Mitäs linux käyttäjät on nykyään mieltä näiden kahden distron käytettävyydestä? Vaikka tätä aihetta on varmaan koluttu iät ajat, mutta jos verrataan vaikkapa mantan 10.2(tai 2005) vs. debianin sargea.
Debianin miinuksethan ovat olleet sen vaikeahko asennus, sekä asennuksen jälkeinen konfigurointi, (yleisestikin pitää tehdä paljon manuaalisesti). Plussaa tietysti vakaus ja päivittäminen. Debiania voisi siis verrata vaikkapa slackwareen jossain määrin. Mandraken(Mandriva) plussat on helppo asennus ja konfigurointikin on pitkälti automaattinen, lisäksi järjestelmän ylläpito onnistuu melkeinpä pelkällä hiirellä. Miinukseksi on väitetty mantan käyttämää rpm-pakettien hallintaa.
Mutta,mutta. Itse siirryin linux maailmaan ensin zipslackin(slackware) avulla, kone oli silloin 133pentium. Sitten uuden koneen myötä (kun vihdoin raaskin sellaisen ostaa) tuli asennettua mandrake 10.2beta3 ja nyt reilun puolenvuoden päästä alkoi tehdä mieli kokeilla muitakin distroja. Kaivoin pöytälaatikosta aikoinaan hankkimani knoppix3.6sen ja asensin sen kovalevylle debian-like asennuksena. Asennuksen jälkeen tietty heti päivitin sen testing-debianiksi. Sen jälkeen debian oli niin sekaisin että katsoin parhaaksi asentaa sen uudelleen knoppixilta, ja päivitin sen uudestaan mutta tälläkertaa en antanut poistaa knoppix skriptejä. Nyt toimii, vaikka antaakin bootin aikana vikailmoituksia.
Tässä kohtaa aloinkin ihmettelemään miksi jotkut antavat rpm:lle miinusta ja deb:ille plussaa.
Kun en ole vielä huomannut debissä mitään ihmeellistä rpm:ään verrattuna. Mandrivan urpmi hoitaa mahdolliset riippuvuudet siinä missä debianin apt-get:kin. Päivittäminenkin on yhtä helppoa molemmissa. Mitä vakauteen tulee, niin sain Mandraken kaatumaan puolenvuoden käytön aikana ainoastaan kerran. Sekin oli silloin kun osioin kovalevyä uudestaan debiania varten, olin pienentämässä windowsia ja kun irroitin windowsin niin silloin jymähti, näppiskään ei totellut(liekö tuli mustasukkaiseksi).
Löytyneeköhän debianiin mitään apuohjelmaa, että ei tarvitsisi ihan kaikkia skriptejä käsin muokata? Noh, ihan hyvältähän debian vaikuttaa, on tosiaan vähän kuin slackware, mutta helpommalla pakettien hallinnalla.
Mutta joidenkin mielipiteet siitä että debian olisi paljon parempi kuin mandrake, ja siksi vaihtavat debianiin, vaikuttaa hieman oudolta? Mandrakessa on kuitenkin todella paljon graafisia apuohjelmia jolla järjestelmän ylläpito helpottuu huomattavasti ja myös apt-get on mahdollista asentaa mandrakeen.
Noh, mitäs on linux-ihmiset mieltä, onko debian huomattavasti parempi kuin mandrake/mandriva, jos niin miksi?
Debianin miinuksethan ovat olleet sen vaikeahko asennus, sekä asennuksen jälkeinen konfigurointi, (yleisestikin pitää tehdä paljon manuaalisesti). Plussaa tietysti vakaus ja päivittäminen. Debiania voisi siis verrata vaikkapa slackwareen jossain määrin. Mandraken(Mandriva) plussat on helppo asennus ja konfigurointikin on pitkälti automaattinen, lisäksi järjestelmän ylläpito onnistuu melkeinpä pelkällä hiirellä. Miinukseksi on väitetty mantan käyttämää rpm-pakettien hallintaa.
Mutta,mutta. Itse siirryin linux maailmaan ensin zipslackin(slackware) avulla, kone oli silloin 133pentium. Sitten uuden koneen myötä (kun vihdoin raaskin sellaisen ostaa) tuli asennettua mandrake 10.2beta3 ja nyt reilun puolenvuoden päästä alkoi tehdä mieli kokeilla muitakin distroja. Kaivoin pöytälaatikosta aikoinaan hankkimani knoppix3.6sen ja asensin sen kovalevylle debian-like asennuksena. Asennuksen jälkeen tietty heti päivitin sen testing-debianiksi. Sen jälkeen debian oli niin sekaisin että katsoin parhaaksi asentaa sen uudelleen knoppixilta, ja päivitin sen uudestaan mutta tälläkertaa en antanut poistaa knoppix skriptejä. Nyt toimii, vaikka antaakin bootin aikana vikailmoituksia.
Tässä kohtaa aloinkin ihmettelemään miksi jotkut antavat rpm:lle miinusta ja deb:ille plussaa.
Kun en ole vielä huomannut debissä mitään ihmeellistä rpm:ään verrattuna. Mandrivan urpmi hoitaa mahdolliset riippuvuudet siinä missä debianin apt-get:kin. Päivittäminenkin on yhtä helppoa molemmissa. Mitä vakauteen tulee, niin sain Mandraken kaatumaan puolenvuoden käytön aikana ainoastaan kerran. Sekin oli silloin kun osioin kovalevyä uudestaan debiania varten, olin pienentämässä windowsia ja kun irroitin windowsin niin silloin jymähti, näppiskään ei totellut(liekö tuli mustasukkaiseksi).
Löytyneeköhän debianiin mitään apuohjelmaa, että ei tarvitsisi ihan kaikkia skriptejä käsin muokata? Noh, ihan hyvältähän debian vaikuttaa, on tosiaan vähän kuin slackware, mutta helpommalla pakettien hallinnalla.
Mutta joidenkin mielipiteet siitä että debian olisi paljon parempi kuin mandrake, ja siksi vaihtavat debianiin, vaikuttaa hieman oudolta? Mandrakessa on kuitenkin todella paljon graafisia apuohjelmia jolla järjestelmän ylläpito helpottuu huomattavasti ja myös apt-get on mahdollista asentaa mandrakeen.
Noh, mitäs on linux-ihmiset mieltä, onko debian huomattavasti parempi kuin mandrake/mandriva, jos niin miksi?
Vastaukset 38
Vanhimmat
Debian on paljon helpompi ja vakaampi ylläpitää ajantasalla kuin Slackware.
Puhun kokemuksella.
Ja Mandriva on kädettömille pelleille.
Joo, tiedän että debian on helpompi pitää ajantasalla kuin slack, muistin jopa mainita siitä. Miksi muka ihminen joka EI halua tehdä asioita vaikeimman kautta, on kädetön pelle? Minun mielestä siinä ei ole mitään kädetöntä jos valitsee helpoimman keinon. Tarkoitin perusteluilla sitten asiallisia perusteluita, tuollainen perustelu on vähän huteralla pohjalla.
Jos valitsee helpomman tien, niin luottaa automaattisesti muiden idioottien kasaamiin valmiisiin ratkaisuihin. Jos nämä "ratkaisut" EIVÄT OLE KESKITETTY kuten URPMI:ssä tahi YUM:issa, niin homma kusee aivan varmasti. Kokemusta löytyy.
RPM:ssä ei ole mitään vikaa, ainoastaan sen päälle kasatut korkeamman tason hallintasoftat (YUM, URPMI) kusee ja pahasti. Tämäpä johtuu nimenomaan hajautetusta pakettien ylläpidosta ...
Aidossa Debianissa (R) on aidot keskitetysti valvotut Debian Paketit (R) aidosta valvotusta repositorysta (R).
Jos jotain muuta teet, niin omapa on ongelmasi. Ja jos et osaa ongelmaa ratkaista, olet kädetön pelle. Piste.
PS. muiden kehittämiä ratkaisuja voi pilkata ainoastaan jos käyttää niitä 100% ohjeiden mukaan, eivätkä ne toimi.
Täten esim. Knoppix -> Debian päivitys on täysin typerää, koska tätä ei missään taholla tueta virallisesti. Täten käyttäjä on syyllinen idiootti. Totta on.
"Minun mielestä siinä ei ole mitään kädetöntä jos valitsee helpoimman keinon. Tarkoitin perusteluilla sitten asiallisia perusteluita, tuollainen perustelu on vähän huteralla pohjalla."
Yllä olevien perustelujeni pohjalla voin todeta, että tuossa Knoppix -> Debian ratkaisuissa SINÄ valitsit sen vaikeimman tien, ja samalla sen typerimmän tien.
Mikset asentanut virallisesta Debian imagesta Debian yhteensopivaa userland-profiilia? Vittuako alat valittamaan Debianista, jos Knoppixen omat purkkaviritykset kusevat?
Itsellä ei ole koskaan ollut Debian boxien kanssa ongelmia, toimivat yhtä vakaasti kuin FreeBSD bosit. Joten minulle on turha aukoa, myönnä vain oma tyhmyytesi tai hiljene. Kumpikin parempi.
Antakaa olla. Kukaan ei ole niin täydellinen, että olisi varaa arvostella / sanoa kädettömäksi muita, vai mitä?
Onko sinua hakattu pienenä? Esitin täysin asiallisen keskustelun aiheen ja sinä alat aukomaan päätäsi? Missä vika?
Tosiaan Debianin asennus olisi varmasi järkevintä debian cdiltä. Muttakun nyt oli tarkoitus KOKEILLA muita distroja, ei vaihtaa lopullisesti.
Kerrotko vielä perusteluja, mitenkä se homma varmasti kusee, kun oma 10.2beta3 joka on tosiaan vielä betakin, ei merkittävästi sekoillut puolenvuoden aikana. Vaikka paketteja on tullut asennettua milloin mistäkin, harvemmin on ollut ongelmia.
"Aidossa Debianissa (R) on aidot keskitetysti valvotut Debian Paketit (R) aidosta valvotusta repositorysta (R)."
Mitenköhän tämä eroaa mandrivan pakettien jakelusta? Samat päivitys paketit ne on muillakin servereillä, ei siihen yhtä keskitettyä tarvitse. Siksi ne pakettien allekirjoitukset tarkistetaan ennen asennusta, että sieltä ei tule mitä sattuu. Jos ei luota muihin servereihin, voi aina asentaa mandrivan omalta, jolloin ollaan samassa pisteessä kuin debianin kanssa. Eikö?
Sitten, kohta 1.
"PS. muiden kehittämiä ratkaisuja voi pilkata ainoastaan jos käyttää niitä 100% ohjeiden mukaan, eivätkä ne toimi."
Pilkannut? Missä kohtaa? Kerrotko?
Kohta 2. Haluatko jonkun palkinnon vankasta kokemuksestasi kun sitä pitää noin mainostaa?
"Debian on paljon helpompi ja vakaampi ylläpitää ajantasalla kuin Slackware. "
Ai niinkö? Ihanko todella? Mielipide mikä mielipide, mutta oletko tietoinen, että nykyisin on SlackWareen (ja Vector-Linuxiin) oma päivityssoftansa. Jotenkin tuo Slackwaren ohjelma muistuttaa Debianin vastaavaa: slapt-get ;)
Kyllä nuo mielipiteet aina jääköön omaan arvoonsa: yksijakelu sopii äidille ja toinen tyttärelle. Ja sitten on niitä, jotka eivät osaa ottaa (Slackki-)waaria.
"Onko sinua hakattu pienenä? Esitin täysin asiallisen keskustelun aiheen ja sinä alat aukomaan päätäsi? Missä vika? "
Vika on siinä, että yleisimmät GNU/Linux käyttäjät ovat liian sokeita tietääkseen miten edes oma käyttöjärjestelmä toimii, ennenkuin alkavat esittämään perusteettomia väitteitä jonkin GNU/Linux järjestelmän vioista ...
Tai tässä tapauksessa, vioista joita ei edes ole ;)
"Tosiaan Debianin asennus olisi varmasi järkevintä debian cdiltä. Muttakun nyt oli tarkoitus KOKEILLA muita distroja, ei vaihtaa lopullisesti."
Asensit kuitenkin Mandrivan eikö totta?
Mikset sitten asentanut Aitoa Debiania uusilta Debian cd:iltä? Asensit kuitenkin Knoppixen, ja teit kömpelön purkka-vaihdoksen "debianiin". Tämä ei oikeuta haukkumaan Debiania toimimattomaksi.
Kaivoin pöytälaatikosta aikoinaan hankkimani knoppix3.6sen ja asensin sen kovalevylle debian-like asennuksena. Asennuksen jälkeen tietty heti päivitin sen testing-debianiksi. Sen jälkeen debian oli niin sekaisin että katsoin parhaaksi asentaa sen uudelleen knoppixilta, ja päivitin sen uudestaan mutta tälläkertaa en antanut poistaa knoppix skriptejä. Nyt toimii, vaikka antaakin bootin aikana vikailmoituksia.
Tässä kohtaa aloinkin ihmettelemään miksi jotkut antavat rpm:lle miinusta ja deb:ille plussaa.
TUOSSA NIMEOMAAN HAUKUT DEBIANIA, VAIKKA SYY ON KNOPPIXISSA, JA VIELÄPÄ VANHASSA SELLAISESSA!
Sinä pakana! Pois GNU/Linux skenestä sinun typerät mokailusi,m hus! *tekee pahaa torjuvan eleen*
"Kerrotko vielä perusteluja, mitenkä se homma varmasti kusee, kun oma 10.2beta3 joka on tosiaan vielä betakin, ei merkittävästi sekoillut puolenvuoden aikana."
Laitappa repository sources listaan semmoisia kolmannen osapuolen repoja, mistä ei ole mitään takeita toimivuudesta. YUM/URPMI sotkee mahdollisesti koko base-systemin, koska vitun GNU/Linux järjestelmissä kaikki tiedostot asennellaan pitkin / (root) ja /usr hierarkiaa ilman varmistuksia.
Vastaavissa tapauksissa APT antaa varoituksen, että paketteja ei ole varmistettu virallisilta tahoilta ... ja yleensä silloin ei edes kannata jatkaa koko asennusta.
Debianiin löytyy kaikki tarpeellinen virallisesta, keskitetystä reposta, mitä ei voi sanoa YUM/URPMI distroista. Tai ainakin Debianin viralliset repositoryt on sertifioita ja tarkastettu, kuten kunnollisissa *BSD järjestelmissäkin.
RPM on ihan hyvä paketointimuoto, jopa parempi kuin Debian, mutta se ylemmän tason paketinhallinta kusee näissä systeemeissä ja pahasti ... erityisesti pakettien ylläpitokulttuurissa.
"Vaikka paketteja on tullut asennettua milloin mistäkin, harvemmin on ollut ongelmia."
Jeps ... korostan HARVEMMIN
Debianilla ei ole tullut KOSKAAN ongelmia,
ja KOSKAAN > HARVEMMIN, eikö totta? Voitin.
"Mitenköhän tämä eroaa mandrivan pakettien jakelusta? Samat päivitys paketit ne on muillakin servereillä, ei siihen yhtä keskitettyä tarvitse. Siksi ne pakettien allekirjoitukset tarkistetaan ennen asennusta, että sieltä ei tule mitä sattuu. Jos ei luota muihin servereihin, voi aina asentaa mandrivan omalta, jolloin ollaan samassa pisteessä kuin debianin kanssa. Eikö? "
Mandrivan omalla serverillä ei ole kuin muutama paketti.
Debianin sertifioidulla, virallisella ja valvotulla repositorylla (ja sen imageilla) on jotain 15'000 pakettia valmiiksi asennettaviksi.
Kokoelma on jopa suurempi kuin *BSD järjestelmissä (vaikka näissä järjestelmissä on vielä parempi käyttöjärjestelmän ylläpitokulttuuri kuin Debianissa).
Ja tuo 15k paketin kokoelma on paljon suurempi kuin Mandrivan virallisten serverien pakettikokoelma, koska Mandrivan järjestlemäkehitystkulttuuri ei kannusta keskitettyyn yhteistyöhön.
Pakettien allekirjoitusten tarkistaminen on käyttäjän päässä yks vitun hailee, ainoa mikä merkkaa on se, että toimiiko paketit vai ei.
Voinhan tehdä oman repon Mandrivalle, missä jokainen paketti sotkee sun käyttiksen, ja laittaa siihen repoon allekirjoituksen, eikö totta?
Okei, repon käyttö lopetettaisiin, mutta voisinpahan tehdä nopeasti uuden repon ..
JA ENSINNÄKIN:
Jokainen paketti pitää käsin kääntää joka Mandrake/Mandriva versiolle mitä on olemassa. Ja koska repositoryt ovat hajautettuja, on vastuu täysin repositoryjen ylläpitäjillä.
Debianissa repo on keskitetty, ja se on aina synkassa jakelun versioiden (STABLE/TESTING/UNSTABLE) kanssa. Ei-yhteensopivat paketit poistetaan repon ylläpidon (viralliset debian repo-valvojat) taholta. Paskaa ei pääse sisään yhä helposti kuin hajautettuun toteutukseen.
Mistä luulet että Windowsin virus/spyware ongelmat johtuvat? Nimenomaan hajautetusta ohjelmistojen kääntämisestä/kehityksestä, missä ei ole mitään keskitettyä varmuutta pakettien toimivuudesta. Case closed. Go home rookie ...
"Pilkannut? Missä kohtaa? Kerrotko? "
Kerrottu jo ylempänä ... siinä lainauksessa.
"Kohta 2. Haluatko jonkun palkinnon vankasta kokemuksestasi kun sitä pitää noin mainostaa?"
Se olisi mukavaa.
Te GNU/Linux käyttäjät ja kehittäjät olette niin helvetin itsekeskeistä ja klaani-uskollista porukkaa, että tällaisen moni-arvoisen IT-alan hipin on vaikea saada arvostusta.
Tällainen itse/toteutus/distro keskeinen ajattelu estää standardien syntymisen, ja Todella Uusien teknologioiden keksimisen.
Ja tietääkseni tuo slapt-get on ATP pohjainen sovelma ... eli ei mitään uutta.
Mutta tämä oli kehu, hyvä että edes Slackware halusi oppia jotain uutta toisten menestyksestä (debianista tässä tapauksessa).
SILTI:
Debianilla on vankempi pohja keskitetyssä järjestelmänkehityksessä ja modularisoinnissa, joten Debian on varmempi ja helpompi ylläpitää SILTI.
Ei kannata vielä panna slaptia jha aptia samalle viivalle.
ainakin ohjelmien määrässä on "hieman" eroa mitä siil pakettihallinnalla jöytyy
Täten julistetaan ksymille linux-guru arvonimi, mikä oikeuttaa lyömään tarvittaessa häränpallit tiskille.
Palkintoon kuuluu vielä tuoppi kaljaa, jos joskus joku ksym-kutsumanimeä totteleva tulee vastaan baarissa.
Ja riippuvuuksien tarkistamisella.
olisi Asiallisen Vittuilun Maisteri.
Yliopistosta en koskaan valmistunut, koko homma tuntui niin paskalta ja kaupallisen aivopesun mekalta että huh ...
Mitesse yksi biisi meni Shitter Limitediltä ...
"otan suihin joka herralta" dädädädädäkädäkä ...
Slackwarelle ole ihan omakin pakettihallinta ohjema slackpkg? En kyllä tosin tiedä kuinka apt-get pohjainen se on, mutta hyvin se toimii. Voi jopa poistaa kaikki viralliseen jakeluun kuulumattomat ohjelmat yhdellä komennolla! Tämä jos mikä on hieno ominaisuus slackwaressa. Kolmannen osapuolen paketteja on mahdollista asentaa, ja ne voi tarvittaessa myös poistaa helposti.
" Asennuksen jälkeen tietty heti päivitin sen testing-debianiksi. Sen jälkeen debian oli niin sekaisin että katsoin parhaaksi asentaa sen uudelleen knoppixilta, ja päivitin sen uudestaan mutta tälläkertaa en antanut poistaa knoppix skriptejä. Nyt toimii, vaikka antaakin bootin aikana vikailmoituksia.
Tässä kohtaa aloinkin ihmettelemään miksi jotkut antavat rpm:lle miinusta ja deb:ille plussaa. "
No vittuako alat päivittämään jotain vitun Knoppixia debianiksi?
Eikö aito Debian userland -järjestelmäprofiili kelpaa? Opettele asentamaan Debian ja valita sitten jos on aihetta ...
Kuten sanoit, Knoppixilla on omia vitun skriptejä ylläpitämässä Knoppix -järjestelmäprofiilia. Debianilla ei moisia tarvitse, koska APT -paketinhallinta on sidottu userlandiin pitämään yllä järjestystä. Asenna aito Debian, ja jätät kädettömien Knoppixit kädettömille ... et varmasti kadu ...
"Löytyneeköhän debianiin mitään apuohjelmaa, että ei tarvitsisi ihan kaikkia skriptejä käsin muokata?"
Skriptejä? Miksi vitussa skriptejä pitäisi käsin muokata?
En nyt tajua, userlandin ylläpitävät admin-skriptit on Debianissa valmiina.
Ainoa mitä Debianissa pitää muokata on staattiset konfiguraatiotiedostot. Ja monesti nuokin voi puoligraafisella menulla muokata dpkg-recofigure komennolla ...
Jos Knoppixin vastaavat skriptit ovat Debianin järjestelmäprofiilin päälle kyhättyjä purkkia, niin älä toki syytä Debiania jos et saa Knoppix -> Debian päivitystä sujumaan.
"Noh, mitäs on linux-ihmiset mieltä, onko debian huomattavasti parempi kuin mandrake/mandriva, jos niin miksi?"
Debianin, siis AIDON DEBIAN -IMAGESTA ASENNETUN DEBIANIN, järjestelmäprofiili on synkattu internetissä olevien päivitysten kanssa APT -paketinhallinnan avulla. Ei mitään heuristiikkaa, pelkkää luottamusta ja osaavien ihmisten tietämystä.
RPM on ihan hyvä paketinhallinta, LSB-yhteensopiva jne, mutta sen päälle kasatut Urpmi, YAST ja YUM ovat harvinaisen perseestä. Eivät sisällä keskeistä repositorya, joka olisi järjestelmäprofiilille muokattu sopivaksi, ja muutenkin kusevat hommat.
RPM distroissa käyttäkää APT:n RPM-versiota, jos vain saatte itsenne niskasta hilattua tähän hommaan. Toimii paljon varmemmin kuin noiden muiden paskaviritelmät.
Kokemuksella tietää: ksym
kun kerta näitä samankaltasia vuodatuksia löytyy...
Olen sitä mieltä että vertailut ovat suht turhia, koska jokaista miellyytää mikä miellyttää. Minuun ei RPM pohjaset ole kolahtanaeet koskaan. Olen tykästynyt apt-get:iin, koska se on niin kätevä ja en sinä lyhyenä aikana jona urpmia käytin tykästynyt siihen.
25 päivä aloitan kokeilemaan gentoota ja jos en saa sitä kasaan niin opettelen lisää Linuxista ja gentoon asennusohjeista.
Sitten jossain välissä olisi tarkoitus tutustua LFS:ään, GNU/Hurd:iin ja *BSD:hen.
Että sillain
RPM:än päälle saa muos APT paketinhallinnan, ja sen mukanaan tuomat keskitetysti hallitut repositoryt.
Kaikki APT:n hallitsemat RPM distrot ovat toimineet paljon paremmin kuin YUM tai URPMI:n hallitsemat RPM userland profiilit. Fakta.
Turha siis kiinnittyä .deb standardiin, se ei ole sen parempi kuin .rpm standardi. Molemmat tekee pohjimmiltaan saman asian, ainoastaan se korkeamman tason paketinhallinta ja REPOSITORYJEN KESKITETTY HALLINTA tässä ratkaisee ...
Tosiaan kyselin teidän mielipiteitä näiden kahden distron eroista KÄYTETTÄVYYDEN suhteen, en sitä mikä on paras distro. Enkä halua kuulla mandrake9.0 vs. debian potato eroja vuodelta nakki ja kypärä, vaan tarkoitin tämän päivän tilannetta.
Ja ennen kaikkea niitä perusteluja(vähän asiallisempia kuin erään valopään), nytkin olisit voinut kirjoittaa miksi et tykästynyt urpmiin ja mikä siinä oli huonoa verraten apt-getiin.
" Enkä halua kuulla mandrake9.0 vs. debian potato eroja vuodelta nakki ja kypärä, vaan tarkoitin tämän päivän tilannetta. "
Ihan sama tilanne on nykyään kuin ennenkin.
Uusia ideoita userland-puolella ei ole GNU/Linux sceneen tullut sitten alkuaikojen, jolloin ensimmäiset paketinhallinat kehitettiin muutaman kymmenen käyttäjän kesken sulassa sovussa ...
Tälläinen ali-ihmismäinen kehittymättömyys johtuu juuri tästä GNU/Linux käyttäjien lapsellisuudesta, klaani-uskollisuudesta ja itsekeskeisyydestä. Eli ihmisen perusvioista (tosin GNU/Linux käyttäjillä näitä vikoja on kaikkein eniten). Oppikaa elämään näiden vikojen kanssa: valistakaa toisianne tai siirtykää Windowsiin.
"Ja ennen kaikkea niitä perusteluja(vähän asiallisempia kuin erään valopään), nytkin olisit voinut kirjoittaa miksi et tykästynyt urpmiin ja mikä siinä oli huonoa verraten apt-getiin."
Minun perusteluni ovat kaikkein asiallisimpia mitä tällä koko paskafoorumilla on ikinä nähty.
Monet kaltaisesi yhteen näkökantaan lukittuneet luupäät (kuten suurin osa GNU/Linux käyttäjistä on), eivät vaan suostu näkemään totuutta sanoissani.
Ja miksi aloitin heti agressiivisesti?
Minulla oli ehkä huono päivä, mutta entä sitten? Sanoma ei muutu, ihmiset vaan ne ovat kuuroja.
Vakaumuksellinen debianisti sanon jotain. Knoppix:n asennus debianiksi menee ihan ok, mutta sitten päivityksessä puhtaaksi debianiksi pitää osata konffata /etc/apt/sources.list oikean muotoiseksi, muussa tapauksessa sieltä lataantuu täysin sekava käyttis, jossa on knoppix:a debiania sulassa sekametelissä. Tosiasiahan on, että debianin apt-get huippujuttu. Debian on vakaa distro siitä ei pääse mihinkään.
ko. kirjoittaja sanoi lyhyesti kaiken tarpeellisen.
Jos HALUAT DEBIANIA, niin ÄLÄ ASENNA JOTAIN DEBIAN POHJAISTA DISTROA JA PÄIVITÄ SITÄ DEBIANIKSI.
Asenna aito Debian aidolta Debian -imagelta. Varmasti toimii, tai jos ei toimi, niin on kädetön paska asentamassa ...
"jos ei toimi, niin on kädetön paska asentamassa ..."
Osaatkos ratkaista:
Mitkä ovat ympyrälle x^2 y^2=9 suuntaisten tangenttien yhtälöt?
Aika kädetöntä, jos ei osaa.
koska reputin pitkän matikan aikoinaan. Eli olen tässä matikassa kädetön.
Mutta:
Tiedän kyllä miten GNU/Linux järjestelmissä userland ratkaisut tehdään alusta loppuun.
Jos sinä et tajua mitään GNU/Linux järjestelmien userland ratkaisuista, niin älä hauku Debiania jonkin Knoppix->Debian purkkaratkaisun tiimoilta.
Ja täällähän ei keskusteltu matikasta, joten miksi vaihdoit aihetta? Vituttaako kun hävisit keskustelun, jota ei olisi edes tarvinnut käydä, koska minä jo pistin koko paskalle päätöksen omilla tietämyksen tuomilla kommenteillani?
"a täällähän ei keskusteltu matikasta, joten miksi vaihdoit aihetta? Vituttaako kun hävisit keskustelun,"
Ei vituta. Enkä ole hävinnyt yhtään mitään, koska en ole aiemmin osallistunutkaan tähän keskusteluun. Lisäksi minua ei kiinnosta, häviänkö jonkin keskustelun tai vastaavan. En välitä toisten kommenteista, että olen kädentön tai mitä tahansa muuta.
Olen sen verran oppinut elämässäni, että ainoastaan sillä, mitä minä olen ja teen on merkitystä. En ole kiinnostunut, enkä välitä mitä toiset ajattelevat minusta. Heidän oma asiansa, enkä kuluta aikaa murehtimalla.
Olet täysin oikeassa. Minä vain kokeilin kun asiasta käytiin jo aiemmin keskustelua. Aito debian on DEBIAN.
ksym_ , älä vastaa enää, jooko. Sinulla on varmasti kokemusta, mutta pidetäänpä se järki mukana kuitenkin noissa vastauksissa. En tosiaan missään kohtaa ole debiania sanonut huonoksi, tai muutenkaan haukkunut. Toisekseenkin, Knoppixin debian-like kiintolevyasennuksen jälkeen kyseessä on aito debian. Debianin valmiiden skriptien puuttuminen ei sitä tosiasiaa muuta. Voit tarkistaa tämän knoppixin debian asennuksen jälkeen esim. dpkg --search knoppix tai dpkg -l | grep -i knopp. Kyllähän sieltä knoppix jäänteitä löytyy, mutta ovat enimmäkseen manuaaleja tai vastaavaa, mikä ei vaikuta järjestelmän toimintaan mitenkään. Ne voi tarvittaessa poistaa, jos ne häiritsee. Kuten varmasti tiedät, apt-get korvaa tarvittaessa myös kernelin moduleineen, oikeastaan ihan mitä tahansa itse haluat. Vaikka knoppix jäänteet. Tuskin vaikuttaa toimintaan.
Mutta se vaan että miten urpmi on huonompi kuin apt-get? Käytännössä?
Lopuksi vielä, jos et osaa vastata muuta kuin tyyliin "ei ole hyvä koska ne on kädettömille, minä tiedän koska kokemusta on" pidä sitten pääsi kiinni. Ketään ei kiinnosta lukea perusteluja, jotka eivät loppujen lopuksi kerro mitään.
"ksym_ , älä vastaa enää, jooko. Sinulla on varmasti kokemusta, mutta pidetäänpä se järki mukana kuitenkin noissa vastauksissa."
Kokemuksen ja tietämyksen mukainen järki mukana vastauksissa, joten tämä ei ole valitusta: yritän vain saada sokeat GNU/Linux käyttäjät valistuksen alaisuuteen siitä, miten nykyiset purkkaratkaisut toimivat GNU/Linsux järjestelmissä.
Ja en ole trolli, olen vain liian tarkka ja viisas. Näen paskan PR:än takaa totuuden ...
Jos haluat asentaa GNU userland profiilin x, niin tee se distron x virallisilla imageilla. Toimii varmasti.
"En tosiaan missään kohtaa ole debiania sanonut huonoksi, tai muutenkaan haukkunut."
Haukuit vain Debiania toimimattomaksi, koska asensit Debian GNU-userland-profiilin toisen distron työkaluilla.
Hauku ennemmin Knoppixia, koska se teki Knoppix -> Debian siirron toimimattomaksi.
Jos oikeasti haluat synkata GNU-userland-profiilisi käyttökelpoisena, niin asenna se niinkuin sen profiilin laatija (esim. Debian) neuvoo, äläkä ala purkalla mälläämään kuten Knoppixin tapauksessa. Tällaisen toimenpiteeseen nykyiset GNU/Linux distrot ovat liian standardoimattomia ja alkeellisia.
"Toisekseenkin, Knoppixin debian-like kiintolevyasennuksen jälkeen kyseessä on aito debian. Debianin valmiiden skriptien puuttuminen ei sitä tosiasiaa muuta."
Ja silti sinulla ei tuo tuommoinen "debian-like" purkkaviritys toiminut? No shit sherlock ...
Katso itseäsi peiliin, ja väitä Jumalasi nimeen että Knoppixin purkan avulla kasaamasi Knoppix -> Debian "siirros" (paremman termin puuttuessa) olisi Täysin Aito Debian!
Oikean käyttöjärjestelmän tekee se, että se
1) on Asennettu sen käyttöjärjestelmän asennusmediasta
2) käyttää sen käyttöjärjestelmän kehittäjän tarjoamia sertifioimia resursseja
3) tekee kaiken niinkuin käyttöjärjestelmän kehittäjä määrää, eikä niinkuin kolmannen osapuolen kehittämä purkkapaska haluaa
Häviät tämän väittelyn jos jatkat. Joten luovuta tämä topikki tältä erää, tai pian kutsun tänne muutamia BSD ihmisiä selittämään sinulle mikä Käyttöjärjestelmän Määritys on!
"Kyllähän sieltä knoppix jäänteitä löytyy, mutta ovat enimmäkseen manuaaleja tai vastaavaa, mikä ei vaikuta järjestelmän toimintaan mitenkään. Ne voi tarvittaessa poistaa, jos ne häiritsee. "
Paskat!
Minun Debian käyttöjärjestelmään ei tuollaisia tule kuulua, tai kyseessä ei ole Debian!
Tätä kantaani en muuta. Tämä on minulle yhtä pyhä käsite, kuin *BSD ihmisille on pyhää että *BSD on kokonaisuus, eikä sieltä täältä kasattu kokoelma purkkaa!
Debian on Debian!
Knoppix on Knoppix!
EI Ole MITÄÄN SILTÄ VÄLILTÄ!
Tajua jo!
" Kuten varmasti tiedät, apt-get korvaa tarvittaessa myös kernelin moduleineen, oikeastaan ihan mitä tahansa itse haluat. Vaikka knoppix jäänteet."
Jos käyttöjärjestelmä on se käyttöjärjestelmä mikä sen Pitää Olla, niin tuollaisia "jäänteitä" ei tarvitse poistaa.
Ja jos moisia "poisto operaatioita" tarvitsee tehdä, eli siis turhaa heuristiikkaa, niin käyttöjärjestelmä EI Ole Eheä eli se Ei Ole Se Käyttöjärjestelmä Mikä Sen Pitäisi Olla.
"Tuskin vaikuttaa toimintaan. "
No ainakaan sinulla ei tuo Knoppix -> Debian siirros toiminut. Turha alkaa muuttamaan sanomaasi, ole vain hiljaa niin näytät vielä fiksulta vaihtamatta nickiä ;)
"Mutta se vaan että miten urpmi on huonompi kuin apt-get? Käytännössä? "
URPMI repositoryt kehitetään täysin ilman keskeistä hallintaa. Softia lykätään sisään moniin repositoryihin, ja on täysin repo-kohtaista miten pakettien toimivuutta valvotaan.
Käyttäjä synkkää monia repoja, ja toivoo parasta ... jos jossain repossa on paketissa dependency johonkin pakettiin, mikä löytyy monesta reposta, niin homma kusee aivan taivaallisesti. Paskaa.
Parempi että on *BSD tyylinen kehityshierarkia: kaikki ohjelmat valitaan repositoryyn keskitetysti, ja niiden toimivuutta valvotaan autentikoidun johdon taholta. Tämä idea on myös Debianissa, ja homma toimii.
Syytä GNU/Linuxin paskaa userland toteutusta, että dynaaminen ohjelmien uudelleenpaikoitus ja dynaaminen library-dependencyjen tarkastus ei ole mahdollista. OSS koodarit keskittyy tekemään softaa standardeista välittämättä, ja siksi jokainen vitun paketti pitää sovittaa joka distrolle erikseen. Tämän takia jokainen softaa pitäisi sisällyttää keksitettyyn repositoryyn, missä sen toimintaa valvotaan ... kuten *BSD:ssä ja Debianissa.
"Lopuksi vielä, jos et osaa vastata muuta kuin tyyliin "ei ole hyvä koska ne on kädettömille, minä tiedän koska kokemusta on" pidä sitten pääsi kiinni. Ketään ei kiinnosta lukea perusteluja, jotka eivät loppujen lopuksi kerro mitään."
Minun perusteluni kertovat paljonkin niille, jotka niitä osaavat lukea.
Tarkoitan nyt niitä ihmisiä, jotka tajuavat mitä tarkoittaa userland-profiili (esim. erilainen versio GNU/Linux ajo-ympäristöstä), repository ja niiden yhteensovittaminen.
Itse tiedän näistä, koska olen monesti ajautunut ilmiriitaan tyhmien GNU/Linux kehittäjien kanssa, kun eivät ole halunneet sisällyttää paketinhallintaansa tukea esim LSB-standardille.
Minä puhun kokemuksella, mutta se ei tarkoita että kommenttini olisivat pelkkää paskanjauhantaa. Puhun pelkkää asiaa, ja painavaa sellaista!
Eniten minua vituttaa ihmiset, jotka eivät tajua keskitetyn ja hajautetun ohjelmistonjakelun periaatteista, ja alkavat syyttämään Debiania siitä, ettei joku helvetin Knoppix -> Debian siirrosrutiini toimi. Opetelkaa ensin tajuamaan, että Käyttöjärjestelmä on Käyttöjärjestelmä VASTA kun se on kokonaisuus, eikä pelkästään skripteillä kasattu kasa paskaa! Aukokaa sitten minulle päätänne, kun osaatte nämä asiat ulkoa, kuten minä osaan.
"No ainakaan sinulla ei tuo Knoppix -> Debian siirros toiminut. Turha alkaa muuttamaan sanomaasi, ole vain hiljaa niin näytät vielä fiksulta vaihtamatta nickiä ;) "
Miksiköhän minusta sitten tuntuu että näytän fiksulta niin kauan kun sinä kerrot mielipiteitäsi. (mm. muiden kädettömyys, oma uskomaton kokemuksesi ja tietämyksesi yms.)
Otetaanpa uusiksi:
A: En ole haukkunut tai arvostellut debiania.
En ole missään vaiheessa sanonut että debian ei toimi.
Kerroin vain lyhyen pätkän tapahtumista.
B: Knoppix -> Debian siirros toimii. Olen kaksikertaa kokeillut. Myös siirroksen jälkeinen apt-get update apt-get upgrade toimii.
C: Ongelmia on ollut ainoastaan tiettyjen pakettien haku, jolloin on tullut ilmoituksia, että paketti joka on löydetty updatella, ei löydy serveriltä, vaikka jokin toinen paketti viittaa siihen. Päivitys palvelimena http://ftp.debian.org että ei pitäisi olla siitä kiinni.
Tästä viittaus siihen kun kysyin mikä apt-getissä on niin ylivertaista urpmiin. Mokia sattuu näköjään debianin porukallekin, ihmisiä kun ovat. Älä suutu.
D: Jos kiukkuamisesi viittaa mainitsemiini kernelin vikailmoituksiin bootin aikana, ei sinun siitä tarvitse hikeentyä. Ei ole sinun koneesi. Vikailmoituksia sain joskus myös slackwaren kanssa, enkä ole hauku sitäkään.
(ettei joku vastaavanlainen sekopää ala syyttelemään slackin haukkumisesta).
Koko homman tarkoitus oli, että linux-käyttäjät avoimilla mielillä jakaisivat mielipiteitään mandan ja debianin EROISTA käytettävyyden suhteen.
Ilman että heitetään tuulesta temmattuja väitteitä urpmin toimimattomuudesta. Jos on mahdollista päivittää beta versiota puolivuotta ilman ongelmia, ei silloin voi väittää että se on täysin perseestä.
Tässä ei nyt väitellä siitä mikä on maailman paras distro/käyttöjärjestelmä. Etkö tajua?
Tarkoitus oli:
Mandriva vs. Debian: mikä hyvää, mikä huonoa ja miksi.
"Miksiköhän minusta sitten tuntuu että näytän fiksulta niin kauan kun sinä kerrot mielipiteitäsi. (mm. muiden kädettömyys, oma uskomaton kokemuksesi ja tietämyksesi yms.) "
Koska olet joko huono argumentoija tai sitten et oikeastikkaan tiedä mitään, ja minun tietämykseni saa sinut tuntemaan itsesi vähäiseksi.
"A: En ole haukkunut tai arvostellut debiania.
En ole missään vaiheessa sanonut että debian ei toimi.
Kerroin vain lyhyen pätkän tapahtumista. "
No sitten olet vain huono argumentoija. Sain ihan selvän käsityksen, että annoit debianilla miinusta huonosta "asennuksesta".
Laitoit alunperin sen debianin syyksi, ettei Knoppix->Debian siirros toiminut.
Katso yksi edellisistä viesteistä, missä osoitin että näin tarkoitit.
"B: Knoppix -> Debian siirros toimii. Olen kaksikertaa kokeillut. Myös siirroksen jälkeinen apt-get update apt-get upgrade toimii. "
Ja et maininnut tuota tekstissä? Kiitos.
Riippuu Knoppixen versiosta, että toimiiko se Debian siirros vai ei. Pitää olla tarpeeksi uusi Knoppix että toimii: jos on vanhempi versio, niin sen userland-profiilin pääpiirteet ovat niin erilaisia, että suora päivittäminen upstream Debianin kanssa ei onnistu ...
Ja silti, Debianin asentaminen suoraan virallisesta imagesta on AINOA vertailukelpoinen tapa muiden distrojen asentamista vastaan. Tai muuten ole vertailematta!
"C: Ongelmia on ollut ainoastaan tiettyjen pakettien haku, jolloin on tullut ilmoituksia, että paketti joka on löydetty updatella, ei löydy serveriltä, vaikka jokin toinen paketti viittaa siihen. Päivitys palvelimena http://ftp.debian.org että ei pitäisi olla siitä kiinni. "
Jaa tässä kyseessä se Knoppix->Debian purkkavirityksen päivittäminen/ohjelmien asentaminen? No ei ihmekkään.
Tuollaisia ongelmia AIDOLLA DEBIANILLA EI OLE.
Eikä tule. Käytä Stablea ja ole onnellinen.
"Tästä viittaus siihen kun kysyin mikä apt-getissä on niin ylivertaista urpmiin. Mokia sattuu näköjään debianin porukallekin, ihmisiä kun ovat. Älä suutu. "
TESTING ja UNSTABLE haaroissa tuollaisia mokia vielä jonkin verran suvaitaan.
STABLE haarassa ei ollenkaan. Vertailukelpoisten Debian-asennuksien pitää käyttää Stablea, tai sitten menetetään kilpailuetu vakaudessa ja varmuudessa.
Suutun jos minua huvittaa. Luuletko etteivät muut ihmiset tee niin? Pyh.
Kuuntele ensin koko päivä GNU/Linux kehittäjien vittuilua siitä, että sinun enterprise järjestelmiin tarkoitettu binäärijakelun mahdollista multi-distro runtime-platform on natsismia, niin varmaan itsekkin harkitsisit kaksi kertaa että mihin skeneen olet eksynyt ...
"D: Jos kiukkuamisesi viittaa mainitsemiini kernelin vikailmoituksiin bootin aikana, ei sinun siitä tarvitse hikeentyä. Ei ole sinun koneesi. Vikailmoituksia sain joskus myös slackwaren kanssa, enkä ole hauku sitäkään.
(ettei joku vastaavanlainen sekopää ala syyttelemään slackin haukkumisesta). "
Olisit sitten mainínnut, että nuo vikailmoitukset eivät liittyneet mitenkään ko. distroon, "debianiin". Tai Mandrivaan. Tai mihinkään.
Käytit vain julkaisijan oikeuttasi mustamaalataksesi Debianin mainitsemalla nuo vikailmoitukset juuri sen yhteydessä. Kiitos harkinnastasi, oi kuninkaiden kuningas ...
"Koko homman tarkoitus oli, että linux-käyttäjät avoimilla mielillä jakaisivat mielipiteitään mandan ja debianin EROISTA käytettävyyden suhteen."
Tuo ei tule onnistumaan. Jokainen GNU/Linux (l)user on kiinnittynyt tiettyyn klaaniin, olkoon se sitten Debian, Mandriva tai joku muu. Sitten on vielä BSD-klaanit erikseen ...
Mitään UUTTA ja MULLISTAVAA ei OpenSourcessa saada aikaan koko UNIX alustalle, jos näin jatkuu.
Itsekkin ihan selvästi olet Mandrivan/Slackwaren puoleen. Ainakin "arvostelusi" perusteella.
Leikkaan kieleni irti ja vaikenen, jos vois todistaa toisin. Huomaa, ettet voi poistaa alkuperäistä viestiäsi, mikä on täynnä puolueellisia retorisia kikkoja (kuten virheilmoitusten mainitseminen "debian" "asennuksen" yhteydessä).
"Ilman että heitetään tuulesta temmattuja väitteitä urpmin toimimattomuudesta. Jos on mahdollista päivittää beta versiota puolivuotta ilman ongelmia, ei silloin voi väittää että se on täysin perseestä. "
On se silloin perseestä, koska jossain vaiheessa BETA:n pitäisi synkata STABLE haaraan, ja jatkaa vakaata päivittymistä.
BTW. Debianissa ei ole BETA -versioita, on vain tietyn ajanjakson Stable, Testing tai Unstable. Nämä haarat sitten päivittyvät omalla tahdillaan.
Stable haara on vakaa kuin kallio. Paljon vakaampi kuin mitkään tietämäni RPM distrot.
Slackware on tasan niin vakaa, kuin sen käyttäjä sen tekee. Itse osaan kyllä alusta alkaen tarvittaessa säätää userlandini, mutta olen laiska, joten käytän Debiania STABLE haaralla ja luotan kehittäjien Vakaisiin Toteutuksiin. Kuten BSD käyttäjät luottavat oman käyttiksensä kehittäjien toteutuksiin, jotka toimivat (tm).
"Tässä ei nyt väitellä siitä mikä on maailman paras distro/käyttöjärjestelmä. Etkö tajua?
Tarkoitus oli:
Mandriva vs. Debian: mikä hyvää, mikä huonoa ja miksi. "
Ja sinun mielestä Debian oli jo alusta alkaen huono, kuten (eräässä) edellisessä viestissäni osoitin sinun ilmaisseen.
Joten tämä meni taas Muna vs. Kana väittelyksi. Ette te GNU/Linux fanaatikot saa koskaan mitään aikaiseksi tällä menetelmällä ...
Nyt meni hermot ...
Menen takaisin ohjelmoimaan exo-runtime alustaani.
Voitte odottaa tuloksia puolen vuoden sisään, kunhan softa on niin vakaa että sitä voi demota ilman suurta hyökyä vittuilua (kuten erityisesti GNU/Linux skenessä on tapana tehdä) ...
aha.
"Knoppixin debian-like kiintolevyasennuksen jälkeen kyseessä on aito debian."
- Tämä EI pidä paikkaansa ja tietäisit sen, jos olisit lukenut jotain infoa Knoppixesta - "Debian-like" koskee vain asennusvaihetta. Knoppixen omat debian-paketit sotkevat puhtaaseen Debianiin päivittämistä ja siksipä proseduuria ei suositellakaan tehtäväksi.
Sen sijaan on olemassa Knoppixen serkku Kanotix, joka on kasattu pelkistä puhtaista debian-paketeista ja on täysin yhteensopiva kantaisänsä Debianin kanssa. Eli jos haluaa nopeasti asentaa tuoreen Debian-testing systeemin hilavitkuttimineen, on Kanotix siihen hyvä tapa. Kanotix löytyy myös 64-bittisenä ja sisältää esim. uusimmat wlan-ajurit Kanolta löytyy skriptejä joka lähtöön.
Mutta jos haluaa puhua Debianista, niin puhukoon silloin puhtaasta Debianista eikä jostain sen lapsesta.
Omassa käytössä debian-pohjaiset systeemit ovat osoitautuneet kaikin puolin hyviksi ja luotettaviksi. Mandrake sen sijaan näytti bugisen luontonsa useampaankin otteeseen ja ei tulekaan omalle koneelle enää koskaan. Mandrake-pohjainen PCLinuxOS taas on oikein hyvä paketti ja sopii mainiosti "kädettömillekin".
Käytännössä Mandriva "is on the edge", mikä ilmeisesti tarkoittaa, että bugisuus on pakollinen "lisäominaisuus". Debian vain on ja toimii.
oletkos muuten koskaan asentanut knoppixin debian-like asennuksen ja sen jälkeen katsonut vaikka synapticilla mitä kaikkea knoppix tavaraa on jäljellä? Jos knoppix tai debian tiimi on sitä mieltä ettei kyseessä ole debian, niin siinähän on. Minusta ne knoppix jäänteet on poistettavissa. Vaikka tiedänkin että ei se aitoudessaan pärjää debian installerilla asennettuun debianiin, kyllä se melkolailla debian on.
Enkä edelleenkään ole arvostelemassa debiania minkään knoppix-debian-like asennuksen perusteella, kysyin vain muiden mielipiteitä debianin ja mandan eroista käytettävyyden suhteen.
En käsitä mikä siinä on niin vaikeata ymmärtää?
Sitäpaitsi jos apt-get update hakee pakettilistan (tässä tapauksessa testing haarasta)
ja sen jälkeen apt-get upgrade ilmoittaa että joitain paketteja ei voitu hakea koska niitä ei löydy, vaikka jokin toinen paketti viittaa niihin, kyseessähän on silloin riippuvuusongelma, eikö?
Tiedoksi vielä että kyseessä ei ollut knoppix paketit, vaan ihan debianin omat.
Ei sitä silloin voi laittaa knoppixin syyksi.
Mutta joo, voihan se olla että debian-installerilla asennettu 3.1 toimii sitten moitteetta. Käytätkös muuten debiania ihan vaan desktop käytössä ja onko se sinusta parempi siihen tarkoitukseen?
Knoppixella on omia .deb-paketteja. Knoppix-paketit, debian-paketit, testing ja unstable-paketit vaikuttavat toisiinsa nimenomaan riippuvuuksien kautta. Eri pakettiversioiden viitatessa eri riippuvuuksiin voi jonkun paketin poistamisella olla kertautuva vaikutus ja toisaalta testingin ollessa kyseessä voi riippuva paketti olla kokonaan poistettu palvelimelta. Tämän vuoksi Knoppixelle ei suositella upgradea tai dist-upgradea.
Debian stablea käyttämällä kuvaamasi ongelma on hyvin epätodennäköinen.
Käytän debian-johdannaisia PCLinuxOS Vector ja ne kaikki toimivat erinomaisesti normaalissa työpöytäkäytössä.
Upgrade ongelmat Debian stable haarasta on varmasti HYVIN epätodennäköisiä, mutta mitäpä minä niistä tietäisin kun en yhtäkään distroa ole päivittänyt stable haarasta. Vanhat paketit kun ei pelkässä desktop käytössä kiinnosta. Tämä pätee niin slackwaressa, mandrivassa, debianissa ja missä tahansa muussakin. Eri juttu on jos käyttis on palvelinkoneena netissä, sitten ymmärrän hyvin nuo stable haarat. Mutta esim slackin tai debianin vakaa haarat sisältää 2.4.xx kernelin ym. ei-niin-tätäpäivää paketteja jotka saattaa työpöytäkäyttäjää (kuten minua) ottaa päähän. Eikös debianin päivitysvälit ole jotakuinkin stable 2 vuotta, testing 2 viikkoa, unstable, 2 päivää? Jos on, ei silloin voida vedota debianin vakauteen, koska muut distrot vetäisee uuden stablen esiin tiheämmin. Eikä se testing/unstablekaan ole välttämättä debianin kanssa vertailukelpoinen koska esim slackwarella on testingissä uusin kerneli sekä kde 3.4
Siksi minua kiinnostaa, miksi niin moni haluaa vaihtaa mandrivasta debianiin vaikkei käyttäisikään konettaan palvelimena.
Oma mielipiteeni tähän väliin on, että jokainen distro tavoittelee eri asioita eikä ole silloin kovinkaan vertailukelpoisia. Niiden välinen paremmuus riippuu silloin siitä, mitä loppukäyttäjä käyttikseltään haluaa. Itse tykkään slackwaresta ja mandrivasta eniten, tuoreiden pakettien takia, joskaan en ole vielä muihin juurikaan ehtinyt tutustua.
Jotenkin vaan silti ottaa päähän, ettei distroja suunnata selkeämmin server/development/desktop käyttöön erikseen, vaan kaikki nämä ominaisuudet yritetään työntää samaan jakeluun ja tuloksena on pelkkää sekasotkua. Miksei käytetä mallia jossa olisi vaikkapa mikävaan-distro server edition, mikävaan-distro development edition, mikävaan-distro desktop edition tms. Eikä tähän malliin siirtyminen edes olisi jakelijoille kovinkaan vaikeaa. Olisi varmasti kaikilla helpompaa. Nykyinen jakelumalli ainoastaan hidastaa Gnu/linuxin nousua käyttöjärjestemä markkinoilla.
Paremmuus on suurelta osalta makuasia. Mandrakea olen käyttänyt useita vuosia, Debiania vajaan vuoden. Nyt on Mandrake 10.1 ja hyvin toimii. On vähemmän oppineellekin ymmärrettävä,kaikki asetuksiin ja säätämiseen tarvittavat toiminnot löytyvät yhdestä ja samasta paikasta. Näyttö, tulostin ja skanneri löytyvät jo asennuksessa automaattisesti ja jos muutoksia tarvitaan, ne voi tehdä helposti. Asennus ei aina mene niinkuin pitäisi. Usein on jäänyt pois sellaista, mikä oli valittu asennettavaksi ja joutuu niitä sitten jäkeenpäin lisäämään. Vakauskaan ei ole täydellinen ja hieman on hidaskin. Mielestäni Mandraken käytettävyys on hyvä.
Debian Sargen asennus on parantunut verrattuna Woodyyn, kun siihen on saatu suomenkieltä mukaan. (meitä huonosti englantia taitavia linux-käyttäjiäkin löytyy) Mutta parantamisen varaa vielä on. Näytön conffaus on hankala. dpkg-reconfigure xserver-xfree86 ei tallettanut uusia asetuksia, vaan ne piti käsin muuttaa,virkistystaajuus kun oli vain 60hz. Tulostin teetti myös töitä, ennenkuin alkoi toimimaan. Levykkeiden käyttö on konstikasta.Mutta järjestelmä on hyvintoimiva ja vakaa.Asennukset ja päivitykset ovat toimineet. Kyllä käytettävyyskin on hyvä, kunhan saa asetukset kohdalleen.
Debianista en sano mitään, kun en tiedä. Mutta Mandya olen käyttänyt jo vuosia. Minulle se on helppokäyttöisyydessään oikea distro eli ei ole ollut tarvettakaan muita kokeilla. Eikä tosiaan ole minullakaan normaalissa kotikäytössä kaatunut tahi jumittunut koskaan. Itse arvostan graafisia kilkkeitä ja erityisesti erinomaista suomennosta ohjelmille. Minä käytän sitä todennäköisesti myös jatkossa. URPMI:n kanssa ei ole ollut minkäänlaisia ongelmia (ohjelmia löytyy paljon ja on helppo asentaa).