Miten uskontonne ovat vaikuttaneet elämäänne? Onko siitä ollut haittaa opiskelu/työpaikalla? Entä niitä positiivisia ja negatiivisia kommentteja?
Itse juuri muutin omaan kämppään, ja aloin vasta pitämään pentaani arkikäytössä (perheeni sisällä vallitsee näkemys, että niin kauan kun kodin katon alla on, ei uskonnoilla ole mitään sijaa, ei edes kristinuskolla)
Kokemuksianne, kiitos :)
Itse juuri muutin omaan kämppään, ja aloin vasta pitämään pentaani arkikäytössä (perheeni sisällä vallitsee näkemys, että niin kauan kun kodin katon alla on, ei uskonnoilla ole mitään sijaa, ei edes kristinuskolla)
Kokemuksianne, kiitos :)
Vastaukset 9
Vanhimmat
Tämä wicca juttu, ei elämääni paljoa ole vaikuttanut erilaisesti, sillä ainoastaan kolme ihmistä kaveripiiristäni tietää sen että olen wicca.
Vanhemmille en ole koskaan edes yrittänyt kertoa sillä tiedän heidän liittävän sen saatananpalvontaan yms. Joten mieluummin olen kertomatta (vaikka hyvähän se olisi jos väärät luulot menisivät pois..)
Nykyisessä harjoittelupaikassa ei edes tiedetä uskonnostani, eikä sitä missään ole edes kysytty ja muutenkin uskonto on oma asia, eikä muiden.
Eli joo. Positiivisia/negatiivisia kommentteja ei pahemmin tule sillä vain muutama ihminen tietää wiccalaisuudestani. Ja aika moni niistä jotka tietävät että olen wicca, ovat itsekin wiccoja. Esimerkiksi vanhempani eivät tiedä wiccalaisuudestani yhtään mitään, juuri sen takia että äitini on harras kristitty joka luultavasti liittäisi wiccalaisuuden saatananpalvontaan.
Tässäpä joitain omia kokemuksiani asiasta. Eli perheeni, ystävät ja sukulaiset ovat asiasta kuultuaan ottaneet sen erittäin rennosti (tosin kaikki sukulaiset eivät tiedä edes minun olevan wicca)Jotain "sinähän oletkin noita" -tyyppistä vitsiä on kyllä tullut mutta sellaises hyvässä huumorihengessä vain... Jossain määrin kyllä miellänkin itseni jonkin tason noidaksi :) En sitten miten käy nyt kun lähden taas vaihteeksi opiskelemaan, mutta innolla otan haasteen vastaan!Ai niin appiukolla on ollut jotain, ei niin hirveä negatiivista mutta kuitenkin, ajattelua oli vaan kuulemma sanonut asiasta kuullessaan että "eikös ne ole niitä jotka uskoo jälleensyntymään?" tosin silläkin rintamalla asia on jäänyt siihen ainoaan kertaan toistaiseksi, saa nähdä mitä sitten tapahtuu kun päästään mahdollisiin häihin tai lasten nimeänisiin. Että tällaista meillä päin. En ainakaan vielä ole kohdannut suurempia vastustuksia.
eli olen maininnut tästä jotain jo aikaisemmin mutta ne opiskelun myötä tulleet kaverit, jotka nyt tietävät minun olevan wicca, suhtautuvat asiaan todella normaalisti eikä siis mitään erikoisia "noita- kuvioita" tai vastaavia ole havaittavissa. Asiasta ei siis sen kummemmin ole puhuttu sen erään saunakeskustelun jälkeen, elämä ja opiskelu on jatkunut, sillä rintamalla, täysin normaalisti ja hyvä niin.
Ja sitä kautta tienne on ehkä (?!) helpompi.Minä tutustuin VICCA-uskontoon/elämäntapaan opiskellessani korkeakoulussa -70 luvulla, eli hyvällä syyllä voin sanoa olleeni "yksinäisen tien kulkija". Te nuoret olette onnekaita siinä suhteessa että teillä on aikalaisia joiden kanssa voitte jakaa elämänkäsityksenne. Minulle vicca on merkinnyt kokonaisvaltaista elämän kunnioitusta, niin pienessä kuin suuressa! kaikein kammottavimmalta minusta on tuntunut "vanhana noitana" että Vicca on liitetty julkisessa keskustelussa satanismiin/saatananpalvontaan. Minä olen kokenut että Vicca on juuri sellainen ajatus-suunta joka antaa oikeuden elää/kunnioittaa elämää/edesauttaa elämän syntymistä/ suojelee elämää.
kirjoitetaan muuten tuplaveellä. Olishan tässä ollut 30 vuotta huomata tuokin, jos seitkytluvulta asti olet wiccaa harjoittanut.
Nyt tuli kardinaalimoka!! V:stähän se elämä on aina ollut kiinni...minun piti kirjoittamani että
VIKKA..! tovotavtsti papana on tytyvänen nku kiliopi ons kunosa,tovotvasti ei tulluna pahaa traumaa...
Hei Ibis, ja muut.
Juolahti mieleen, että “wicca” ja “wigga”; samankaltainen nimi ehkä aiheuttaa sekaannusta.
Poikamies vm. -53.
lunto äiti on paras.ei mikään kristinusko isoine kirkkoineen tai kullattuineen prameluuksineen oleva ordodoksi. niin se on että noi on ihan turhii töllejä eikä se auta sitte kun pitäisi.