Mikä on jäänyt mieleesi nuoruusvuosilta?
Itse muistan rippikoulun -71, eka työpaikan kioskissa, ihanan rakastumisen, lavatanssit (joista sain aina saattajakaartin mukaan).
Lempimusiikkiani olivat CCR:n hienot kipaleet, esim. Who stop the rain. Kotimaisista laulajista suosikkejani olivat Tapani Kansa ja Hector.
Oli se ihanaa aikaa, nuoruus. Ei huolen häivää...
Mitä muistat 70-luvulta?
Nainen 1955
31
7335
Vastaukset
- oli alussa opintoja
ja lopussa raatamista. Sitä raatamista ja velanmaksua jatkui sitten pari vuosikymmentä eteenkin päin.
- huolet painaneet
minihamosessa ja stretsi saapikkaat, vaude. Työpaikkoja vaihdettiin, lähes jatkuvasti. Silloin riitti pelkkä ruisleipä ja kahvi. Kuiskaan hiljaa, että tupakkaakin oli saatava, niin ja lavatanssit kolme neljä kertaa viikossa. Minä dikkasin silloin Taipaleen Retsiä ja ainut siltä ajalta pysyväksi jäänyt. Oli toki Irvini ja Danny mukavat kesäkiertueet, voi kun sais yhden päivän elää uusiksi.
- Nainen 1955
huolet painaneet kirjoitti:
minihamosessa ja stretsi saapikkaat, vaude. Työpaikkoja vaihdettiin, lähes jatkuvasti. Silloin riitti pelkkä ruisleipä ja kahvi. Kuiskaan hiljaa, että tupakkaakin oli saatava, niin ja lavatanssit kolme neljä kertaa viikossa. Minä dikkasin silloin Taipaleen Retsiä ja ainut siltä ajalta pysyväksi jäänyt. Oli toki Irvini ja Danny mukavat kesäkiertueet, voi kun sais yhden päivän elää uusiksi.
Olin unohtaa. Olihan mullakin minihame ja mustat stretch-saapikkaat sekä itse värjätty laamapaita, jossa oli narulla tehtyjä koukeroita edessä. Ja ne poikien katseet...muisto vain.
- Angiina
Nainen 1955 kirjoitti:
Olin unohtaa. Olihan mullakin minihame ja mustat stretch-saapikkaat sekä itse värjätty laamapaita, jossa oli narulla tehtyjä koukeroita edessä. Ja ne poikien katseet...muisto vain.
Elettiin loppukevättä 1970, olin 15-vuotias. Viimeisellä keskikoululuokalla (silloisella viidennellä luokalla) pidettiin konventti, joka oli samalla jonkinlainen lukioon siirtyvien kastajaistilaisuus. Tilaisuuden juontajan toimesta minut komennettiin yksin lavalle. En tiennyt yhtään, mitä tuleman piti. Vihellyskonsertin saattelemana minun todettiin ilahduttaneen ympäristöäni pitämällä koko koulun historian lyhyimpiä minihameita! Tuohon aikaan äitini ompeli kaikki vaatteeni. Hän seurasi muotia. Äidin tekemät hameet olivat jo valmiiksi roiskeläppiä. Niitä minä sitten kuitenkin kotioven kiinni painettuani rullailin vyötäröltä vielä lyhyemmiksi. Enkä siis suotta.
Angiina kirjoitti:
Elettiin loppukevättä 1970, olin 15-vuotias. Viimeisellä keskikoululuokalla (silloisella viidennellä luokalla) pidettiin konventti, joka oli samalla jonkinlainen lukioon siirtyvien kastajaistilaisuus. Tilaisuuden juontajan toimesta minut komennettiin yksin lavalle. En tiennyt yhtään, mitä tuleman piti. Vihellyskonsertin saattelemana minun todettiin ilahduttaneen ympäristöäni pitämällä koko koulun historian lyhyimpiä minihameita! Tuohon aikaan äitini ompeli kaikki vaatteeni. Hän seurasi muotia. Äidin tekemät hameet olivat jo valmiiksi roiskeläppiä. Niitä minä sitten kuitenkin kotioven kiinni painettuani rullailin vyötäröltä vielä lyhyemmiksi. Enkä siis suotta.
totuus on,että tie miehen "sydämmeen"ei ainakaan käy vatsan kautta,vaan juuri muistelemasi minihameen 'maisemien'johdattelemana.
emw34 kirjoitti:
totuus on,että tie miehen "sydämmeen"ei ainakaan käy vatsan kautta,vaan juuri muistelemasi minihameen 'maisemien'johdattelemana.
ollaanhan siellä seitkytluvulla.
Ja ehkä miesten sijaan sana "pojan sydämmeen....- Miinaliisa
Nainen 1955 kirjoitti:
Olin unohtaa. Olihan mullakin minihame ja mustat stretch-saapikkaat sekä itse värjätty laamapaita, jossa oli narulla tehtyjä koukeroita edessä. Ja ne poikien katseet...muisto vain.
Lakkanailon rotsi ja tosi leveä lahkeiset housut.Teinitalosta. Joka viikonloppu lintsillä Rondossa. (Disko) Aina hyviä bändejä esiintymässä.
Eka työpaikka kesäravintolassa. Kamaaalaa menoa, kun nyt ajattelee. Kapakki meni neljältä kiinni. Merellä kun oli. Henkilökunta saunoi,souteli ja mitä milloinkin. Valvottiin joskus kolmekin vuorokautta putkeen. On muuten monilla tämän päivän tytöllä äitinsä vinnillä säästämät vaatteet. Tasan samoja, mitä minulla oli nuorena. Ei niitä nykyään myydä missään. - sättääjätär
Nainen 1955 kirjoitti:
Olin unohtaa. Olihan mullakin minihame ja mustat stretch-saapikkaat sekä itse värjätty laamapaita, jossa oli narulla tehtyjä koukeroita edessä. Ja ne poikien katseet...muisto vain.
noita laamapaitoja pitäneenä...ja miesten paitoja joihin hakaneuloja kiinnitetty.Huivi kaulassa tekonahkatakki päällä,niin kovalta nayttäen.Mukava kuuden hengen likkaporukalla keksittiin kaikenlaista.Tansiilavatkaan eivät jääneet väliin,varsinkin jos hurriganes esiintyi.
- 70-luvun
Miinaliisa kirjoitti:
Lakkanailon rotsi ja tosi leveä lahkeiset housut.Teinitalosta. Joka viikonloppu lintsillä Rondossa. (Disko) Aina hyviä bändejä esiintymässä.
Eka työpaikka kesäravintolassa. Kamaaalaa menoa, kun nyt ajattelee. Kapakki meni neljältä kiinni. Merellä kun oli. Henkilökunta saunoi,souteli ja mitä milloinkin. Valvottiin joskus kolmekin vuorokautta putkeen. On muuten monilla tämän päivän tytöllä äitinsä vinnillä säästämät vaatteet. Tasan samoja, mitä minulla oli nuorena. Ei niitä nykyään myydä missään.... vaatteeni, mitä vaan löytänyt, itselleen ja opiskelukavereilleen yliopisto-opiskeluissaan 70-luvun bileisiin!!! A-linjaiset isokukkaiset minipituiset mekot, ne leveälahkeiset housut, isot helmet, peruukit jne... kyllä ovat menneet lainaan kaikki, ei uskoisi.
Hauska vuosikymmen se oli! Kaljaa opeteltiin juomaan, tanssittiin melkein joka ilta lähikuppilassa, ylitöitä tehtiin ja jaksettiin! Liftattiin tyttökaverin kanssa pitkiä matkoja, miten sitä uskalsi?
Sain ajokortin, ajeltiin poikakaverin kanssa Tippa-Rellulla, joka hajosi vähän väliä, katkesi vetoakselit, kerran meni sitten ihan runko poikki, hyvä ettei takapenkki jäänyt tielle..:)).
Opiskelua, eka ammattiin valmistuminen... naimisiin meno, ensimmäinen lapsi... Oi niitä aikoja.... - ajelitte
70-luvun kirjoitti:
... vaatteeni, mitä vaan löytänyt, itselleen ja opiskelukavereilleen yliopisto-opiskeluissaan 70-luvun bileisiin!!! A-linjaiset isokukkaiset minipituiset mekot, ne leveälahkeiset housut, isot helmet, peruukit jne... kyllä ovat menneet lainaan kaikki, ei uskoisi.
Hauska vuosikymmen se oli! Kaljaa opeteltiin juomaan, tanssittiin melkein joka ilta lähikuppilassa, ylitöitä tehtiin ja jaksettiin! Liftattiin tyttökaverin kanssa pitkiä matkoja, miten sitä uskalsi?
Sain ajokortin, ajeltiin poikakaverin kanssa Tippa-Rellulla, joka hajosi vähän väliä, katkesi vetoakselit, kerran meni sitten ihan runko poikki, hyvä ettei takapenkki jäänyt tielle..:)).
Opiskelua, eka ammattiin valmistuminen... naimisiin meno, ensimmäinen lapsi... Oi niitä aikoja....siis piinatulla Rellulla ja lopun matkaa dösällä, niin mekin, ja todella hauskaa oli.
- sentään
Angiina kirjoitti:
Elettiin loppukevättä 1970, olin 15-vuotias. Viimeisellä keskikoululuokalla (silloisella viidennellä luokalla) pidettiin konventti, joka oli samalla jonkinlainen lukioon siirtyvien kastajaistilaisuus. Tilaisuuden juontajan toimesta minut komennettiin yksin lavalle. En tiennyt yhtään, mitä tuleman piti. Vihellyskonsertin saattelemana minun todettiin ilahduttaneen ympäristöäni pitämällä koko koulun historian lyhyimpiä minihameita! Tuohon aikaan äitini ompeli kaikki vaatteeni. Hän seurasi muotia. Äidin tekemät hameet olivat jo valmiiksi roiskeläppiä. Niitä minä sitten kuitenkin kotioven kiinni painettuani rullailin vyötäröltä vielä lyhyemmiksi. Enkä siis suotta.
että mä kaipaan niitä minihameita. Mahtavat maisemat!
- kuuma 70-luku
Miinaliisa kirjoitti:
Lakkanailon rotsi ja tosi leveä lahkeiset housut.Teinitalosta. Joka viikonloppu lintsillä Rondossa. (Disko) Aina hyviä bändejä esiintymässä.
Eka työpaikka kesäravintolassa. Kamaaalaa menoa, kun nyt ajattelee. Kapakki meni neljältä kiinni. Merellä kun oli. Henkilökunta saunoi,souteli ja mitä milloinkin. Valvottiin joskus kolmekin vuorokautta putkeen. On muuten monilla tämän päivän tytöllä äitinsä vinnillä säästämät vaatteet. Tasan samoja, mitä minulla oli nuorena. Ei niitä nykyään myydä missään.Heippa vaan!
Lakkanailonit oli tosi sähäkkää vaatetta, en tiedä vieläkö niitä jostain löytäis. Jos joku tietää, mistä löytyis, kenen ullakolta tai kirpparilta, laita viestiä tälle palstalle! Kiitos
- Muistan jokaisen julkkiksen
Taistolaiset jylläsivät joka paikassa. Nyt he ovat järjestään kääntäneet takkinsa, eivätkä ollenkaan muista olleensa taistolaisia.
Kuinkahan monen ihmisen elämästä he ehtivät tehdä täyttä helvettiä? He olivat niin naiiveja ja niin typerä ja niin ahdasmieleisä ja aggressiivia, että ei pysty sanoin kuvaamaan.
Merkittävää on, etteivät oikeat kommunistit, ammattiliitot ja työläiset päästäneet heitä kokouksiinsa. Virossa heikäläisten "konserttiin" ei tullut yhtään ainoaa kuulijaa, koska ei Neuvotoliittokaan hyväksynyt heitä omalle maaperälleen.
Mitä voi sanoa väestä, joka uskoo sokeasti poliittisiin iskulauseisiin unohtaen täydellisesti reaalimaailman ja elämäänsä rakentavat ihmiset, työläiset, yhteiskunnan, kaikki? oikein paljon tyttöjä.
Musiikaali Hair ja tietysti ihanat hippitytöt.
Joitakin esiintyjiäkin pääsin kyyditsemään,esim A.Sai.....ta.
Hector oli "Hannikaisineen" hyvä.Ja P.Wilberg,"merisairaine kasvoineen".
Onneksi tuli elettyä "kunnolla",ei tarvi enää vanhalla iällä harmitella,kun ei jne....
Tosin jo -75v.vakiinnuin,eli vaimo sai 'koukutettua'ja pitää edelleen tiukasti omanaan.- sinkku55
Myös mikrot,pitkät liivit muotia ja tukka tuperattu oikein kunnolla ja housunlahkeet oli tosi leveät,mitä leveämmät sen parempi.:))))
Oi sitä aikaa ja tansseihin mentiin liffillä,eipä enää uskaltaisi liffata:((
Tupakan polttaminenkin piti opetella ja edelleen olen siinä koukussa:((
Eli villiä nuoruutta se oli:))))))))mut tosi hauskaa,nyt kun sitä muistelee ja pojat tietenkin mielessä,niin kuin nytkin,vaikkakin miehet nyt:))
Mut ikuisia poikiahan miehet on:))- vm-49
Muutin Ruotsiin ajan tavan mukaan koulun jälkeen v.1968 ja asuin siellä 6 vuotta. Suomen visiitillä olisko ollut -70 isäni kauhisteli minihameitani ja saappaitani. Taisin olla melkonen ilmestys kotikylällä. Gunnar Viklund ja Anita Lindblom ja Lasse Lönndahl olivat sikäläisiä suuria ihanteita. Det var då det.
- Ymmärrän
vm-49 kirjoitti:
Muutin Ruotsiin ajan tavan mukaan koulun jälkeen v.1968 ja asuin siellä 6 vuotta. Suomen visiitillä olisko ollut -70 isäni kauhisteli minihameitani ja saappaitani. Taisin olla melkonen ilmestys kotikylällä. Gunnar Viklund ja Anita Lindblom ja Lasse Lönndahl olivat sikäläisiä suuria ihanteita. Det var då det.
Vaikka en itse mitään tiedä? Miniä on nuo samat tunteet tuonur. Tänä päivänä. Samaa kai se on vieläkin? Miniä on rakastettava ihminen!!!!
- outolintu*
Ymmärrän kirjoitti:
Vaikka en itse mitään tiedä? Miniä on nuo samat tunteet tuonur. Tänä päivänä. Samaa kai se on vieläkin? Miniä on rakastettava ihminen!!!!
olin kans nuori -70 luvulla mutta musta se oli kamalaa aikaa. En edes halua muistella sitä. kaikki kuvatkin jo hävitin, puistatti oikein. Eikä -80 luku ollut sen parempi, ainoa hyvä asia oli se, että sain poikani. Pitää elää tätä päivää, eikä vatkata nitä menneitä tahikka tulevia. Sitä tikulla silmään joka vanhoja muistaa, ja vierivä kivi ei sammaloidu.
Poikani aina sanoo, onpas kivaa kun et haikaile sen menneen nuoruutesi perään.
Mun mielestä se on laittamattomasti sanottu.
Nokka kohti huomista, tätä päivää eläen. outolintu* kirjoitti:
olin kans nuori -70 luvulla mutta musta se oli kamalaa aikaa. En edes halua muistella sitä. kaikki kuvatkin jo hävitin, puistatti oikein. Eikä -80 luku ollut sen parempi, ainoa hyvä asia oli se, että sain poikani. Pitää elää tätä päivää, eikä vatkata nitä menneitä tahikka tulevia. Sitä tikulla silmään joka vanhoja muistaa, ja vierivä kivi ei sammaloidu.
Poikani aina sanoo, onpas kivaa kun et haikaile sen menneen nuoruutesi perään.
Mun mielestä se on laittamattomasti sanottu.
Nokka kohti huomista, tätä päivää eläen.muistot.Se on kyllä yksi pointi.Mutta??!!?? Outolintu olin itsekin.
Olin ujo ja hiljainen kaveri,koko ikäni olen ollut raitis,niin päihteiden,kuin tupakan suhteen.
Kuuskytluvun lopun ja seitkytluvun alku oli itselleni sellaista vapautumisen aikaa.
Ja suuri kiitos kuuluu sen ajan suvaitsevaiselle nuorisokulttuurille,erilaisuus oli rikkaus,ei piikki toisten lihassa.Varsinkin hippilike oli niiltä arvoiltaan jotain sellaista,että luulen vierivän monta ajast-aikaa,ennenkuin vastaavaa tulevat nuoret voivat kokea.
Tosin koti oli sen aikaiseksi kodiksi suvaitsevainen ja kunnioitti lapsia tasavertaisina jäseninä.Siihen olen myös omien lasten isänä panostanut,koska se on 'halpa') asenne saada heille vahva itsetunto ja tilaa kehittyä ottamaan myös vastuu tekemisistään.
'halpa'),ei tarvitse kulisseja,tai taloudellista paremmuutta voidakseen tuntea itsensä joka suhteessa hyväksytyksi jäseneksi yhteisöissä.outolintu* kirjoitti:
olin kans nuori -70 luvulla mutta musta se oli kamalaa aikaa. En edes halua muistella sitä. kaikki kuvatkin jo hävitin, puistatti oikein. Eikä -80 luku ollut sen parempi, ainoa hyvä asia oli se, että sain poikani. Pitää elää tätä päivää, eikä vatkata nitä menneitä tahikka tulevia. Sitä tikulla silmään joka vanhoja muistaa, ja vierivä kivi ei sammaloidu.
Poikani aina sanoo, onpas kivaa kun et haikaile sen menneen nuoruutesi perään.
Mun mielestä se on laittamattomasti sanottu.
Nokka kohti huomista, tätä päivää eläen...on kyllä ihan kivaa..silti ei tarvitse elää menneessä.Sanotaanhan sitä,että aika kultaa muistot!
Minä muistan 70 luvusta ensirakkauteni,ja just noi leveet lahkeet..miniwogue permiksen (karsee) vihreän,ruskean ja keltaisen..marimekkokuosit vakosamettihousut,farkkuhameet,paksupohjaiset kengät,kiilakorot,Valion baarin,pussikaljan pikkukaupat,nakkikioskit,Mummolan ja lämpimät kesät!
Musiikkimaku oli paljolti kotimaista.Frederickiä..Ramaya,7 seinähullua.. (seinähullua aikaa).. Marionin dingedong..Tos noi muutamat,kun nyt tuli mieleen enempiä muistelematta.
Viel varmaan tulisi paljon kaikkea mieleen..jos pinnistelisi..mutta täs nämä mukavimmat muistot nyt ainakin :)
Oikein kivaa tätäpäivää kaikille kuitenkin.Nuoriahan me vielä ollaan!!!- Arvo_Posti
outolintu* kirjoitti:
olin kans nuori -70 luvulla mutta musta se oli kamalaa aikaa. En edes halua muistella sitä. kaikki kuvatkin jo hävitin, puistatti oikein. Eikä -80 luku ollut sen parempi, ainoa hyvä asia oli se, että sain poikani. Pitää elää tätä päivää, eikä vatkata nitä menneitä tahikka tulevia. Sitä tikulla silmään joka vanhoja muistaa, ja vierivä kivi ei sammaloidu.
Poikani aina sanoo, onpas kivaa kun et haikaile sen menneen nuoruutesi perään.
Mun mielestä se on laittamattomasti sanottu.
Nokka kohti huomista, tätä päivää eläen.mukava muistella mennyttä ja tehtyjä tyhmyyksiä, mutta siitä huolimatta elän tätä päivää enkä kaipaa eiliseen. Tekemistä ja ajankulua riittää, minun elämässäni ei montaa samanlaista päivää ole, siihen olen pyrkinyt ja aikamas hyvin vielä onnistunutkin. Toisinaan kuitenkin työpäivä saa rutiininomaisia piirteitä, siitä en kanna huolta.
Muistoja kysyttäessä ei ole kyse nostagioinnista tai halusta palata menneeseen, vaan vaihka esim. tiedon jakamisesta jälkipolville millaista silloin oli kun itse olin nuori, hehän siitä useimmin kiinnostuneita ovatkin.
Rehellisyyden nimissä tosin on sanottava, kun maailma nykyisin on mitä on, mielessä joskus käy että olisiko elämä henkisesti ollut helpompaa n. 200-300v. aiemmin. Ruumiillisesti raskaampaa se taatusti useimmille on kuitenkin ollut kuin tämä päivä.
- .........
Kirjoitin iltakoulusta ylioppilaaksi v 70 ja sitten lähdin maailmalle. Piti pariksi vuodeksi, mutta meni vähän pidempi aika. Työtä tehtiin ja lujasti, matkusteltiin paljon, bailattiin kotibileissä, Abbaa vihattiin, piti kuunnella Carole Kingiä, lahkeet levenivät nilkoista, perjantaisin mentiin soutuklubille syömään oysters in kilpatrick tai jotain sellaista, sunnuntaina paahdettiin nahkaa beachilla ja illalla tukka suolasta tökössä ja nahka punasena kuin irokeesillä tultiin kotiin rasvaamaan auringon tuhoja, aamulla duuniin klo 9 ja 17.00 hitonmoisessa ruuhkassa kotimatkalle. v 74 visiitti Tahitille, Karibialle...oli se armotonta menoa, mutta hengissä selvittiin :-D
- Fani vm. 61
Hurriganesin keikka v. 1976 Ooperissa Rauman mlk:ssa Kortelassa.
Omppuviiniä ja lonkeroa.- Animus
...70-luku merkitsee Hurriganesin keikkoja, äärettömän tiukkoja farkkuja (jalkaan ei saanut muuta kun kosteana ja selällään lattialla), jytää ja purkkaa, Rubettes, fritsuja kaulassa ja ah niin mukahuoletonta nuoruutta. Muka siks kun millonkaan elämässä ei oo niin paljon huolia kun just nuorena...sori vaa!
- Arvo_Posti
Keskikoulun päättäminen, hippi-letin leikkaus, Intti, mm-ammattikoulu, merillä olo, DJ-hommat.
Karmeuksia: disco-kuteet, Mud, Sweet, Slade, Danny-Show (hah-hah), Täpäni Känsä, Bay City Rollers ja paljon muuta.
Hyvää: David Bowie, Genesis, Talking Heads, Reggae, Punk, Santana (Samba pa Ti), Randy Newman ... listahan on loputon.- Animus
...mm-koulun? Mä Lauttasaaressa. Mut vasta -84.
- Arvo_Posti
Animus kirjoitti:
...mm-koulun? Mä Lauttasaaressa. Mut vasta -84.
Joutsenella tuli käytyä 73-74 (kansi/kone).
- Animus
Arvo_Posti kirjoitti:
Joutsenella tuli käytyä 73-74 (kansi/kone).
Kävin just pojan kanssa tutustumassa siihen näyttelyyn johon kuului Suomen Joutsen ja pari tykkivenettä. Merikouluaikoina käytiin (jossain lentisturnauksessa muistaakseni) Joutsenessa visiitillä ja kun kuulin että siellä oli myös asuntola tulin hyvin kateelliseksi ;)))
Missäs seilasit? - Arvo_Posti
Animus kirjoitti:
Kävin just pojan kanssa tutustumassa siihen näyttelyyn johon kuului Suomen Joutsen ja pari tykkivenettä. Merikouluaikoina käytiin (jossain lentisturnauksessa muistaakseni) Joutsenessa visiitillä ja kun kuulin että siellä oli myös asuntola tulin hyvin kateelliseksi ;)))
Missäs seilasit?pidemmälle kuin Itä-merta riittää, Katte ja Skage muodostivat jo pullonkaulan. 1½v koulun jälkeen, ja sitten tuli "force mayor" ja keskeytti seikkailut. Hyvä niin!
Asuttiin koko kouluvuosi (73-74) paatilla, hytti oli midshipissä. Mukavia muistoja. Asuntola siirrettiin ymmärtääkseni aika pian sen jälkeen maihin, vaan en tiedä mihin, tuskin kovin kauas.
- Anu
Ruskeat ja vihreät värit tapeteissa ja kokolattiamatoissa, leveet lahkeet, pipolaiset ja paskikset (ainakin Turussa), Cumulus (ihana "Länsituuli" josta muistoja..), Demis Russos (iik) jne...vaikka mitä.
- Ansku
0li yksinhuoltaja, tuli taloudellisesti hyvin toimeen, kasvatti yksin pientä poikaansa, roiskeläppä minihameella ja vanhemmat ajatteli että kuinka tuo poika pysyy hengissä tuossa "rallissa", mutta meillä oli hauskaa.
Perhe lisääntyi seitkytluvun lopussa uudella miehellä, pojalla ja vielä vauvallakin.
Ostimme ensimmäisen omakotitalon, jonka inflaatio osaltaan maksoi.
Elämä oli työtä, ystäviä ja ihanaa energistä jaksamista.
Kävimme ulkomailla lomilla, rakensimme saaristoon kesämökkiä, pojat nauttivat täysillä lapsuudesta kavereiden kanssa, urheilivat ja rakensivat majoja puihin.
Seitkytluku kokonaisuudessaan oli minulle hyvää aikaa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 663025
Sinä saat minut kuohuksiin
Pitäisiköhän meidän naida? Mielestäni pitäisi . Tämä värinä ja jännite meidän välillä alkaa olla sietämätöntä. Haluai252113Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan
Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä671699Loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä tilassa
Seinäjoella Pohjan valtatiellä perjantaina sattuneessa liikenneonnettomuudessa loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä t241560- 281301
Tiedän, että emme yritä mitään
Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian161297Näin pitkästä aikaa unta sinusta
Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni61206Mitä, kuka, hä .....
Mikähän sota keskustassa on kun poliiseja on liikkeellä kuin vilkkilässä kissoja281170Taisit sä sit kuiteski
Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik101127Noh joko sä nainen oot lopettanut sen
miehen kaipailun jota sulla EI ole lupa kaivata. Ja teistä ei koskaan tule mitään. ÄLÄ KOSKAAN SYÖ KUORMASTA JNE! Tutu621011