Vaellan loputonta matkaa kuolleena transsin sisällä. Näen pahan valon ilman halua saati ajua jatkaa tätä matkaa. Korvillani kuulen, kuinka enkeli kutsuu. Silmilläni näen, kuinka varjot tanssii seinällä. Nenälläni haistan, kuinka paholaiset harrastavat riettauksia tämän ikkunattoman rakennuksen sisällä. Suullani maistan oven olevan muurattu kiinni. Tuntoaistillani aistin nenässäni olevan mätääntyneen syylän. Tunnen sairastuneeni ja katuvani, mutta oma rahayksikköni on minulle sangen vieras. Mitä lieneekään tämän talon ulkopuolella? Kukkineeko yhä lampaan puutarha ikivihanta? Näenkö vielä huomenna yöllisen valon? Muurataanko sieluni sopukat umpeen yhdessä addiktoivan puhelinkojun kanssa vai kuolenko nauruun huomattuani, että olen hullu? Keitä me olemme? Miksi me olemme? Olemmeko hulluja? Marsilaiset sanoivat muinoin: "Ei julkistamistilaisuutta ilman onnittelupuhetta." Aivoni eivät toimi, mutta luotan heihin ja syön rautalangan.
Loputon vaellus
Seli Vammakko
0<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.