, joten helppoahan se ei voi olla.


      • ***

        Tämä kirjoitukseni oli jo tuolla taannoin. Kun se sopii myös hyvin tähän käytävään keskusteluun, niin annoin itselleni luvan liittää sen vielä uudestaan nähtäville.

        ***

        "Mitä insinööreille on tapahtunut"... samaa minäkin olen pohtinut suurella hämmennyksellä.

        Olen itse ollut opetustehtävissä reilun 15 vuoden ajan josta viisi vuotta myös AMK:ssa tuntiopettajana. Opetan yhtä osaa erään opintolinjan keskeisimmästä ammattiaineesta. Tämän lisäksi toimin teollisuudessa ja muissakin ko. opetusalaani liittyvissä teknisissä toimissa. Minulla on teknisen koulutuksen lisäksi kasvatustieteellinen ja opettajan koulutus.

        Täytyy sanoa, että tämä viiden vuoden periodi AMK:ssa on ollut todella masentava. Opiskelija-aineksessa ei ole juurikaan eroa, opettaako ammattioppilaitoksen luokkaa vai AMK luokkaa.

        Opiskelijoiden teknisen ajattelutavan kehittymiseen tarvittavat siemenet puuttuvat lähes kokonaan,jopa "tekninen intuitio". Asioiden esittäminen kirjallisessa muodossa, piirtäminen ja suunnittelun alkeistaidot ovat kokonaisuutena tarkastellen ala-arvoisia. Suullinen esitystapa on kuitenkin hyvä luokassa röyhtäilyyn. Oma-aloitteisuus ja omatoiminen asioihin perehtyminen hyvin minimaalista vaikka siihen suuntaan yrittäisi millä tahansa porkkanalla ohjata. Ammattiaineeseen sisältyvä matemaattinen käsittely ei onnistu millään.

        Oppilaista edes jonkinlaisen teknisen tolkun omaavia ovat ammattioppilaitoksesta valmistuneet. Heidänkin osaamisestaan täytyy todeta, että ammattikoulussa on jäänyt vähintään kolmmannes opetussuunnitelman edellyttämistä asioista käsittelemättä tai ainakin oppimatta.

        Voin kuitenkin sannoa, että oppilaat ovat sata prosenttisesti hyviä tyyppejä ihmisinä. Heistä ei siis ole sinänsä pahaa sanottavaa. Luokan eteen on aina mukava mennä ja vaihtaa opetuksen lomassa kuulumisia. Mukavia nuoria!

        Minua surettaa suuresti se, että heitä on järjestelmän taholta tavalla tai toisella jymäytetty. On vaikea uskoa, että kaikista tulisi edes keskinkertaisia insinöörejä. Joistain kuitenkin ja muutamista tietysti ihan hyviäkin.

        Toisen opetusvuoteni jälkeen olin varma siitä, että olin epäonnistunut tehtävässäni perusteellisesti. Näiden kahden vuoden kokeitten keskiarvot olivat vähän päälle kaksi (2,2/5). Vaihdoin kokeet sen jälkeen ammattikoulutasoisiksi tyyliin "piirrä kiertokanki ja väritä se" ilman minkäänlaisia matemaattisia kysymyksiä. Kahden vuoden keskiarvo näistä oli 2,5/5.

        Kun keskustelin muiden opettajien kanssa, he kertoivat kuitenkin aivan saman suuntaisia opetuskokemuksia: "anna vaan kokeesta ykkönen vaikkei ihan menis läpikään, turhaan teet itsellesi töitä, ei ne arvosanat siitä paremmaksi muutu"

        Lopetan tämän syksyn jälkeen AMK opetukset turhautuneena, mutta kuitenkin surullisena oppilaitten puolesta. Varmaan siunaus molemmille osapuolille.

        Olen sitä mieltä, että jotain on tehtävä AMK -maailmassa. Näin tämä ei voi jatkua.


      • yleisesti
        *** kirjoitti:

        Tämä kirjoitukseni oli jo tuolla taannoin. Kun se sopii myös hyvin tähän käytävään keskusteluun, niin annoin itselleni luvan liittää sen vielä uudestaan nähtäville.

        ***

        "Mitä insinööreille on tapahtunut"... samaa minäkin olen pohtinut suurella hämmennyksellä.

        Olen itse ollut opetustehtävissä reilun 15 vuoden ajan josta viisi vuotta myös AMK:ssa tuntiopettajana. Opetan yhtä osaa erään opintolinjan keskeisimmästä ammattiaineesta. Tämän lisäksi toimin teollisuudessa ja muissakin ko. opetusalaani liittyvissä teknisissä toimissa. Minulla on teknisen koulutuksen lisäksi kasvatustieteellinen ja opettajan koulutus.

        Täytyy sanoa, että tämä viiden vuoden periodi AMK:ssa on ollut todella masentava. Opiskelija-aineksessa ei ole juurikaan eroa, opettaako ammattioppilaitoksen luokkaa vai AMK luokkaa.

        Opiskelijoiden teknisen ajattelutavan kehittymiseen tarvittavat siemenet puuttuvat lähes kokonaan,jopa "tekninen intuitio". Asioiden esittäminen kirjallisessa muodossa, piirtäminen ja suunnittelun alkeistaidot ovat kokonaisuutena tarkastellen ala-arvoisia. Suullinen esitystapa on kuitenkin hyvä luokassa röyhtäilyyn. Oma-aloitteisuus ja omatoiminen asioihin perehtyminen hyvin minimaalista vaikka siihen suuntaan yrittäisi millä tahansa porkkanalla ohjata. Ammattiaineeseen sisältyvä matemaattinen käsittely ei onnistu millään.

        Oppilaista edes jonkinlaisen teknisen tolkun omaavia ovat ammattioppilaitoksesta valmistuneet. Heidänkin osaamisestaan täytyy todeta, että ammattikoulussa on jäänyt vähintään kolmmannes opetussuunnitelman edellyttämistä asioista käsittelemättä tai ainakin oppimatta.

        Voin kuitenkin sannoa, että oppilaat ovat sata prosenttisesti hyviä tyyppejä ihmisinä. Heistä ei siis ole sinänsä pahaa sanottavaa. Luokan eteen on aina mukava mennä ja vaihtaa opetuksen lomassa kuulumisia. Mukavia nuoria!

        Minua surettaa suuresti se, että heitä on järjestelmän taholta tavalla tai toisella jymäytetty. On vaikea uskoa, että kaikista tulisi edes keskinkertaisia insinöörejä. Joistain kuitenkin ja muutamista tietysti ihan hyviäkin.

        Toisen opetusvuoteni jälkeen olin varma siitä, että olin epäonnistunut tehtävässäni perusteellisesti. Näiden kahden vuoden kokeitten keskiarvot olivat vähän päälle kaksi (2,2/5). Vaihdoin kokeet sen jälkeen ammattikoulutasoisiksi tyyliin "piirrä kiertokanki ja väritä se" ilman minkäänlaisia matemaattisia kysymyksiä. Kahden vuoden keskiarvo näistä oli 2,5/5.

        Kun keskustelin muiden opettajien kanssa, he kertoivat kuitenkin aivan saman suuntaisia opetuskokemuksia: "anna vaan kokeesta ykkönen vaikkei ihan menis läpikään, turhaan teet itsellesi töitä, ei ne arvosanat siitä paremmaksi muutu"

        Lopetan tämän syksyn jälkeen AMK opetukset turhautuneena, mutta kuitenkin surullisena oppilaitten puolesta. Varmaan siunaus molemmille osapuolille.

        Olen sitä mieltä, että jotain on tehtävä AMK -maailmassa. Näin tämä ei voi jatkua.

        vai pelkästään insinööri ja tradenomi(?) suuntauksista? Miten on muiden alojen laita? Esim. kulttuuri- ja palveluala, sosiaali- ja terveysala?


      • heitän...
        yleisesti kirjoitti:

        vai pelkästään insinööri ja tradenomi(?) suuntauksista? Miten on muiden alojen laita? Esim. kulttuuri- ja palveluala, sosiaali- ja terveysala?

        tähän väliin. Mut miks Ammattikorkeakoulua haukutaan helpoksi, vaikka esim. insinööreilläkin on matikkaa ja fysiikkaa hirveesti ensimmäisinä vuosina?Tiedän kaikki pääsee helposti läpi, ihan sama kuinka TYHMÄ on.

        Ite ainakin panostan opiskeluun, koska uskon että tulevaisuudessa saa työtä paremmin,jos panostaa opintoihinsa. Kuka nyt sellasen palkkaa, joka ei matikasta tajuaa mitään??


      • Toivorikas

        Lohduttavaa kuulla, että joku haluaa vielä erottaa ne jyvät akanoista. Edellisen lisäksi minä hartaasti toivon, että vaikka päästät ne laiskamadot läpi, niin annat niille sen ykkösen.

        Minua henkilökohtaisesti v*ttaa, että kun itse teen todella laadukkaita tuotoksia ja saan sen ansaitun viitoseni, niin sitten toinen saa hätäisestä kyhäelmästä nelosen. Hatuttaa ja rankasti. Pahimmassa tapauksessa sillä keskinkertaisella turauksella on saattanut saada jopa sen saman viitosen.

        Tuotoksia vertaillessa omani kelpaa huipputeknologian yritykseen esimerkillisenä suorituksena (kuinkas muutenkaan, vuosien kokemuksella) ja se toinen.. no... en hyväksyisi moisia rääpäisyjä yhdeltäkään projektialaiseltani. Opiskelen siis työn ohella insinööriksi.

        Sisään pääsevän opiskelija-aineksen tasoa pitäisi nostaa huomattavasti ja ennen kaikkea antaa huippujen erottua joukosta arvosanoillaan. Sapettaa sulautua keskinkertaisuuksien joukkoon.

        Lehtori hyvä, toivottavasti se on joku kaltaisesi, jonka tunnille päädyn tulevana syksynä.


      • sh - opiskelija /amk
        *** kirjoitti:

        Tämä kirjoitukseni oli jo tuolla taannoin. Kun se sopii myös hyvin tähän käytävään keskusteluun, niin annoin itselleni luvan liittää sen vielä uudestaan nähtäville.

        ***

        "Mitä insinööreille on tapahtunut"... samaa minäkin olen pohtinut suurella hämmennyksellä.

        Olen itse ollut opetustehtävissä reilun 15 vuoden ajan josta viisi vuotta myös AMK:ssa tuntiopettajana. Opetan yhtä osaa erään opintolinjan keskeisimmästä ammattiaineesta. Tämän lisäksi toimin teollisuudessa ja muissakin ko. opetusalaani liittyvissä teknisissä toimissa. Minulla on teknisen koulutuksen lisäksi kasvatustieteellinen ja opettajan koulutus.

        Täytyy sanoa, että tämä viiden vuoden periodi AMK:ssa on ollut todella masentava. Opiskelija-aineksessa ei ole juurikaan eroa, opettaako ammattioppilaitoksen luokkaa vai AMK luokkaa.

        Opiskelijoiden teknisen ajattelutavan kehittymiseen tarvittavat siemenet puuttuvat lähes kokonaan,jopa "tekninen intuitio". Asioiden esittäminen kirjallisessa muodossa, piirtäminen ja suunnittelun alkeistaidot ovat kokonaisuutena tarkastellen ala-arvoisia. Suullinen esitystapa on kuitenkin hyvä luokassa röyhtäilyyn. Oma-aloitteisuus ja omatoiminen asioihin perehtyminen hyvin minimaalista vaikka siihen suuntaan yrittäisi millä tahansa porkkanalla ohjata. Ammattiaineeseen sisältyvä matemaattinen käsittely ei onnistu millään.

        Oppilaista edes jonkinlaisen teknisen tolkun omaavia ovat ammattioppilaitoksesta valmistuneet. Heidänkin osaamisestaan täytyy todeta, että ammattikoulussa on jäänyt vähintään kolmmannes opetussuunnitelman edellyttämistä asioista käsittelemättä tai ainakin oppimatta.

        Voin kuitenkin sannoa, että oppilaat ovat sata prosenttisesti hyviä tyyppejä ihmisinä. Heistä ei siis ole sinänsä pahaa sanottavaa. Luokan eteen on aina mukava mennä ja vaihtaa opetuksen lomassa kuulumisia. Mukavia nuoria!

        Minua surettaa suuresti se, että heitä on järjestelmän taholta tavalla tai toisella jymäytetty. On vaikea uskoa, että kaikista tulisi edes keskinkertaisia insinöörejä. Joistain kuitenkin ja muutamista tietysti ihan hyviäkin.

        Toisen opetusvuoteni jälkeen olin varma siitä, että olin epäonnistunut tehtävässäni perusteellisesti. Näiden kahden vuoden kokeitten keskiarvot olivat vähän päälle kaksi (2,2/5). Vaihdoin kokeet sen jälkeen ammattikoulutasoisiksi tyyliin "piirrä kiertokanki ja väritä se" ilman minkäänlaisia matemaattisia kysymyksiä. Kahden vuoden keskiarvo näistä oli 2,5/5.

        Kun keskustelin muiden opettajien kanssa, he kertoivat kuitenkin aivan saman suuntaisia opetuskokemuksia: "anna vaan kokeesta ykkönen vaikkei ihan menis läpikään, turhaan teet itsellesi töitä, ei ne arvosanat siitä paremmaksi muutu"

        Lopetan tämän syksyn jälkeen AMK opetukset turhautuneena, mutta kuitenkin surullisena oppilaitten puolesta. Varmaan siunaus molemmille osapuolille.

        Olen sitä mieltä, että jotain on tehtävä AMK -maailmassa. Näin tämä ei voi jatkua.

        Joskus on aika vaihtaa suuntaa. Varmasti tässä tapauksessa myös sinun opettajana - mihin olet jo päätynytkin. En tarkoita, että olisit epäpätevä, päinvastoin mutta jos tuntuu, että asiat ei luonnistu millään tavalla, jonka itseltäsi ja opiskelijoilta edellytät, on päätöksenteon aika.

        Tekstisi kuvaa, että opiskelija-aines ei selvästi ole riittävän motivoitunut. Oppijoina on kuitenkin aikuiset ihmiset. Opiskelu ei ole myöskään ilmaista (tulojen menetys ym)., joten on harmi, että penkkiä vain koulussa kulutetaan. Tosin yleistäminen on aina turhaa, koska aina joukossa on motivoituneitakin.

        Elämä on muutenkin yksilöillä niin monenkirjavaa nykyisin, ja minusta etenkin opettajana on hyvä tiedostaa joitakin opiskeluahaittaavia tekijöitä (jatkuva rahapula, perheelliset opiskelijat tai muuten vaan vähän lapsellisemmat yksilöt).

        Itse koen amk:ssa opiskelun erittäin mielenkiintoiseksi ja minulle riittävän tasokkaaksi, kiitos hyvien opettajien ja mukavien opiskelukavereiden!


      • sh - opiskelija

        Opiskelijan oma etu on, että huitaisemalla ei pääse läpi. Paineet on varmasti koulun sisällä kovat kun "uunista" pitää saada tietty pääluku ulos.

        Minusta siinä olisi opettajakunnan yhteinen palaveri paikallaan. Opettajat luovat tyylillään vaatimustason. Joku on lepsu, toinen ei. Pidä vain pintasi ja ole vaativa. Opiskelijoilla on toki oikeus tehdä valituksia, jos haluavat.
        Jos arvostelussa on virhe, se tulee korjata.

        Onhan asia opettajakunnalle myös eettinen kysymys.
        Päästääkö opiskelijat huonoilla tiedoilla ulos?
        Johan koulun mainekin kärsii, jos valmistuneet eivät tajua alastaan hölynpölyä valmistuttuaan.

        Olet varmasti oikealla tiellä, jos itse niin koet.
        Tsemppiä! Olet varmasti hyvä opettaja!


      • tuleva sh
        sh - opiskelija kirjoitti:

        Opiskelijan oma etu on, että huitaisemalla ei pääse läpi. Paineet on varmasti koulun sisällä kovat kun "uunista" pitää saada tietty pääluku ulos.

        Minusta siinä olisi opettajakunnan yhteinen palaveri paikallaan. Opettajat luovat tyylillään vaatimustason. Joku on lepsu, toinen ei. Pidä vain pintasi ja ole vaativa. Opiskelijoilla on toki oikeus tehdä valituksia, jos haluavat.
        Jos arvostelussa on virhe, se tulee korjata.

        Onhan asia opettajakunnalle myös eettinen kysymys.
        Päästääkö opiskelijat huonoilla tiedoilla ulos?
        Johan koulun mainekin kärsii, jos valmistuneet eivät tajua alastaan hölynpölyä valmistuttuaan.

        Olet varmasti oikealla tiellä, jos itse niin koet.
        Tsemppiä! Olet varmasti hyvä opettaja!

        oletteko huomanneet eri amk:ssa eroja opettamisen suhteen? Jos olette, nin millä tavalla?


      • Ai-Ai
        *** kirjoitti:

        Tämä kirjoitukseni oli jo tuolla taannoin. Kun se sopii myös hyvin tähän käytävään keskusteluun, niin annoin itselleni luvan liittää sen vielä uudestaan nähtäville.

        ***

        "Mitä insinööreille on tapahtunut"... samaa minäkin olen pohtinut suurella hämmennyksellä.

        Olen itse ollut opetustehtävissä reilun 15 vuoden ajan josta viisi vuotta myös AMK:ssa tuntiopettajana. Opetan yhtä osaa erään opintolinjan keskeisimmästä ammattiaineesta. Tämän lisäksi toimin teollisuudessa ja muissakin ko. opetusalaani liittyvissä teknisissä toimissa. Minulla on teknisen koulutuksen lisäksi kasvatustieteellinen ja opettajan koulutus.

        Täytyy sanoa, että tämä viiden vuoden periodi AMK:ssa on ollut todella masentava. Opiskelija-aineksessa ei ole juurikaan eroa, opettaako ammattioppilaitoksen luokkaa vai AMK luokkaa.

        Opiskelijoiden teknisen ajattelutavan kehittymiseen tarvittavat siemenet puuttuvat lähes kokonaan,jopa "tekninen intuitio". Asioiden esittäminen kirjallisessa muodossa, piirtäminen ja suunnittelun alkeistaidot ovat kokonaisuutena tarkastellen ala-arvoisia. Suullinen esitystapa on kuitenkin hyvä luokassa röyhtäilyyn. Oma-aloitteisuus ja omatoiminen asioihin perehtyminen hyvin minimaalista vaikka siihen suuntaan yrittäisi millä tahansa porkkanalla ohjata. Ammattiaineeseen sisältyvä matemaattinen käsittely ei onnistu millään.

        Oppilaista edes jonkinlaisen teknisen tolkun omaavia ovat ammattioppilaitoksesta valmistuneet. Heidänkin osaamisestaan täytyy todeta, että ammattikoulussa on jäänyt vähintään kolmmannes opetussuunnitelman edellyttämistä asioista käsittelemättä tai ainakin oppimatta.

        Voin kuitenkin sannoa, että oppilaat ovat sata prosenttisesti hyviä tyyppejä ihmisinä. Heistä ei siis ole sinänsä pahaa sanottavaa. Luokan eteen on aina mukava mennä ja vaihtaa opetuksen lomassa kuulumisia. Mukavia nuoria!

        Minua surettaa suuresti se, että heitä on järjestelmän taholta tavalla tai toisella jymäytetty. On vaikea uskoa, että kaikista tulisi edes keskinkertaisia insinöörejä. Joistain kuitenkin ja muutamista tietysti ihan hyviäkin.

        Toisen opetusvuoteni jälkeen olin varma siitä, että olin epäonnistunut tehtävässäni perusteellisesti. Näiden kahden vuoden kokeitten keskiarvot olivat vähän päälle kaksi (2,2/5). Vaihdoin kokeet sen jälkeen ammattikoulutasoisiksi tyyliin "piirrä kiertokanki ja väritä se" ilman minkäänlaisia matemaattisia kysymyksiä. Kahden vuoden keskiarvo näistä oli 2,5/5.

        Kun keskustelin muiden opettajien kanssa, he kertoivat kuitenkin aivan saman suuntaisia opetuskokemuksia: "anna vaan kokeesta ykkönen vaikkei ihan menis läpikään, turhaan teet itsellesi töitä, ei ne arvosanat siitä paremmaksi muutu"

        Lopetan tämän syksyn jälkeen AMK opetukset turhautuneena, mutta kuitenkin surullisena oppilaitten puolesta. Varmaan siunaus molemmille osapuolille.

        Olen sitä mieltä, että jotain on tehtävä AMK -maailmassa. Näin tämä ei voi jatkua.

        Haluaisin muistuttaa lukijoita, että niin kauan kuin täällä netissä joku esittää mielipiteitään ilman nimeään ja henkilöllisyyden varmuutta, emme voi olla varma, onko kirjoittaja oikeasti sillä asialla kuin väittää olevansa. Kuka tahansa voi olla massapostittaja tms.

        Tuota ihmeellistä kädenvääntöä siitä, onko amk yliopistoa parempi vai toisinpäin en jaksa ymmärtää. Jokainen vetäköön omat johtopäätöksensä siitä, millaiset ihmiset ovat tämän aiheen riitauttaneet.


      • Neiti Assosiaatio
        heitän... kirjoitti:

        tähän väliin. Mut miks Ammattikorkeakoulua haukutaan helpoksi, vaikka esim. insinööreilläkin on matikkaa ja fysiikkaa hirveesti ensimmäisinä vuosina?Tiedän kaikki pääsee helposti läpi, ihan sama kuinka TYHMÄ on.

        Ite ainakin panostan opiskeluun, koska uskon että tulevaisuudessa saa työtä paremmin,jos panostaa opintoihinsa. Kuka nyt sellasen palkkaa, joka ei matikasta tajuaa mitään??

        Siksi, että AMK yhdistetään tänä päivänä lähinnä tradenomiin. Tradenomi puolestaan yhdistetään pelkästään markkinointiin ja liiketalouteen. Ja voi pojat, siellä ON helppoa!

        Totuus on, että insinöörin opinnot ovat vaativampia kuin tradenomin pilipalitutkintoon vaadittavat suoritteet. Siellä kun ei siitä matikastakaan tarvitse tajuta yhtään mitään.


    • sh-opiskelija.

      En ymmärrä miten voidaan sanoa että AMK olisi muka joku yläasteen ja lukion tasonen koulu jossa ei tartte tehdä tikkua ristiin pärjätäkseen. Olen kyllä täysin eri mieltä!

      En tiedä sitten vaihteleeko tuo opintolinjoittain ja kouluttain mutta itse vuoden sairaanhoitajaksi opiskelleena voin sanoa että ei todellakaan ole helppo koulu. Kyllä töitä joutuu tekemään jos haluaa pärjätä. Mutta sosiaali-ja terveysalalla opiskelu ei olekaan mitään helppoa. Tenttejä saattaa olla vaikka kuinka monta viikossa ja parhaimman arvosanan saaminen vaatii töitä. Harjotteluja on paljon, yhteensä 50 ov, ja opiskelijan roolissa oleminen harjoittelupaikassa ei oo mitään kovin kivaa. Toki se vaihtelee mutta opiskelijoita hyppyytetään ja saatetaan sanoa pahasti. Juuri kun olet oppinut asiat jossain harjottelussa niin joudut siirtymään jo toiseen harjotteluun ja uuteen paikkaan. No tää meni nyt jo vähän aiheen ohi mutta pointti on että mielestäni AMK:ssa opiskelu vaatii töitä, ainakin sos.ja terveysalalla!

      • Rem

        Meillä saa 3kk harjoittelusta 4ov:tä.


      • uskon sen silti olevan vaat...

        Olen opiskellut vuoden sosionomiksi. Harjoittelua oli kyllä, mutta 1 viikkoa harjoittelua teki 1 ov. Yliopistolla tuollaista lempeilyä ei ole olemassakaan. Saan sosiaalityöntekijän opinnoistani 10 viikon harjoittelusta pari hullua ovaria, en suinkaan kymmentä.

        Ja mitä niihin tentteihin tulee, niin opiskeltava määrä on oikeasti PIENI. Sitä ei vaan tajua, jos ei ole rankempaa nähnyt.


    • J. Annu

      *1. opettajat elää vielä opistoajoissa
      *2. opettajat käyttää lähioptusaikaa kertoakseen kuinka hyvin asiat ennen olivat ja kuinka huonosti ne nykään ovat
      *3. ne jotka eivät ole opettajien kanssa kohdista 1. ja 2. samaa mieltä joutuvat silmätikuiksi
      *4. opettajilta tuntuu puuttuvan halua hahmottaa, että maailmaa on myös heidän alansa ulkopuolella
      *5. kun asiaa (ks. kohdat 1, 2, 3 j 4) toistetaan tarpeeksi kauan, alkavat ihmiset uskoa sen totuutena (tämän huomasi jo Hitelirn propaganda ministeri J. Göbbels)

      • kiinnostaa

        Kuulisin mielelläni vastauksen siihen mitä tarkoittaa lause: opettajat elävät vielä opistoajoissa.

        Useampi muukin kirjoittaja on sanonut samaa. Jos voit ystävällisesti ruotia auki tämän väitteen, niin olen valmis käyttämään sitä heti hyödyksi opetuksessani.


      • J. Annu
        kiinnostaa kirjoitti:

        Kuulisin mielelläni vastauksen siihen mitä tarkoittaa lause: opettajat elävät vielä opistoajoissa.

        Useampi muukin kirjoittaja on sanonut samaa. Jos voit ystävällisesti ruotia auki tämän väitteen, niin olen valmis käyttämään sitä heti hyödyksi opetuksessani.

        Ennen amkia olivat kauppaopisot, teknisetopistot yms. jotka amk-ajan koittaessa useimmin yhdistettiin paikalliseksi amk:si. Osa opettajista käyttää tunteja haikailemalla ääneen miten "ennen oli paremmin, kun oman talon asioista päätettiin oman talon katon alla, eikä mikään valtiotieteiden tohtori (rehtori) jossain kaukaisessa päärakennuksessa, joka ei edes ymmärrä, että tämä meidän ala on paljon tärkeämpi kuin tuo naapritalossa oleva talous/tekniikka/sairaanhoito ja tarvitsisi paljon enemmän rahaa kuin ne. Lisäski opistoaikana oppilasmateriaalkin oli parempaa ja niille ei tarvinnut kuin kertoa faktat, niin heti pääsivät jutun juonesta kiinni. Nykyään opiskelijoita pitää oikein opettaa, että tajuaisivat mistä kyse on." Eli jos neuvoa haluat, niin opeta, älä marmata. Opetuksella en tarkoita faktojen kertaamista uudelleen ja uudelleen jossain vuodelta miekka ja kivi olevissa kalvosulekisissa, vaan opettajan olisi uskallettava antaa antaa aikaa opiskelijoillekkin prosessoida kuulemaansa ja soveltaa käytäntöön.

        Lisäksi koulussa järjestetään pakollisina kursseja, jonka tiedot ovat työeläman kannalta vanhentuneet jo aikaa sitten, vain koska opettajat haluavat niitä opettaa, eivätkä ilmeisesti viitsi itse täydentää tietojaan vastamaan nykypäivää. Pidä siis itsesi ajan tasalla ja kuuntele mitä työeleämä tulevilta työntekijöiltään odottaa.

        Löytyy opettajakunnasta myös niitä innokkaita, jotka kokoa ajan pitävät itsensä ajan tasalla alansa uusimmista innovaatioista. Valitettavasti tämä voi olla joskus kääntyä itseään vastaan, kun opettaja haluisi jo siirtyä siihen uuteen ja hienoon, eikä malta opettaa perusteita loppuun saakka kunnolla. Sitten alkaa taas marmatus siitä kuinka huonoja oppilaat nykyään ovat, kun eivät tajua edes näitä perusteita.

        Paras tapaamani opettaja (juu, semmoinenkin on)oli innokas, mutta kuuitenkin kärsivällinen. Hän tartutti intonsa myös opiskelijoihinsa. Tunnit olivat vuorovaikutteisia, hän suorastaan haastoi meidät ajattelemaan omilla aivoillamme. Lisää tämmöisiä !!!


    • Anonyymi

      Restonomiksi. Yök oksettaa. Haluan lopettaa. Opettajatkin puhuvat kuin jossain ala-aste ikäisille. Kamk on nimensä veroinen. Siksi sinne pääsee todella helposti sisään.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?

      Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta
      Ikävä
      84
      2190
    2. Millä voin

      Hyvittää kaiken?
      Ikävä
      49
      1906
    3. Tietysti jokainen ansaitsee

      Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt
      Ikävä
      23
      1828
    4. Jotain puuttuu

      Kun en sinua näe. Et ehkä arvaisi, mutta olen arka kuin alaston koivu lehtiä vailla, talven jäljiltä, kun ajattelen sinu
      Ikävä
      71
      1570
    5. 50+ naiset kyl

      Lemottaa sillille mut myös niitte kaka lemottaa pahlle ku kävin naiste veskis nuuhiin
      Ikävä
      10
      1568
    6. Haluan sut

      Haluatko sinä vielä mut?
      Ikävä
      77
      1472
    7. hieman diabetes...

      Kävin eilen kaverin kanssa keskusapteekissa kun on muutama kuukausi sitten tullut suomesta ja oli diabetes insuliinit lo
      Pattaya
      22
      1379
    8. Välitän sinusta mies

      Kaikki mitä yritin kertoa tänään ei mennyt ihan putkeen..Joka jäi jälkeenpäin ajateltuna suoraan sanottuna harmittaa aiv
      Työpaikkaromanssit
      6
      1342
    9. Haluaisin aidosti jo luovuttaa ja unohtaa

      Ei tästä mitään tule koskaan.
      Ikävä
      72
      1301
    10. En voi sille mitään

      Tulen niin pahalle tuulelle tästä paikasta nykyisin. Nähnyt ja lukenut jo kaiken ja teidän juttu on samaa illasta toisee
      Ikävä
      12
      1294
    Aihe