Mua huvittaa joskus lueskella näitä juttuja, kun 11-12-vuotiaat väittävät rakastavansa poikaystäviin ja kaikkea. mitä oikeesti sen ikäiset tietävät rakkaudesta?
Itse rakastuin 16-vuotiaana, ihan oikeasti, ja olen rakastunut vieläkin.
Itsekin nuorempana kaikille pojille jotka vähänkin minua kohtaan jotain tunsivat tunnustin heille ja päivän ja parin jälkeen rakkauttani, nyt minuä jälkeen päin lähinnä nolottaa, että olin sellainen, koska nyt tiedän oikeesti mitä rakkaus on. :)
Itse rakastuin 16-vuotiaana, ihan oikeasti, ja olen rakastunut vieläkin.
Itsekin nuorempana kaikille pojille jotka vähänkin minua kohtaan jotain tunsivat tunnustin heille ja päivän ja parin jälkeen rakkauttani, nyt minuä jälkeen päin lähinnä nolottaa, että olin sellainen, koska nyt tiedän oikeesti mitä rakkaus on. :)
Vastaukset 5
Vanhimmat
Eiköhän kaikilla ole jossakin vaiheessa se kun luulee tutevansa rakauden vaikkei sitä tunnekkaan:)
Semmoista se on, mutta se on ymmärrettävää.
Itse rakastuin ensimmäisen kerran 14 vuotiaana, je se oli kyllä aitoa. Tai sitten ei, entä jo en vieläkään ymmärrä?
Noo, enköhän ymmärrä kuitenkin, toivottavasti, se on vain harmi kun rakkaus "kävelee" ohitse kun ei pysty tekemään mitään :(
On totta, että nuorena sanoo liian usein toiselle: "Minä rakastan sinua". Tai jotain tuonne päin. Mutta en silti usko, että nuorena rakastaminen on täysi mahdottomuus. Se riippuu niin paljon ihmisestä.
Itse voin ainakin myöntää, että ollessani noin 10-vuotias rakastin oikeasti erästä poikaa. En saanut koskaan vastarakkautta, mutta ajan kanssa olen päässyt hänestä yli. Ja nyt on lähes puolen vuoden mittainen seurustelusuhde oman kullan kanssa
Mitä luulet, että joku 20 vuotta naimisissa ollut aikuinen nainen sanoo sinun rakkaudentuntemuksestasi? =) Eiköhän rakastaminen ole kuitenkin aika subjektiivinen kokemus. Kuka sen edes osaisi yksiselitteisesti määritellä, miten sitten voisimme sanoa kuka rakastaa, kuka ei?
Rakastaminenhan voi kohdistua vastakkaisen sukupuolen lisäksi äitiin, veljeen tai vaikka ystävään. Ja jokainen 12-vuotias osaa varmasti rakastaa äitiään, veljeään ja ystäväänsä. Miksei sitten siis tavallaan myös sitä poikakaveria? Ei se ole samanlaista rakkautta, kuin mitä ehkä 25-vuotias tuntee aviomiestään kohtaan, mutta miksi se olisi huonompaa?
Sitten jos puhutaan rakastumisesta, se on vain kemiallinen reaktio aivoissa. Pitäisipä jostain selvittää, onko sen muodostumiselle ikärajaa... kai se liittyy murrosiässä alkavaan hormonieritykseen, ja 12-vuotias voi hyvinkin olla murrosiässä?
Minä uskon rakastuneeni 14-vuotiaana ja oppineeni rakastamaan poikaystävääni samana vuonna. Se rakkaus ei ole samanlaista kuin mitä nyt tunnen häntä kohtaan, mutta oletan sen kyllä olleen rakkautta jo silloin. Se kun on niin venyvä käsite =)
Mitä on oikea rakkaus? Kerro toki.
Olipa pakko vastata tähän. Itse en ole varma mitä rakkaus on. Jos joskus välitän jostain ihmisestä todella paljon, en välttämättä tiedä onko se rakkautta. Olen usein ajatellut, että se saattaa olla vain sitä kiintymyksen tunnetta, tarvitsee jonkun vierelleen ja välittää hänestä todella paljon. Joten mielestäni on vaikea määritellä, onko se "tosi rakkautta" kun ei tahdo luopua toisesta, tai on todella ihastunut johonkin. Loppujenlopuksi jokainen ihminen jossain vaiheessa elämäänsä kaipaa toista ihmistä vierelleen, joten ehkä rakkaus osittain on sitä hellyyden ja läheisyyden kaipuuta. Voin olla väärässä, mutta näin minä näen asian :).
saanks mä järkevän vastauksen? mistä tiedät että suo nuoremmat ei vois rakastua oikeesti? onko se meidän vika jos et 12-15 vuotiaana rakastanut ketään??