Mun miehellä ei kunnolla seiso juuri koskaan. Ei auta mikään, ei kunnolla edes lääkärin määräämä potenssilääke (reseptivalmiste). Hän itse sanoo, ettei ongelmia ole ennen minua ollut. Olen aktiivinen ja halukas seksin suhteen. Seksi sellaisen puolilerpun munan kanssa on aika hankalaa, miltei mahdotonta. Kalu ei nouse, vaikka miten imisin ja nuolisin. Ihan lerppua kalua on hankala ottaa suihinkaan. Hän ei polta, mutta olutta ottaa toisinaan muutaman, joten syy ei löydy sieltäkään. Tietääkseni ei käy vieraissa. Seksistä kuitenkin tykkää ja jopa pornosta. Olen ihan avuton ja neuvoton. Tuo aiheuttaa aika tavalla riitoja ja pahaa mieltä suhteessamme. Vieraisiinko tässä tarvitsee lähteä, että edes joskus saa kunnon seksiä?
Puolistondis
Moona
108733
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Onko miehesi heppi tutkittu kunnolla, esim. ultralla?
Outoa, jos ei heppiin tule virtaa edes lääkkeillä!
Entä psyykkinen puoli; onko masennusta, stressiä tms?
Täytyy antaa tykin latautua välillä kunnolla. Selvähän se on jos kaiket päivät masturboi ja harrastaa seksiä niin parin vuoden päästä ei edes seiso kunnolla. Kerran viikossa tai parissa viikossa kunnes keho on jälleen latautunut kunnolla...voi mennä kuukausia, varsinkin jos erektiolääkkeet eivät saaneet edes väkinäistä erektioita aikaiseksi.
tuo oli kyllä hyvä pointti.
Liika(?) runkkaaminen väsyttää kyllä kenet vaan ja siitä on hidasta toipua!
Söin Levitraa, pystyäkseni tyydyttämään naisen jota tapaan salaa. Sekään ei auttanut kunnolla, vaikka stondista toikin.
Lääkäri ohjeisti yhden 10 mg:n pillerin, tyarvittaessa kaksi. Otin yhden, ja se ei oikein kunnolla riittänyt. Ensi kerralla kaksi, josko auttaisi. Mutta sitä ennen egdoton käteenvetolakko!
nimim "kokemusta on"
Mitä tarkoittaa "ei juuri koskaan". Ilmeisesti sitä, että sentään joskus nousee miehesi kanki edes auttavaan kondikseen. Viagra, Cialis ym. pontenssilääkkeet eivät todellakaan tehoa 100-prosenttisesti kaikkiin, vaikka ylivoimaiseen enemmistöön tehoavatkin. Jospa vastaus löytyy noin kotikonstein siitä, että mietitte, koska stondis ilmaantuu ja koska ei. Jos pano on onnistunut olosuhteissa X, kokeilkaapa vastakin järjestää samanlaiset olosuhteet.
Kuulostaa kyllä siltä, että nyt on aihetta mennä lääkäriin. Kun lääkärisetä, -rouva tahi -neiti kuulee, että rohdotkaan eivät ole auttaneet, löytää hän kyllä uusiakin keinoja. Laitimmaisena sellaisena taitaapi olla kirurgisin toimenpitein asennettu proteesi. Se ei liene kovin mukava, mutta ehkäpä sentään parempi kuin ei mitään.
Malta nyt vielä tovi ennen kuin vieraisiin ryntäät ... tai mitäpä se minulle kuuluu, kun en edes tiedä, missä päin liikustelet. Naapurin rouva se pari kuukautta sitten piipahti vieraissa ja toi tuliaisina ukollensa sellaisen taudin, että mitkään reseptit eivät kuuleman mukaan tepsi. Tuli siinä ukolle miettimistä ja niinpä taisi tulla akallekin. Ei ole kumpaisellakaan seksihaluja vähään aikaan.
Sitten on vielä pistoslääkkeet, jotka ovat viagraa tehokkaampia. Proteesi on vasta se viimeinen vaihtoehto.
Urologille kannattaa ehdottomasti mennä, jotta todellinen syy selvitetään.
testosteroonitasot. Matala taso voi herkästi luoda hienoista haluttomuutta, joka sitten ilmenee huonona ja kestämättömänä seisokkina.
Itselläni tasoa nosti kaksi yksikköä sinkkitabletit, testoa en halunnut eturauhassyöpäriskin takia ottaa.
Sano miehelles, että työntää kaksinkerroin sisään..
Kiitos kaikille vastanneille. Mies ei halua mennä lääkäriin. Hän ei halua, että häntä tutkitaan. Eka kertakin oli kuulemma noloakin nolompaa, vaikka otettiin vain verikokeita, ja seuraavalla kerralla sai reseptin mukaan, kun kaikki kolesterolit jne. oli ok. En voi väkisinkään aikuista miestä viedä lääkäriin. Erektiovaikeuksista on vaikea edes puhua kotona, sillä mieheni suuttuu joka kerta, kun asiasta jotain sanon. Olen ajatellut kokeilla taukoa seksiin, sillä sellainen väkisin yrittäminen on kamalaa. Mieheni vasta nyt eken kerran myönsi, että hänellä edes mitään ongelmaa on. Itse kuitenkin olen ko. ongelmasta koittanut puhua jo kokonaisen vuoden.
Ehdotin edellä lääkäriin menoa, mikä tilanteessanne näyttäisi olevan paras ratkaisu. Jos mies ei kuitenkaan halua (ja tässä hän ei ole yksin!!; monet suomalaiset miehet tunnetusti karsastavat lääkäriä kuin ruttoa), on edessä hiukan vaikeampi tilanne, etten sanoisi umpisolmu. Se että miehesi suuttuu, kun "asiasta jotakin sanot", osoittaa, että se on hänelle kipeä, hyvin kipeä aihe. Väkisin ei nyt kannata yrittää, sillä todennäköisesti se edelleen laskee miehesi alentunutta miestuntoa (= itsetuntoa). Kuitenkin uskallan väittää, että ilman ulkopuolista apua (lääkäri/seksuaaliterapeutti/psykologi) ennusteenne on varsin huono. Sinun tilanteessasi yrittäisin nyt hieman rauhoittaa tilannetta (älä kaiken aikaa paina päälle!) ja keksiä keinoja, joilla miehesi lääkärikammo saataisiin voitetuksi. Eikö ystäväpiiriisi kuulu ketään miehesi luottamaa FIKSUA miestä, joka HIENOVARAISESTI ikään kuin ohimennen ja omasta aloitteestaan voisi vihjaista, että tällaisiin asioihin löytyy kyllä lääkäriltä apu. (Jos miehesi saa kuulla tai vaistoaa, että sinä olet "laulanut", voi ongelmakierre hänen päässään vain vahvistua! Älä ihmeessä valittele asiaa muiden läsnäollessa, sillä silloin umpisolmusta tulisi todella tiukka). Olen itse toisenlaisessa asiassa laukaisssut erään avioparin umpisolmuun menneen kinan kertomalle mukamas oma-aloitteisesti äijälle, että "kyllä niistä mielialalääkkeistä todella voi olla hyötyä". (Myöhemmin äijä oli kertonut, että hän hakeutui lääkäriin, koska MINÄ olin pitänyt sitä järkevänä vaihtoehtona).
Tilanteessanne siis ilmeisesti tarvitaan jonkin neutraalin (neutraalilta näyttävän ja tuntuvan) kolmannen osapuolen puuttumista. Jos miehesi saataisiin tajuamaan, että LÄÄKÄRILTÄ APU KYLLÄ LÖYTYY, VARMASTI LÖYTYY, voisi hän uudelleen motivoitua vastaanotolle. (Hänen nykyinen "lääkärikielteisyytensä" on muuten ymmärrettävää, sillä edellisestä käynnistähän ei ollut apua! Hänhän voi kokemuksiinsa nojautuen väittää vastaan sanomalla, että ei se aikaisemminkaan tepsinyt, miksi siis nyt tepsisi. Nyt ehkä kannattaisikin yleislääkärin sijasta mennä erikoislääkärin/urologin vastaanotolle).
Olen muuten lähes varma siitä, että miehellesi "sopisi" parhaiten kokenut (jo hieman varttuneempi) mieslääkäri. Toki naislääkärit osaavat asiansa varmasti yhtä hyvin kuin mieslääkäritkin, mutta "kulttuurisista syistä" mieslääkärille on todennäköisesti helpompi avautua.
Ps. On olemassa myös auttavia puhelimia (puh.luettelosta ja internetistä löytyy). Jos miehesi soittaisi sellaiseen ja saisi kuulla rohkaisun marssia lääkärin pakeille, saattaisi sekin madaltaa kynnystä.
Malttia ja jaksamista hyvä rouva, usko pois, kyllä sinä vielä saat oikein olan takaa!!
Harrastakaa harvemmin seksiä, lopettakaa runkkaus ja jättäkää ne pornoleffat&lehdet pois, niin silloin voi rakastaa omaa puolisoa niin paljon, että hän kiihottaa ja stondis on kova