Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Ukkosen lapsi...

    Ukkosta ilmassa
    Istun ikkunalla ja tuijotan kaupunkia
    Sen musta katukuva saa minut suremaan
    Ei minua luotu ole tännekään
    Ensimmäiset pisarat iskeytyvät maahan
    Katselen niitä
    Hiljaa ojennan käteni ulos
    Tunnen sateen, veden kosketuksen
    En vain voi sille mitään
    En sille, että kyyneleet alkavat valua
    Kulkea pitkin kalpeita kasvojani

    Muistan sen hiljaisen yön
    Kun sinä jo nukuit
    Ja minä menin istumaan ikkunalle
    Siihen paikkaan missä tunnen olevani hetken vapaa
    Kuuntelin sinun hiljaista tuhinaa
    Katselin ja mietin miten jotain voikin rakastaa niin paljon
    Silloin tiesin, etten koskaan halua sinusta luopua

    Katselen ukkosen raivontaa
    Kuuntelen sen huutoa, huutoa ilman kaikua
    Se raivoaa ei kenellekään, ei minnekään
    Kuulen oven avautuvan ja katson sinua
    Tulit jo kotiin, lausun
    Nyökkäät vain ja tulet viereeni
    Otat kädestä ja puristat
    Vedät syliin ja viet pois ikkunalta
    Siihen maailmaan missä oikeasti elämme
    Niin, enhän minä ole ukkosen lapsi...
    1100
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 1

    Vanhimmat

    ...surullinen...ihanakin... kiitos...

    Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    Tapettu kirjoitti:

    Ukkosta ilmassa
    Istun ikkunalla ja tuijotan kaupunkia
    Sen musta katukuva saa minut suremaan
    Ei minua luotu ole tännekään
    Ensimmäiset pisarat iskeytyvät maahan
    Katselen niitä
    Hiljaa ojennan käteni ulos
    Tunnen sateen, veden kosketuksen
    En vain voi sille mitään
    En sille, että kyyneleet alkavat valua
    Kulkea pitkin kalpeita kasvojani

    Muistan sen hiljaisen yön
    Kun sinä jo nukuit
    Ja minä menin istumaan ikkunalle
    Siihen paikkaan missä tunnen olevani hetken vapaa
    Kuuntelin sinun hiljaista tuhinaa
    Katselin ja mietin miten jotain voikin rakastaa niin paljon
    Silloin tiesin, etten koskaan halua sinusta luopua

    Katselen ukkosen raivontaa
    Kuuntelen sen huutoa, huutoa ilman kaikua
    Se raivoaa ei kenellekään, ei minnekään
    Kuulen oven avautuvan ja katson sinua
    Tulit jo kotiin, lausun
    Nyökkäät vain ja tulet viereeni
    Otat kädestä ja puristat
    Vedät syliin ja viet pois ikkunalta
    Siihen maailmaan missä oikeasti elämme
    Niin, enhän minä ole ukkosen lapsi...

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu