Mitä mieltä olette äidinlyyrasta?
äidinlyyra
ManRay
122617
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
on äidinlyyra????
Äidinlyyra on sellainen ylioppilaslakin lyyran näköinen, jonka ylioppilaan äiti voi rintaneulana laittaa rintaansa osoittamaan, että lapsi on ylioppilas. Jokaista uutta ylioppilaslasta kohden koruun liitetään uusi lyyra.
Äidinlyyran merkitys on varmaan aikoinaan ollut paljon suurempi kuin nykyisin. Ennen vanhaan oli harvinaista, että perheessä oli edes se yksi ylioppilas, mutta nykyisin yli puolet ikäluokasta kirjoittaa, joten se ei enää ole "merkittävää" samalla tavalla kuin aiemmin.
Joillakin ihmisillä on kyllä kaikki älyttömätkin
konstit käytössä, kun pitää yrittää olla niin
hieno ja pätevä. Ensinnäkin se, että penska on
ylioppilas tai tuomari tai lääkäri tai jotain
muuta hienoo ei ole äidin ansio, vaan sen lapsen
itsensä. On se vittumaista kun aikuisen, pitää
yrittää korottaa omaa sosiaalista stautusta
lapsensa tekemisillä.
Toiseksi kirjaviisaus ei ole ainoa viisauden laji.
Hienon tittelin takana voi olla täysi kusipää.
kasvatuksesta ja huolenpidosta. Ei sillä mitään konkreettista arvoa ole, vaan se on säilynyt tapa. Et varmastikkaan ole tuomari, lääkäri tai muutenkaan kovin viiasa. Taitaa vain vituttaa kun ei itseltä lyyraa lakissa löydy. :)
Tämähän on ihan järjetön "perinne". Entäs jos oma äiti ole laittanut rikkaa ristiin oman kasvatuksen tai oppimisen suhteen. Rahantuhlausta koko homma.
En tosin muista käyttikö äitini sitä oikein ollenkaan, vaikka sellaisen tahtoikin. Missä tilaisuuksissa noita edes käytetään?
Lopulta se lyyra unohtui laatikon pohjalle, josta pikkuveljeni löysi sen ja kiinnitti laukkuunsa, johon hän keräilee pinssejä. Siellä se on edelleen jonkun Ressupinssin ja Luonnonsuojeluliiton rintamerkin välissä.
ylioppilas. Kusipäitä voi olla myös ne jotka peittää täällä kateutensa tuollaisiin kirjoituksiin. Mietis vähän, kyllä se on myös vanhempien ansiota, tavallaan, vanhemmat ovat kannustaneet lastansa opiskelemaan. Sääli jos sinulla ei ole kokemusta.
Pääsin ylioppilaaksi 1995. Seuraavana äitienpäivänä ostin äidilleni lyyran lahjaksi. Hän käyttää sitä joka äitienpäivä ja tuntuu olevan siitä oikein ylpeä.
Minä jätin jo yli 30 vuotta sitten lyyran ostamatta äidilleni. Kävin kouluni loppuun iltakoulussa työn ohella. Koko kouluaikanani äitini ei tainnut tietää edes millä luokalla minä milloinkin oli. Iltakoulua hän piti täysin turhaan menneenä ajan hukkana, kun jo olin kaupan kassassa, niin miksi enää koulua käydä? Miltei joka kerran tavatessamme hän jollain tavalla piikitteli tästä itsensä turhasta kouluttamisesta.Joten minä jätin lyyran ostamatta. Itsellenikö olisin sen ostanut? Minä oli loppujen lopuksi itseni ylioppilaaksi kouluttanut.
Äitini olisi mielellään lyyran halunnut. Hänestä minä olin ilkeämielinen. Juuri silloin päätös tuntui oikealta, mutta jälkeen päin ajatellessasi turha se kosto oli.
turha juttu
Mielestäni hieno ele ja pieni vaiva muistaa äitiäni, joka kuitenkin näkee suuren vaivan juhlien eteen (puhumattakaan kouluvuosista) ja aivan varmasti ilahtuu lyyrasta.
edes joku järkeväkin ja asian ytimen ymmärtävä. Onnea Sinulle :)